Hyvinvointivaltion päivitys, Akavalainen
16.6.2015
Uuden hallituksen hallitusohjelma on pysynyt tiukasti otsikoissa kuukauden ajan. Yksimielisyyttä keinoista ei ymmärrettävästi ole hallituksen ulkopuolella saatu, mutta pitkä tie kohti kilpailukykyä, kestävää työmarkkinarakennetta ja talouskasvua on kuitenkin viimein aloitettu.
Säästöjen aiheuttaman keskustelun keskellä kansa on tutkimuksissa ilmaissut tukensa leikkausten tarpeellisuudelle. Sama ilmiö oli havaittavissa jo ennen eduskuntavaaleja, kun puolue toisensa perään antoi tukensa leikkaavalle, ei elvyttävälle, politiikalle. Vasemmiston vastalauseet ovat nyt heikommalla pohjalla kuin edellisessä hallituksessa, jossa vasemmisto oli mukana päättämässä.
Hallitusohjelman keskiössä ei kuitenkaan ole säästöt, vaan kansantalouden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen. Tehokkuutta tarvitaan lisää kunnista koulutukseen, niin yksikköjen määrän kuin organisaatioiden mallin osalta. Oppisopimusten kehittäminen, uuden mallisten tutkintojen luominen ja pyrkimys saada useampi opiskelija työelämään jo kandidaatintutkinnon jälkeen ovat konkreettisia keinoja kestävämpien, paremmin reagoivien työmarkkinoiden luomiseen − sulkematta kuitenkaan jatkokoulutuksen mahdollisuutta.
Britanniassa päättäväinen, keskustaoikeistolainen politiikka on saanut talouden kasvuun. Samoin kävi Ruotsissa ja Irlannissa. Sitouttamalla osapuolet yhteiskuntasopimuksen avulla yhteisen päämäärän taakse, on sama mahdollista myös meillä.
Taloudessa mielikuvilla on poikkeuksellisen keskeinen rooli. Investointien lisäämiseksi ja luottamuksen ylläpitämiseksi ajatus toimintakykyisestä ja päättäväisestä hallituksesta on ensiarvoisen tärkeää. Näin hallitus voi ostaa työrauhan ja luottamuksen viedä reformit eteenpäin. Rakenteelliset ongelmamme ovat niin syvällä, ettei niitä hienosäädöllä ratkaista. Nyt tehtävän hyvinvointivaltion päivityksen myötä on sekä sijoittajilla että työntekijöillä syytä uskoa tulevaisuuteen.
Markkinoiden luottamuksen lisäksi hallituksen toimet varmistavat, että täytämme EU:ssa sovitut velvoitteemme. Komissio ehti jo viime viikolla ilmoittaa, ettei se koe tarpeelliseksi aloittaa liiallisen alijäämän menettelyä Suomen osalta. Hallituksen toimia pidetään riittävänä pudottamaan alijäämä alle kolmen prosentin huomautusrajan.
Joustavampi, kilpailukykyisempi ja yritysmyönteisempi Suomi on tulevaisuuden hyvinvoinnin perusedellytys. Nyt valittu tie ei ole ainoa oikea totuus, mutta se on selkeä, realistinen ja johdonmukainen suunnitelma paremmasta huomisesta. Matka kohti parempaa Eurooppaa vaatii kansainvälisen yhteistyön ylläpitämistä vastuullisesti toimivien valtioiden välillä. Suomi ottaa muutosten myötä terveen askeleen takaisin jälkimmäisten joukkoon.
Julkaistu Akavalaisessa 16.6.2015.
