Kvanttiteknologiaan on panostettava EU-tasolla – emme voi pudota kehityksen kelkasta
Kvanttiteknologia tulee mullistamaan monia toimialoja. Se tulee tarjoamaan merkittäviä etuja niille, jotka ovat kehityksen kärjessä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioni ja Suomi pysyvät mukana kvanttiteknologian kehityksessä ja hyödyntävät sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Toistaiseksi tahti ainakin kotimaassa on ollut hyvä. Suomeen valmistui viime syksynä jo toinen kvanttitietokone kotimaisen kvanttitietokoneisiin erikoistuneen yrityksen ja VTT:n yhteistyönä. Mutta pienestä jäsenvaltiosta käsin ei voiteta teknologiakamppailua Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisten jättien kanssa. Taistelu on käytävä Euroopan tasolla.
Kvanttiteknologian lippulaivahanke EU:ssa on laitettu käyntiin jo 2018. Sen ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin 24 kvanttiteknologiaan liitännäistä projektia, joita puolestaan tuettiin yhteensä 152 miljoonalla eurolla. Lippulaivahankkeen toisessa vaiheessa budjetti tulee kasvamaan – EU aikoo investoida 400 miljoonaa euroa lisää kymmeniin uusiin kvanttiprojekteihin. Hanke on tärkeä ja oikeansuuntainen.
Keskeinen kysymys kuitenkin on, riittävätkö nämä toimet. Perspektiiviä voi hakea edellä mainituista kilpakumppaneista. Kiina on investoinut jopa 15 miljardia kvanttihankkeisiin – EU:n puolen miljardin investoinnit kalpenevat tämän rinnalla. Vaikka mukaan laskettaisiin jäsenmaiden kansalliset investoinnit, ei päästä kuin puoleen Kiinan panostuksista.
Yhdysvalloille EU saattaa jopa pärjätä julkisissa investoinneissa. Yksityistä rahoitusta tarkasteltaessa jäämme kuitenkin heittämällä jalkoihin. Atlantin toisella puolen etuna on nimenomaan vahva yksityinen sektori, jonka ansiosta Yhdysvallat on kvanttikehityksen kärkimaa.
Rahoitusta kvanttihankkeisiin tarvitaan siis paitsi EU:lta ja jäsenmailta myös yksityiseltä puolelta. Ala vaatii kilpailukykyisen yksityisen sektorin, joka vetää investointeja puoleensa ja kannustaa innovoimaan. Tässä EU:n valttikorttina ovat toimivat sisämarkkinat. Euroopassa on ymmärrettävä, että tätä peliä kannattaa pelata nimenomaan pitkällä tähtäimellä ja yhdessä. Regulaation on tässä suhteessa oltava mahdollistaja ja katalyytti, ei hidastava ja monimutkainen este.
Kesän vaalien jälkeen aloittavat uudet mepit sekä uusi komissio ovat paljon vartijoina. Panostukset kvanttiteknologiaan sekä EU:n kilpailukykyyn yleisemmin on nostettava uusiin sfääreihin, jotta pysymme menossa mukana. Kansallisen kehityksen lisäksi on keskityttävä kasvavassa määrin unionin yhteishankkeisiin, joissa hyödynnetään vahvaa ammattitaitoa ja osaamista, jota tiedämme Euroopasta löytyvän.
Tämä erityisesti siksi, että kvanttiteknologia tulee tulevaisuudessa mahdollistamaan paljon lääkkeiden kehityksestä uusiutuvien materiaalien tuottamiseen. Se voi luoda kilpailuetua ja lisätä tehokkuutta, mutta myös tarjota uusia ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta kvanttiteknologialla on avainasema kyberturvallisuudessa.
Uusi teknologia tuo mukanaan aina sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kvanttiteknologia ei ole poikkeus. Se voi mullistaa kyberturvallisuuden, mutta samalla avata uusia ovia kyberhyökkäyksille ja hybridisodankäynnille.
Uhat on tärkeä tiedostaa, mutta emme voi antaa niiden pysäyttää kehitystä. Kvanttiteknologia voi nimittäin tarjota myös tehokkaita työkaluja kyberturvallisuuden parantamiseen. Kotimaassa meillä on omasta takaa huippuluokan osaamista alalla. Suomen on oltava aktiivisesti mukana EU:n kyberturvallisuushankkeissa ja tuotava esille kyberturvallisuuden strateginen merkitys Euroopan kokonaisturvallisuudessa.
Suomen oma haaste kvanttiteknologian kehityksessä on osaajapula, johon vaaditaan pikaisia ratkaisuja. Tietotaitoa löytyy, mutta tekijöitä tarvitaan lisää. Onneksi meillä on hallitus, joka ymmärtää kasvun ja tutkimuksen edellytykset. Lisäksi hallitusohjelmassa tunnistetaan teknologiakehityksen arvo Suomen kilpailukyvyn valttikorttina.
Motivaatio investointiympäristön houkuttelevuuden lisäämiseksi ja yritystoiminnan helpottamiseksi on selvä. Hallitus on myös sitoutunut vähentämään turhaa byrokratiaa ja sääntelyä, joka voisi lamaannuttaa alaa.
Suomi profiloituu kvanttitekniikan kehityksessä Euroopan kärkiosaajaksi. Tätä osaamista meidän täytyy saattaa Eurooppaan, ja samalla ajaa kvanttiasioita entistä vahvemmin EU:n poliittiselle agendalle. Suomen kaltaiselle ajatusjohtajalle on kysyntää. Ottamalla vetovastuun keskustelun eteenpäin viemisestä EU-areenoilla näytämme jälleen kerran Suomen olevan kokoaan suurempi jäsenmaa.
Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 6.4.2024
