Maaseudun Tulevaisuus: Kauden viimeisiä metsäaloitteita viedään – luvassa ehdotukset metsien monitorointiin ja maaperään
EU:n päätöksentekokoneisto kurvaa pikkuhiljaa viimeiselle kierrokselle kuluvan lainsäädäntökauden lähestyessä loppuaan. Tulevan vuoden aikana aiotaan runnoa läpi vielä kaksi erityisen merkittävää metsiin liittyvää aloitetta: metsien monitorointiehdotus sekä ehdotus maaperädirektiiviksi, johon on sisällytetty erilaisia indikaattoreita ja kriteerejä maaperän terveydelle.
Metsien monitorointia koskevan esityksen julkaisua on siirretty jo muutamaan otteeseen. Asetuksen avulla halutaan seurata muun muassa sitä, miten metsien tila kehittyy. Vaikuttamistyössä on oltava riittävän terävänä, jotta muun muassa tiedon oikeellisuudesta voidaan olla varmoja. Viime kevään pöyristyttävä esimerkki Keski-Suomen korjuujäljen virheellisestä arvioinnista on täydellinen osoitus siitä, kuinka tärkeää on, että raportteja arvioidaan kriittisesti ennen niiden julkaisua.
Ehdotus maaperädirektiiviksi on suuri kokonaisuus. Jäsenvaltioiden on aloitteen myötä pyrittävä tunnistamaan pilaantuneita maa-alueita, vähentämään niitä koskevia riskejä ja raportoimaan näistä komissiolle. Kuten ennallistamisenkin kohdalla, myös tähän aloitteeseen on tuotava riittävästi kansallista liikkumavaraa ja määritelmien on oltava selkeitä. Nähtäväksi jää, mikä vaikutus ennallistamiseen liittyneellä kohulla on loppukauden aloitteisiin.
Ympäristökomissaari Timmermans on vetänyt EU-pöydissä täysin omaa showtaan koko kauden ajan. Timmermansin nyt poistuttua komissiosta vetämään sosiaalidemokraattien vaalikampanjaa Alankomaihin, jää nähtäväksi kuinka paljon hänen militantti henkensä leijuu Vihreän siirtymän jäljellä olevien lakihankkeiden läpiviennissä.
Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö voimakkaita poliitikkoja ja politiikan tekemistä olisi odotettavissa seuraavallekin kaudelle. EU:lla on valtava paine saavuttaa itse itselleen asettamat päästövähennys- ja luonnonsuojelutavoitteet. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta tälläkin kaudella on nähty, miten vauhtisokeus voi lopulta tarkoittaa sitä, että tarkoitus ei pyhitäkään keinoja.
Mutta hätä ei ole tämän näköinen. Uusi hallitus on kirjannut hyvin yksiselitteisesti ohjelmaansa, että metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä ja että se panostaa EU-edunvalvontaan. Tehtävä ei ole helppo, mutta keinoja etsitään ja tulevaan vaikuttamiseen Suomi keskittyy neuvoston puolella aiempaa enemmän.
Myös europarlamentaarikkojen on tehtävä osansa parlamentissa. Meillä on oltava jatkuva yhteys komission virkamiehiin, komissaareihin sekä tärkeimpiin avainhenkilöihin niin omien ryhmiemme sisällä kuin ryhmien välilläkin. Metsiin liittyvät aloitteet eivät eurovaalien jälkeen lopu, ja parlamentissa soisikin siten istuvan europarlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät Suomen haasteet tässä tiukassa pelissä.
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.9.2023.
