Keskipohjanmaa: Kokoomuksen vaalivalvojaisissa iloittiin vaalivoitosta ja kolmesta mepistä

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kasvatti reilusti äänimääräänsä viiden vuoden takaisesta. ”Kiitos erityisesti maaseudulle ja myös kaupunkeihin. Tuntuu aika hyvältä. Olen tehnyt ahkerasti töitä ja luulen, että suomalaiset arvostavat sitä. Tarvitaan myös kielitaitoa ja verkostoitumista”, Sarvamaa kertoi. ”Perussuomalaisten odotettua heikompi tulos sekä yllätti että ilahdutti. Sanon sen ihan suoraan. Kokoomuksen tulos on sellainen, mitä odotin. Kokoomus edustaa niitä arvoja, joiden varaan unioni on rakennettu. Oikeusvaltioperiaate on todella tärkeä ja se on oikeasti uhattuna”, Sarvamaa pohti.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Meppi oli vaalikoneessa 92-prosenttisesti kanssaan samaa mieltä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoi Facebookissa kokemuksistaan vaalikoneiden kanssa. Hän oli Ylen vaalikoneen mukaan vain 92 % samoilla linjoilla itsensä kanssa. ”Ottakaa hyvät ihmiset vaalikoneet suuntaa antavina välineinä, joista voi lukea ehdokkaiden vastausselityksiä ja siinä se”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Yle: Vaali-ilta kuvina: Riemua, korvanapitusta ja Leijona-joukkueen kannatusta

26.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pystyi säilyttämään paikkansa myös tulevassa europarlamentissa ja jatkaa seuraavalle viisivuotiskaudelle.

Lue uutinen ›

Keskisuomalainen: Kuusi uutta euroedustajaa – nykyisistä mepeistä seitsemän uusi paikkansa

Yli puolet eurovaaleissa valituista suomalaisista ovat jatkokaudelle pääseviä meppejä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on profiloitunut tiukan maahanmuuttopolitiikan, ”ilmastokiiman” vastustamisen ja päästörajoitusten tiukentamisen ajajana.

Lue uutinen ›

Ilmastoahdistus riistää lapsilta uskon tulevaisuuteen, IL-blogi

24.5.2019

Huoli tulevaisuudesta on ollut viime aikoina yhteiskuntamme selvin yhteinen maaperä. Erilaisia uhkakuvia vilisee terveysuhista populismin nousuun. Eniten näkyvyyttä on saanut pelko ilmaston tilasta.

Minua taas huolestuttaa se, miten kaikki tämä panikointi vaikuttaa lapsiin.

Maanantaina lähes 400 psykologia ja psykologian opiskelijaa allekirjoittivat päättäjille lasten oikeuksiin vetoavan adressin ilmaistakseen huolensa nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista, jota ilmastokriisi on lisännyt.

Myös YLE uutisoi hiljattain (3.5.2019) nuorten ilmastoahdistuksesta, joka voi näkyä nukkumisen ja jaksamisen haasteina sekä negatiivisten tunteiden kirjona. Ammattipsykologin mukaan yleisiä ihmisten kuvaamia tuntemuksia ovat pelko, suru, viha, syyllisyys, häpeä, epätoivo, voimattomuus ja riittämättömyyden kokemus. Paino sanalla ”yleisiä”.

Tunteet itsessään eivät toki ole huono asia, mutta mistä se kertoo että nuortemme mielenmaisemaa hallitsevat tällaiset sävyt? Pahoinvoinnin lisäksi ilmastoahdistus ilmenee elämäntapamuutoksina. Ilmastolakkopäivänä 7-vuotias kertoi TV-uutisissa lopettaneensa juuston syömisen.

Tämä on ihan oikeasti vakava asia. Homma on mennyt täysin överiksi. Lasten kehityksen kannalta yksi haitallisimmista asioista on, jos aikuiset tuntevat olonsa neuvottomiksi ja epävarmoiksi.

