Kokoomuksen Sarvamaa ei usko, että EU:n sininen kortti aukaisee maahanmuuton solmua Suomessa: ”Postia voisi lähettää Migrin suuntaan”
EU:n sininen kortti on vain yksi väylistä hakea oleskelulupaa Suomessa.
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona niin sanotun sinisen kortin uudistamisen. Kortin sääntöjen löysäämisellä pyritään lisäämään koulutettujen osaajien työperäistä maahanmuuttoa Euroopan unionin alueelle.
Sininen kortti -direktiivi on ollut voimassa vuodesta 2009 lähtien. Korttia oli tarve uudistaa, koska sitä on haettu tähän saakka hyvin vähän. Vuonna 2019 sinisiä kortteja myönnettiin koko EU:n alueella vajaat 37 000 kappaletta. Määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, joka myöntää 140 000 Green cardia vuosittain.
Suomessa EU:n sininen kortti on vain yksi väylistä hakea oleskelulupaa. Hakemuksen voi tehdä myös esimerkiksi työntekijän, yrittäjän, tutkijan tai erityisasiantuntijan statuksella. Sinisiä kortteja on myönnetty viime vuosina vain joitain satoja.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ei usko, että uudistus käytännössä helpottaa korkeakoulutettujen osaajien saamista Suomeen, sillä ongelmat ovat maahanmuuttovirasto Migrin toiminnassa.
Sininen kortti -direktiivi ei velvoita jäsenmaita lisäämään työlupien hyväksymistä tai kasvattamaan maahanmuuttoviraston resursseja.
”Postia voisi lähettää Migrin osoitteeseen. EU-lainsäädännöllä on tosi vaikea saada asioita kuntoon ja järjestykseen Suomessa”, Sarvamaa sanoo.
Hänen mielestään ammattilaisten ja yrittäjien on pystyttävä liikkumaan Euroopassa ja siirtymään aloille, joilla vallitsee työvoimapula.
”Suomalaiset työnantajat eivät ollenkaan ymmärrä Migrin hidastelua. Jos koulutetun osaajan saaminen Suomeen voi kestää vuoden, systeemissä on jotain mätää.”
Uudistus lyhentää vaaditun työsopimuksen tai -tarjouksen kestoa
Tällä hetkellä EU:n sinistä korttia voivat hakea henkilöt, joilla on allekirjoitettu työsopimus tai sitova työtarjous vähintään vuodeksi. Kortin saaminen edellyttää myös korkeakoulututkintoa.
Parlamentin hyväksymä uudistus lyhentää vaaditun työsopimuksen tai -tarjouksen kestoa kuuteen kuukauteen. Uudistus laskee myös palkkasummaa, joka hakijoiden on vähintään ansaittava. Se on jatkossa 100–160 prosenttia jäsenvaltion keskimääräisestä bruttopalkasta.
Sääntömuutosten myötä pakolaiset voivat hakea EU:n sinistä korttia myös muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka myönsi turvapaikan.
Sinisestä kortista syntyi alustava sopu jo aiemmin parlamentin ja neuvoston välillä niin kutsutuissa trilogeissa. Seuraavaksi neuvoston on hyväksyttävä uudistus. Sen jälkeen se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja astuu voimaan. Jäsenmailla on tämän jälkeen kaksi vuotta aikaa tuoda direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Julkaistu Kauppalehdessä 16.9.2021
