Sarvamaan metsäraportti ristivedossa EU-parlamentissa – slovakialaismeppi kritisoi, että Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu

23.9.2020

Metsästrategian tarkoitus on toimia pohja­paperina, johon voidaan viitata, kun EU valmistelee metsiin liittyvää päätöksentekoa.

Euroopan parlamentissa käydään kiivasta keskustelua siitä, mitä asioita uudessa EU:n metsästrategiassa pitäisi painottaa.

Osa parlamentin jäsenistä vaatii, että sen pitäisi ottaa komission aiemmin esittämät ympäristötavoitteet kattavammin huomioon.

EU-komissio julkaisi toukokuussa biodiversiteettistrategian, jonka mukaan muun muassa vanhojen metsien ja turvemaiden tiukkaa suojelua tulisi lisätä Euroopassa.

Sen lisäksi komissiolla on valmisteilla erillinen metsä­strategia, jonka tarkoitus on antaa Euroopan metsistä ja niiden käytöstä mahdollisimman monipuolinen kuva.

EU-parlamentti on neuvotellut metsästrategiasta tiiviisti kuluvan vuoden aikana, ja neuvotteluja on vetänyt suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok.).

Parlamentin maatalous­valiokunta hyväksyi Sarvamaan raportin toissaviikolla, minkä jälkeen siitä äänestetään lokakuussa vielä kaikkien parlamentin jäsenten kesken.

Suomalaisista europarlamentaarikoista ainakin Ville Niinistö (vihr.) on kertonut äänestävänsä ehdotusta vastaan, ellei siihen saada ympäristön kannalta tarvittavia muutoksia.

Myös suurimman poliittisen EU-ryhmän eli EPP:n mielipiteet metsistä erkanevat.

Slovakialainen EPP-meppi, metsäekologian tutkija Michal Wiezik kokosi Sarvamaan esitykseen 130 muutos­ehdotusta, joista valtaosa torpattiin.

”Metsästrategiaesitys ei käsittele laajaa joukkoa Euroopan metsiin liittyviä ​​kysymyksiä, ja tarjoaa niistä yksipuolisen näkemyksen. Sarvamaa sivuutti kaikki ne tärkeimmät tekijät, joihin EU:n metsästrategian tulisi perustua”, Wiezik kertoo.

Wiezikin mukaan metsästrategian pitäisi kuvastaa sitä, että metsien taloudellinen käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lajikatoa.

Puuperäisten tuotteiden käyttö ei korvaa vanhojen metsien menetystä.

”Metsien hiilivarastot vähenevät lisääntyneen puunkorjuun seurauksena, ja vaatii pitkän ajan ennen kuin hiilidioksidi sitoutuu takaisin”, hän kirjasi muutosehdotuksiin.

Sarvamaan tavoitteena on ollut pitää metsästrategia erillään komission biodiversiteettiesityksestä. Wiezik on eri mieltä.

”Jos Euroopan komissio seuraa parlamentin tekstiä, se aiheuttaa väistämättä lisävaurioita Euroopan metsille. Samalla se sulkisi silmänsä metsien huolestuttavalta tilalta ja sen syiltä eli EU:n puunkorjuun lisääntymiseltä.”

Myös pohjoismaalainen metsänhoitomalli saa slovakialaismepiltä huutia.

”Skandinaavinen metsänhoitomalli on liian intensiivinen. Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu, mikä johtaa metsälajien romahtamiseen tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen seurauksena.”

EU-parlamentin jäsenet Ulrike Müller Saksasta ja Fredrick Federley Ruotsista aikovat äänestää Sarvamaan raportin puolesta. Molemmat kuuluvat liberaalidemokraattiseen RE-ryhmään (entinen Alde).

”Uskon, että ehdotus on tasa­painoinen kompromissi, joka vastaa tärkeisiin haasteisiin. Se ottaa luonnon monimuotoisuuden lisäksi huomioon metsien monet merkitykset esimerkiksi uusissa puupohjaisissa ratkaisuissa”, Müller kommentoi.

Hänen mielestään EU-maiden pitäisi tiivistää metsäyhteistyötään, mutta metsien käyttöön liittyvä päätöksenteko olisi hyvä pitää kansallisissa käsissä.

”Viime vuosina olemme havainneet, että metsät ympäri Eurooppaa kohtaavat uusia haasteita, joista monet liittyvät ilmastonmuutokseen. Metsäpalot, tuholaiset ja taudit eivät pysähdy jäsenmaiden rajoille – siksi koordinointia on lisättävä.”