Vähintään yhtä ongelmallista lapsen kasvun kannalta on varttua lähes uskonnollisen fanaattisuuden ilmapiirissä. Sellaisessa, jossa kyseenalaistamattomat normit ja ulkoinen paine tukahduttavat nuoren kyvyn nähdä tulevaisuudessa mitään muuta kuin ympäröivän kuplan sinne maalaamia uhkakuvia.

Ilmastoahdistuksen ilmapiirissä esiintyy nyt näitä molempia yhtä aikaa. Aikuisten tehtävänä olisi huolehtia, etteivät lapset koe olevansa vaikeiden asioiden kanssa yksin. Sen sijaan isot lietsovat paniikkia,  jonka pienet ottavat kantaakseen.

Uskomattominta tässä kaikessa on se, että samalla kun lapsemme näkevät painajaisia maapallon tuhoutumisesta ja vastuuntuntoiset nuoremme ovat valmiita uhraamaan haaveet perheestä, täysikasvuiset kansalaiset tilailevat kiinalaisesta nettikaupasta ennätystahdilla joogamattoja ja kierrätysmuovisiksi merkittyjä sandaaleita. Moni aikuinen oikeuttaa itselleen vihreäksi maalattua humpuukia, kun seuraava sukupolvi murehtii voivatko he syödä kouluruokaa.

Tällainen ahdistus ei kuulu lasten harteille. Samalla nousevaa ja valveutunutta sukupolvea ei kuitenkaan voi sulkea tietämättömyyteen ympäröivästä maailmasta.

Mikä siis on vastaus? Sen pitäisi olla tasapainottavan informaation lisääminen. Yksisilmäisyyden ja vinoutuneen tiedon torjuminen.  Mutta miten tällainen viesti voisi levitä, jos mediassakin vallitsee vain yhden totuuden resepti?

Ääntään eivät ole saaneet läpi enää 10 vuoteen ilmastoskeptikot. Jos ovat, heidät esitetään ainutlaatuisina poikkeuksina ja joskus ihan hörhöinäkin. Kuitenkin juuri näkemyksien rikkautta tarvitaan, jotta saamme välitettyä seuraavalle sukupolvelle realistisen tilannekuvan. Ja tärkeän viestin: maailmanloppu ei ole vielä tullut, eikä toivoa ole menetetty.

Julkaistu IL-blogissa 24.5.2019.

EU-rahaa havittelevan on hyväksyttävä yhteiset arvot, Nykypäivä

Vapaus, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat EU:n ydinarvoja, joihin kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Ne ovat kuitenkin tänä päivänä uhattuna useassa Euroopan maassa.

Unkarissa valtapuolue Fidesz on hivuttanut median epäsuorilla keinoilla äänitorvikseen. Puolan Laki ja oikeus -puolue on pyrkinyt korvaamaan tuomareita omilla tukijoillaan, ja Romaniassa sosialistihallitus yrittää muuttaa maan rikoslakia poliittisen eliitin korruption laillistamiseksi.

Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys missään, vaan sen heikentyminen voi vaania missä vain. Siksi asiaan pitää puuttua kiireellisesti.

Oikeusvaltion ja demokratian murentuminen EU:n sisällä on osoittautunut vaikeaksi ongelmaksi ratkaista. EU:lla on olemassa työkalu sääntöjä rikkovien jäsenvaltioiden kurittamiseksi: Lissabonin sopimuksen 7 artikla. Sillä voidaan teoriassa viedä valtiolta äänioikeus jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa. Käytännössä mekanismi ei kuitenkaan enää toimi, sillä kurinpitomenettelyiden aloittaminen vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä. Oikeusvaltioperiaatetta murentava valtio löytää nykyään kaverin neuvostossa, jos tilanteeseen pyritään puuttumaan 7. artiklan nojalla.

Siksi tämän hetken kenties tärkein lakialoite EU:ssa on uusi budjettilaki, jolla voidaan suitsia säännönrikkojien toimia katkaisemalla niiltä EU-rahoitus. Toimin itse tässä lakiesityksessä EU-parlamentin pääneuvottelijana.

