Maaliskuun uutiskirje
Terveiset Brysselistä!
Täällä alkaa kevät kukoistaa näin maaliskuun alkaessa. Sain hiljattain ilouutisia, kun kuulin olevani EU Matrixin mittauksessa sadan vaikutusvaltaisimman mepin listalla kärkikahinoissa, sijalla 25. Nöyräksi vetää. On aina hienoa, kun myös muut pitävät omaa työtä arvossa. Myös muita suomalaismeppejä sijoittui korkealle – Suomi on EU-parlamentissa kokoaan suurempi. Tästä on hyvä jatkaa vaikuttamista kauden loppuun saakka.
Vaikka helmikuu on vuoden lyhin kuukausi, on se ollut tekemistä täynnä: Strasbourgissa järjestettiin kaksi täysistuntoa ja vastuullani olevat EU:n virastojen vastuuvapaudet hyväksyttiin talousarvion valvontavaliokunnassa. Kausi lähenee loppuaan, mutta työ valiokunnissa sekä täysistunnoissa jatkuu edelleen vauhdikkaasti.
50 miljardia Ukrainaan
Helmikuun lopussa EU:ssa annettiin viimeinen leima Ukrainan elintärkeälle 50 miljardin euron rahoituspaketille, Unkarin niskoittelusta huolimatta. Ukraina-rahoitus hyväksyttiin täysistunnossa äänin 499 puolesta, 67 vastaan ja 31 tyhjää. Mikä tärkeintä, tulos on jälleen keskeinen osoitus EU:n vankkumattomasta ja pitkäaikaisesta tuesta Ukrainalle. On muistettava, että maa taistelee koko Euroopan rauhan ja vapauden puolesta.
Ukrainalle osoitetut varat sidotaan konkreettisiin jälleenrakennustavoitteisiin, jotka valmistellaan Ukrainan kanssa yhdessä. Maassa on edelleen merkittäviä haasteita, joihin täytyy puuttua. Komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna sain ryhmäni varjoneuvottelijana vietyä lopulliseen asetukseen tärkeitä muutoksia – Ukrainan on raportoitava niistä konkreettisista toimenpiteistä, jotka edesauttavat oikeusvaltion tilaa. Lisäksi Ukrainassa on purettava oligarkkisia rakenteita ja maassa tehtävien uudistusten onnistumista on seurattava helposti mitattavissa olevilla laadullisilla sekä määrällisillä mittareilla.
Ukrainavälineeseen saatiin myös tarpeellinen kirjaus siitä, että Venäjän täytyy maksaa aiheuttamansa tuhot Ukrainassa. Tämän kirjauksen mukaan saaminen oli parlamentin kynnyskysymys, ja siitä väännettiin jäsenmaiden kanssa ihan loppuun asti. Onneksi pysyimme tästä tiukkana ja pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen.
Ukrainalla on vastuu käyttää tukirahat sellaisiin hankkeisiin, jotka tuovat sen toimintatapoja ja arvoja lähemmäs EU:ta. Näin mahdollistetaan Ukrainan integraatio osaksi Euroopan unionia tulevaisuudessa.
Lue ajatuksiani lisää Verkkouutisista (6.2.)
Suomen tulee luopua mallioppilasasenteestaan maa- ja metsätalouspolitiikassa
Viljelijöiden protestit ympäri Eurooppaa heijastelevat aitoa huolta elinkeinon tulevaisuudesta. Traktorien saapuminen Brysseliin oli ajoitettu tarkasti samaan hetkeen, kun komissio oli päättänyt uusista ilmastotavoitteistaan. Komission tavoitteen mukaan EU tulee vaatimaan jäsenmailta kasvihuonekaasujen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Tämä aiheutti vahvoja reaktioita maataloustuottajissa – ymmärrettävästi. Ruokatuotanto on kriittinen kysymys ja Euroopan huoltovarmuuden perusta. Ilmastotoimien tulee ilman muuta olla tavoitteellisia, mutta samalla tulee taata keskusteluyhteys eri osapuolten välillä ja ymmärtää tuottajien huoli. Maatalousväestön kohtuullinen elintaso ja kohtuulliset kuluttajahinnat olemme luvanneet jo EU:n perussopimusten tasolla – näistä ei voida tinkiä.
Suomelle uudella tavoitteella on merkitystä etenkin hiilinielujen ja hakkuiden osalta. Suomen täytyy toimia viisaasti ennallistamisasetuksen suhteen. Ennallistamissuunnitelmiin pitää sisällyttää mahdollisuus jäsenmaiden autonomiaan niille itselleen tärkeissä kysymyksissä. Nyt onkin Suomen aika luopua mallioppilasasenteestaan ja vaikuttaa strategisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Luvattuja joustoja tulee tarpeen tullen osata vaatia ja omien etu pitää mielessä.