Federley pitää myönteisenä, että Sarvamaan neuvottelemassa yhteenvedossa painottuu kestävä metsänhoito.

”Kompromissit ovat selkeä askel eteenpäin. Ne vahvistavat kestävää metsänhoitoa metsien biologista monimuotoisuutta unohtamatta. Tämä auttaa meitä taistelussa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa yhteiskuntaa vastaan ja helpottaa metsäisiä valtioita, kuten Suomea ja Ruotsia, ylläpitämään kestävää metsätaloutta.”

Fedelreyn muistuttaa, että metsäasioissa kaikki maat eivät kuulu samaan lokeroon.

”Esimerkiksi Ruotsissa metsämme kasvavat edelleen, vaikka puuta käytetään suhteellisen paljon monissa tuotteissa. Jos EU kasvattaisi valtaansa metsiin, tämä tasapaino saattaisi olla vaarassa. Eurooppa ja eurooppalainen ympäristö ovat liian monimuotoisia, että ne sopisivat yhteen muottiin.”

Juttu julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa, voit lukea sen täältä.

Puheenvuoro: Komissio suuntaa kohti vahvempaa unionia, mutta pysyvätkö jäsenmaat perässä?

18.9.2020

Viime keskiviikkona parlamentin täysistunnossa komission puheenjohtaja, Ursula Von der Leyen, piti ensimmäisen Unionin tila -puheensa. Puheen tarkoituksena oli reflektoida mennyttä ja visioida tulevaa. Keväällä unioni jäi monien mielestä koronatoimissaan kalkkiviivoille, kun jäsenmaat kiirehtivät toteuttamaan omia rajoituksiaan. On kuitenkin syytä muistaa, että EU toimii niillä valtuuksilla, mitä jäsenmaat ovat sille antaneet. Esimerkiksi terveyspolitiikka on pitkälti kansallisissa käsissä.

Komissiolla tulee pitämään kiirettä, mikäli puoletkaan Von der Leyenin esittelemistä tulevaisuuden visioista toteutuu. Tulevia (terveys)kriisejä ajatellen olisi tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten EU saadaan toimimaan yhtenä rintamana: koordinoidummin ja nopeammin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että jäsenvaltiot kamppailevat keskenään suojavälineistä tai sairaalatarvikkeista. Nähtäväksi jää, kykeneekö komission hahmottelema ”eurooppalainen terveysunioni” vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nykyistä nopeammin. Vahvemman terveyskompetenssin luominen unionille edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä, mistä ei luonnollisesti ole takeita.

Von der Leyen nosti ilokseni esille sisämarkkinoiden tärkeyden Euroopan valtioille. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Sisämarkkinat ovat liian pitkään jääneet unohduksiin EU:n politiikka-agendalla, ja on korkea aika panostaa niiden toimivuuteen. Sisämarkkinat ovat unionin toimivimpia osia, ja ovat mahdollistaneet rajattoman kaupankäynnin ja sen tuoman vaurauden maanosaamme. Sisämarkkinoiden elvyttämiseksi kevään ja kesän rajasulkujen jälkeen komissio on luvannut tuoda pöytään uuden Schengen-strategian, minkä toivotaan tuovan selkeyttä jäsenmaiden väliseen rajapolitiikkaan. Pandemian aikana rajakontrollien koordinaatio on ollut epäselvää ja säädökset vaihtuneet tiuhaan. Selkeää linjaa unionin tasolla ei ole löydetty. Kriisistä huolimatta vapaa liikkuvuus on turvattava talouden ja ihmisten kannalta niin hyvin kuin mahdollista. Toivon jäsenmaiden löytävän tässä tärkeässä asiassa yhteisen sävelen.

Digitalisaatiosta puhuttaessa on otettava nykyistä paremmin huomioon syrjäseuduilta löytyvä potentiaali. Toimivat etäyhteydet luovat parempia edellytyksiä esimerkiksi yrityksille toimia tehokkaasti sijainnistaan riippumatta. Tässä EU:n tavoitteena onkin saada 100% maaseudusta nopean verkon piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ilmastonmuutoksen osalta emme voi unohtaa kaasua, vetyä ja ydinvoimaa, jotka vähä- ja nollapäästöisinä energiamuotoina ovat EU:n ainoa keino päästä kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiinsa, joita pyritään jälleen kiristämään. Von der Leyenin puheessa oli etenkin suomalaisille pieni toivonpilkahdus, sillä etenkin puurakentamisen ja biotalouden rooli nostettiin ääneen esille. Suomalainen metsäteollisuus pystyy löytämään puhtaita ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, mikä myös luo työpaikkoja kotimaahan.