Käytännössä uusi laki mahdollistaisi sen, että komissio voi ehdottaa EU-maksujen vähentämistä tai keskeyttämistä jäsenmaalta, jonka todetaan rikkovan oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sitten päätöksen käänteisellä määräenemmistöllä. Rahahanojen sulkemisella olisi tuntuva vaikutus maissa, joissa nojataan vahvasti EU-rahoitukseen. Jos EU:n tukieurot kelpaavat, pitää myös unionin arvot hyväksyä.

Olen pääneuvottelijana yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabalin kanssa neuvotellut ja ajanut parlamentissa läpi lakiesityksen, joka hyväksyttiin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa viime joulukuussa ja parlamentin täysistunnossa tammikuussa. Meidän meppien puolelta asetuksen valmistelu on siis tehty.

Asian eteneminen on kuitenkin polkenut paikallaan neuvostossa, jonka nykyinen puheenjohtajamaa Romania ei ole halunnut viedä esitystä eteenpäin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että heinäkuussa puheenjohtajana aloittava Suomi on jo ilmoittanut tämän lain yhdeksi kautensa päätavoitteista. Jos minut valitaan jatkokaudelle, olemme ensi syksynä onnellisessa tilanteessa, sillä neuvottelupöydässä istuu toisella puolella pöytää Suomi edustamassa jäsenvaltioita, ja toisella puolella suomalainen meppi edustamassa parlamenttia.

Nyt on tärkeää saada tämä lakiesitys maaliin. EU tarvitsee jotain kättä pidempää, jolla puuttua niiden korruptoituneiden hallitusten toimintaan, jotka heikentävät oikeuslaitoksen itsenäisyyttä, pitävät lehdistöä otteessaan eivätkä salli kansalaisjärjestöjen toimia vapaasti. On täysin sietämätöntä, että annamme tiettyjen jäsenmaiden tehdä pesäeroa yhteisiin arvoihin samalla kun ne nauttivat miljardien eurojen EU-tuista. EU on arvoyhteisö, jonka on suojeltava kansalaistensa perusoikeuksia ja valvottava tiukasti yhteisten rahojensa käyttöä.

P.S. EU ei puuttuisi tällä asetuksella jäsenvaltioiden suvereniteettiin, niin kuin kuulee väitettävän. Jokainen jäsenvaltio voi vapaasti päättää oman tiensä. Myös sen, haluaako jatkaa yhteisten arvojen unionissa.

Julkaistu Nykypäivässä 24.5.2019

USA:n ja Kiinan kaupparähinä on myrkkyä myös Suomen taloudelle, IL-blogi

23.5.2019

Kevään talousennusteissa on varoiteltu kasvun hidastumisesta ja nousukauden loppumisesta. Komissio ennustaa EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan 1,7 prosenttia. Huolestuttavinta on kuitenkin lukujen taakse piiloutuva suuntaus, jonka mukaan Suomen talouskasvu jatkaa hidastumistaan ensi vuonna, vaikka EU:n talous kääntynee vienoiseen nousuun.

Suomen vaikeuksiin vaikuttaa varmasti maailmantalouden epävakaa tilanne. Viennin ja ulkomaankaupan osuus meidän BKT:stamme on huomattava. Kun maailmantalouden ja globaalin kaupan kasvun arvioidaan hidastuvan tänä ja ensi vuonna, se ei voi olla vaikuttamatta Suomen talouteen ja yritystemme näkymiin. Sekä Suomessa että EU:ssa ollaan yhä enemmän kotimaisen kysynnän varassa, kun vienti hidastuu vääjäämättä.

Viime viikkoina kärjistyneet vaikeudet Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tullikiistassa eivät tilannetta helpota. Molemmat maat ovat tärkeitä vientimarkkinoita suomalaiselle teollisuudelle. Isojen kansantalouksien epävarmuus on myös myrkkyä koko maailmankaupalle ja taloudelle. Rähinä on jo aiheuttanut huojuntaa kansainvälisillä osakemarkkinoilla.