Ilmastolainsäädännön tärkeyttä ei sovi kyseenalaistaa, mutta Suomen tulee huolehtia, ettei ketään jätetä jälkeen. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ristiriitainen ja kohtuuton sääntely etäännyttää kansalaiset EU:sta. Nyt, jos koskaan on ratkaisevaa, että unioni osoittaa yhtenäisyytensä, eikä aja kansalaisia poliittisiin äärilaitoihin.
Lisää ajatuksiani Suomen strategisen vaikuttamisen osalta Maaseudun Tulevaisuudessa (16.2.)
Näkemyksiäni komission ilmastotavoitteista voi lukea Verkkouutisista (7.2.)
Pöydällä EU:n virastojen vastuuvapaudet
Talousarvion valvontavaliokunnassa on tehty iso savotta, kun olen valmistellut EU-toimijoiden vastuuvapauksia vuodelta 2022. Toimin koko parlamentin esittelijänä yli 30 mietinnössä. Näissä mietinnöissä pyrin keskittymään olennaiseen – pyysin virastoilta tietoa niistä konkreettisista toimista, joita ne ovat tehneet tehokkuutensa parantamiseksi.
Vuosi 2022 oli virastojen taloudenhoidon kannalta erityinen niiden palatessa normaaliin toimintaan koronan jälkeen. Tämä tarkoitti myös budjettimenojen kasvamista aiempaan verrattuna. Budjettien kasvun osalta tulee olla hereillä – on tärkeää, että virastot löytävät tehokkaita ja säästöjä tuovia toimintatapoja.
Talousarvion valvontavaliokunta on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ohella ainut toimija, joka arvioi ja valvoo, miten komissio ja muut EU-toimielimet ja -virastot ovat toteuttaneet EU-budjettia. On ollut merkityksellistä ja antoisaa päästä valvomaan, että veronmaksajien varoja käytetään tuloksellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Kuukauden aikana tapahtunutta:
Helmikuun vaihteessa olin suomalaisen kvanttitietokoneyritys IQM:n vieraana tutustumassa heidän teknologiaansa. Oli hienoa nähdä omin silmin, kuinka Suomi on tämän tulevaisuuden alan suunnannäyttäjä.
Myös turvallisuuspoliittinen näkökulma on muistettava. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan osoittaa, kuinka jokaisen rajamaan on valmistauduttava mahdollisiin uhkakuviin. Kvanttiteknologia on avainasemassa kyberturvallisuuden kehittämisessä.
Helmikuun ensimmäisessä täysistunnossa Strasbourgissa saavutettiin merkittävä voitto, kun Ukraina-välineestä päästiin viimein poliittiseen sopuun. Neuvottelut olivat tiukat, ja Unkari heitti osaltaan kapuloita rattaisiin. Nyt Ukrainalle kuitenkin viimein saadaan elintärkeää apua 50 miljardin välineen avulla. On kuitenkin muistettava, ettei tämä yksin riitä – Ukrainaa tulee jatkossakin tukea taloudellisesti sekä aseellisesti maan taistellessa meidän kaikkien rauhan puolesta.
Järjestimme kollegani Henna Virkkusen sekä Brysselin kansallisseuran kanssa lämminhenkisen yhteistapahtuman. Oli ilo tavata Brysselissä asuvia suomalaisia ja keskustella heidän kanssaan päivän polttavista aiheista – on kunnia olla osa tätä yhteisöä!
Helmikuun toisessa täysistunnossa juhlistimme Ruotsin pian koittavaa Nato-jäsenyyttä – onnea Nato-Ruotsi! On tärkeä muistaa, että Ruotsin jäsenyys täydentää myös Suomen Nato-jäsenyyden ja mahdollistaa Pohjolan yhteispuolustuksen.
Petri mediassa:
Turun sanomat: Päätös vastustaa yritysvastuudirektiiviä kirvoitti arvostelua – nyt Suomen mepit kertovat, mitä mieltä he ovat asiasta (15.2.)
Lätta Bladet: EU kritiserar Ungern (15.2.)
Uusi Suomi: Viktor Orbán sai “suuren voiton” – Unkari voi käyttää rahansa melko vapaasti (23.2.)
Helsingin Sanomat: Viisi suomalaismeppiä nousi sadan vaikutusvaltaisimman joukkoon (28.2.)
Kiitos, kun luit uutiskirjeeni!