Tärkeä viesti Von der Leyenin puheessa oli EU:n budjetin ja elpymisrahaston kytkeminen selkeästi oikeusvaltioperiaatteeseen. Ei ole hyväksyttävää, että rahaa jaetaan sokeasti jäsenvaltioihin, joissa demokratiaa, vapautta ja muita arvojamme ei kunnioiteta. EU:lla tulee olla mahdollisuus laittaa rahahanat kiinni. Näin huolehdimme parhaiten siitä, että veronmaksajien varat eivät päädy korruptioon ja oligarkkien käsiin. Toimin parlamentin pääneuvottelijana juuri tässä kyseisessä lainsäädännössä, ja aion syksyn mittaan pitää tästä lupauksesta kiinni.

Positiivisena uutisena Von der Leyenin mukaan Dublin-sopimus päätyy vihdoinkin uudelleenarvioitavaksi – nykyinen järjestelmä on ollut puutteellinen ja aiheuttanut sekaannusta jäsenmaiden kesken turvapaikkapolitiikassa. Esitystä uudeksi eurooppalaiseksi turvapaikkapolitiikaksi luvattiin jo ensi viikolle. Kuten von Der Leyen totesi puheessaan: maahanmuutto on aina ollut osa Eurooppaa ja tulee aina olemaan. Tämän vuoksi meidän täytyy varmistaa, että käytössämme on tarvittavat työkalut tulevien pakolaiskriisien hallitsemiseksi ja toisaalta työperäisen maahanmuuton ja ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemiseksi. Hyviä elementtejä voisi ottaa vaikkapa kanadalaisesta pistejärjestelmästä.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisempänä nostan esille huomion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen. Komissio on luvannut tuoda lainsäädäntöesityksen niin sanotusta ”Magnitsky-laista”, jonka nimi viittaa Yhdysvaltain kongressin asettamaan pakotelakiin. Tämän lain perusteella venäläisiä ihmisoikeusrikkojia voidaan asettaa matkustuskieltoon ja heidän varojaan jäädyttää vaikkapa eurooppalaisista pankeista. Eurooppalainen Magnitsky-laki tulisi tarpeeseen ja antaisi EU:lle pakotteiden lisäksi uusia keinoja vastata Venäjän epärehellisiin toimiin.

Julkaistu Uudessa Suomessa 18.9.2020. Lue juttu täältä.

Maaseudun Tulevaisuus: EU:ssa pitää ottaa järki käteen metsäasioissa

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi maanantaina 7. syyskuuta suurella enemmistöllä EU:n uutta metsästrategiaa koskevan raportin. Minulla on ollut kunnia toimia pääneuvottelijana muodostettaessa parlamentin kantaa EU:n uuteen metsästrategiaan, jonka Euroopan komissio julkaisee alkuvuodesta 2021.

Maatalousvaliokunnan tasapainoinen raportti painottaa, että metsien taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.

Kestävällä metsänhoidolla, metsien monikäytöllä ja biotaloudella on tärkeä rooli aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä. Lisäksi kestävällä metsänhoidolla edistetään luonnon monimuotoisuutta.

Metsät ovatkin tämän hetken EU-debattien kuuma peruna. Siksi EU:n pelikentillä pitää edetä tosiasiat edellä ja painottaa, että metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-maan kansalliseen toimivaltaan. Mutta se, mitä EU-tasolla päätetään energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan saroilla, vaikuttaa metsien käyttöön ja hoitoon.

Brysselin neuvottelupöydissä tätä ei tosin aina ymmärretä. Suuri kiistanaihe eri tahojen välillä on, kuuluuko metsäpolitiikka jäsenmaiden omaan vai EU:n jaettuun toimivaltaan.

Huolestuttavaa on, että myös ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius on moneen otteeseen toitottanut EU:n toimivallan todellista laajempaa ulottuvuutta metsäpolitiikassa.

Lähetin heinäkuussa metsiin liittyvän kirjallisen kysymyksen ympäristökomissaarille. Halusin kuulla, miten metsätalouden sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat EU:n eri alueilla huomioidaan täysimääräisesti, eikä metsäsektorin toimia tarkastella kapeasti vain ympäristön kannalta.

Saamani vastaus jäi hyvin ympäripyöreäksi.

EU:n metsäkeskustelua kuunnellessa olo on välillä kuin puulla päähän lyöty. Keskustelua hallitsee usein mustavalkoinen vastakkainasettelu, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien tuottavuus asetetaan vastakkain. On päivänselvää, että asia ei ole näin.

