Keliakia tuli taloon, Keliakia-lehti
5.3.2013
Perheeseeni tuli vuosi sitten uusi ja uusia valintoja aiheuttava tekijä: keliakia. Alkuihmetyksen jälkeen arki on samanlaista arkea kuin ennenkin, suurin muutos on tullut kauppareissuille. Ennen tuoteselosteet eivät merkinneet mitään, nyt niitä luetaan suurennuslasilla.
Muutakin on opittu. Toiset gluteenittomat leivät ovat tosi hyviä, toiset huonon makuista sotkua. Elämään on astunut myös pieni epäluulo. Ravintolassa tulee
sanottua kolmeen kertaan sana keliakia, varmuuden vuoksi. Silti monesti pöytään tulee vain se tavallinen leipä ja salaatin päällä on krutonkeja. Viljaa voi löytyä sieltä mistä sitä vähiten odottaa, kuten suklaasta tai liemijauheesta.
Uusi sairaus on tuonut mukaan myös mahtavia ”kappas vaan” -elämyksiä. Mökkikunnasta Heinävedeltä paljastui pieni leipomo, jonka gluteenittomat leivonnaiset ovat vertaansa vailla. Ja Tampereelta löytyi mieletön setsuuri. Helsingissä Huvila-kahvila on kokonaan gluteeniton ja heidän korvapuustinsa täysin vailla vertaa. Olemme oppineet pastapaikan, jonne voi mennä omat maissipastat kainalossa ja homma järjestyy ilman sen suurempaa numeroa. Lappeenrannan kauppahallissa myy kauppias itse leipomaansa, todella runsasta valikoimaa suolaisia ja makeita herkkuja.
Suomessa keliakia tunnetaan kaupoissa ja ravintoloissa paremmin kuin EU:n pääkaupungeissa Brysselissä ja Strasbourgissa. Belgiassa ja Ranskassa yleinen tietämys ei ole suomalaisella tasolla. Siksi olenkin iloinen, että voin kertoa keliakiaan sairastuneille hyviä uutisia Euroopan unionista.
Oikeastaan kyseessä on torjuntavoitto, mutta hyvä niin. Vielä syksyllä oli nimittäin todellinen huoli siitä, että gluteenittomia tuotteita koskeva lainsäädäntö on kehittymässä huonompaan suuntaan. Euroopan parlamentissa esitettiin, että vasta viime vuoden alusta voimaan astunut ns. gluteeniasetus yhdistettäisiin toiseen asetukseen, jolla säädetään imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista ja erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista ruokavalmisteista.
Jos näin olisi käynyt, olisi lopputulos ollut järjetön. Koska asetus olisi koskenut vain valmiiksi pakattuja tuotteita, olisivat ravintolat ja kahvilat joutuneet omituiseen tilanteeseen. Niiden olisi pitänyt poistaa ruokalistoiltaan gluteenittomuudesta kertovat merkinnät. Pahimmassa tapauksessa gluteenittomia tuotteita ei olisi voinut jatkossa edes markkinoida julkisesti, koska asetus olisi vaatinut laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen mukanaoloa kaikessa tiedottamisessa.
Onneksi järki voitti, ja Suomen keliakialiitonkin kannattama ajatus pääsi EU:ssa niskan päälle. EU:n gluteeniasetus päätettiin lopulta yhdistää uuteen kuluttajainformaatioasetukseen, jolla EU parantaa ruokatuotetietojen saatavuutta. Sopu päätöksestä syntyi marraskuun puolivälissä parlamentin, komission ja EU:n neuvoston kesken. Komission tuoreimman arvion mukaan lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2014 puoliväliin mennessä.
Mikä tärkeintä, keliakian kanssa elävät eivät jatkossakaan joudu tinkimään elämänsä laadusta ulkona syödessään. Uusi yhteisasetus edellyttää myös tulevaisuudessa tarkkaa gluteenin raja-arvojen noudattamista.
Luojan kiitos voin siis viedä vaimoni vastaisuudessakin ulos syömään. Meppinä olisikin ollut aika noloa lukea menyytä kahvilassa ja mumista G-merkkien hävinneen Euroopan parlamentin takia.
Julkaistu Keliakia-lehdessä nro /2013.