Lisäksi keskusteluissa unohdetaan, ettei EU:n metsämaiden hiilinieluja voida pistää kompensoimaan muiden sektoreiden fossiilisia päästöjä.

Kaiken kaikkiaan onkin harmillista, että metsäalan ja biotalouden tuomia yhteiskunnallisia mahdollisuuksia ei nosteta paremmin esiin EU:ssa.

Suomi on yksi biotalouden kärkimaista. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on vastuullisen biokiertotalouden perusta, ja esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla ja puurakentamisella korvataan ympäristöä kuormittavia fossiilisia raaka-aineita ja vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen on äärimmäisen tärkeää. Tarvitsemme lisäksi vakaan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön, joka edesauttaa kansantaloutemme peruspilarin jatkuvuutta ja kestävyyttä. Kestävään metsänhoitoon tarvitaan pitkän aikavälin investointeja, jotta metsien ja metsäsektorin elinkelpoisuus voidaan varmistaa.

Tarvitsemme kunnianhimoisen ja vahvan EU:n metsästrategian vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Metsät ja metsäala tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ilmaston, ympäristön, ihmisten ja biotalouden kannalta esimerkiksi uraauurtavien digitaalisten ratkaisujensa ja teknologian ansiosta.

Koko Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä maatalousvaliokunnan kanta lokakuussa Strasbourgissa. Toivon, että parlamentti ymmärtää, mikä huima potentiaali metsillä ja metsäsektorilla on tarjottavanaan nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.9.2020. Lue juttu täältä.

EU-parlamentti vaatii neuvostoa sopimaan oikeusvaltiokirjauksesta – Sarvamaa: ”Jos oikeusvaltioasetuksesta ei voida sopia, niin sitten parlamentti ei hyväksy budjettia”

11.9.2020

”Viktor Orbán on pannut kovat piippuun ja uhkaa budjettisovun vesittämisellä. Tälle ei saa antaa periksi”, Sarvamaa sanoo.

Neuvottelut elpymisrahoituksesta ja EU:n tulevasta budjetista värittävät EU-parlamentin syksyä.

EU-johtajat päättivät heinäkuussa 750 miljardin euron hätärahoituksesta ja EU:n budjetista vuosille 2021–2027.

Euroopan parlamentti äänestää budjetista ja osallistuu elpymisvälineen lainsäädäntöön. Yksi haastavimmista neuvotteluista on se, miten oikeusvaltioperiaate kirjataan EU-rahoitukseen mukaan.

”Pyrin kytkemään oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen EU-varoihin syksyn budjettineuvotteluissa”, asiasta neuvotteleva meppi Petri Sarvamaa (kok.) kertoo.

Oikeusvaltiokirjauksesta saatiin päätös heinäkuussa, mutta seuraavaksi on selvennettävä, mitä johtajien tekemä kirjaus tarkoittaa. Omat haasteensa keskusteluun tuo Unkarin pääministerin Viktor Orbán, joka on uhannut vesittää koko sovun.

”Unkari on loppuun asti pitänyt kiinni, ettei se tule hyväksymään elvytyspakettia, jos siihen tehdään oikeusvaltiokirjauksia”, Sarvamaa sanoo.

Nykyään EU:n oikeusvaltioloukkauksiin voidaan puuttua silloin, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti.

”Artikla seitsemän on hampaaton ja vaatii jäsenmaiden yksimielisyyttä. Sen takia komissio esitti budjettilakia, joka sitoisi jäsenmaita. Ja nyt tapellaan siitä, miten sitä todennetaan.”

Sarvamaan mukaan lakiin tulisi kirjata se, että jos oikeusvaltioperiaatetta heikennetään EU-jäsenvaltiossa, maan varat voidaan jäädyttää.

”Parlamentti painottaa, että jos oikeusvaltioasetuksesta ei voida sopia, niin sitten se ei hyväksy budjettia.”

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.9.2020. Lue juttu täältä.

”Voitto suomalaiselle metsänhoidolle” – EU-parlamentin valiokunta äänesti metsästrategiasta vaikeiden neuvottelujen jälkeen

8.9.2020

KUVAT MAASEUDUN TULEVAISUUS: KARI SALONEN, MARIA MIKLAS / KUVITUS: JUHO LESKINEN

”EU-areenoilla pitää korostaa, että metsien tuottavuus ja luontoarvot eivät ole toisiaan poissulkevia”, meppi Petri Sarvamaa kertoo.