Uhkaavassa Tyynenvaltameren kauppasodassa on kyse kauppataseista ja tullimaksuista. Korkeammilla tulleilla yritetään suojata Yhdysvaltojen teollisuutta ja työpaikkoja kansainväliseltä kilpailulta nostamalla tässä tapauksessa kiinalaisten tuotteiden hintoja ja vähentämällä niiden kysyntää.

Protektionismin perään haikaileminen ja lyhyen tähtäimen paikallisten hyötyjen maksimoiminen keinolla millä hyvänsä on kuitenkin epärehellistä. Yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppa ja siitä kumpuava talouskasvu ovat todistetusti parantaneet elintasoa myös kehittyneissä maissa, vähentäneet köyhyyttä ja lisänneet vakautta.

Kiina ei tietenkään ole tässä kiistassa viaton pulmunen. Maa suojelee tiukasti omaa teollisuutta ja markkinoitaan samaan aikaan kun kiinalaiset yritykset kahmivat osuuksia ulkomailla. Sitä syytetään myös Maailmankauppajärjestön sääntöjä rikkovista valtiontuista. Kiina ei yksinkertaisesti pelaa maailmankaupassa samoilla ehdoilla avointen länsimaisten markkinatalouksien kanssa, ja Yhdysvallat sai siitä ensimmäisenä tarpeekseen.

Tässä tilanteessa meidän Suomessa ja EU:ssa on jatkettava kaupan esteiden ripeää poistamista omilta sisämarkkinoiltamme ja toimittava vakauttavana tekijänä. EU on maailman suurimpia talouksia, joten sen suunnalla on vaikutusta maailmanlaajuisesti. Samalla reiluja kauppasuhteita pitää kehittää sekä Yhdysvaltojen että Kiinan kanssa.

Julkaistu IL-blogissa 23.5.2019

Talouselämä: Brysselissä ratkaisee AA-linja, kertoo konkaripoliitikko – pienenkin maan edustaja voi vaikuttaa, sillä Euroopan parlamentilla on erikoinen ominaisuus

Riippumattoman VoteWatch-järjestön selvityksen mukaan suomalaisilla mepeillä on lukumääräänsä nähden erittäin paljon painoarvoa. Erityisen hyvin selvityksessä pärjäsi esimerkiksi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP), joka oli 15 vaikutusvaltaisimman mepin joukossa.

Lue uutinen ›

Helsingin Sanomat: ”Ootko sä jutsku?” Itäkeskuksessa eurovaali­ehdokkaalle esitetty kysymys alle­viivaa Euroopassa elettäviä vakavia aikoja

22.5.2019

EU-parlamentissa tärkeään valta-asemaan nousseet europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok., EPP) ja Heidi Hautala keskustelivat HS:n podcastissa äärioikeiston noususta ja Euroopan haasteista. Sarvamaa kutsuttiin studioon osin siksi, että hänen arvioidaan nousseen poikkeuksellisen vaikutusvaltaiseen asemaan EU-parlamentissa. ”Se, miten me olemme Heidin kanssa nousseet [sijoituksessa], sehän johtuu vain siitä, että meillä on runsaasti esittelijän tehtäviä, meillä on vaikutusvaltaiset paikat valiokunnissa ja meillä on näin ollen vaikutusvaltaa omissa poliittisissa ryhmissämme”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Aamulehti: Tässä ovat todennäköiset uudet suomalaismepit – Tuleeko Huhtasaaresta äänikuningatar, ketkä saavat Stubbin äänet?

Monet povaavat jatkokautta kokoomuksen nykyedustajalle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok., EPP). Politiikan toimittaja Anita Simola arvioi, että mitä tunnetumpi ehdokas on, sen todennäköisempää on hänen läpimenonsa eurovaaleissa.

Lue uutinen ›

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Helsingin Sanomat: Kokoomus suosituin puolue euro­vaaleissa, vihreät ja perus­suomalaiset kamppailevat lisä­paikasta

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan kokoomus on nousemassa jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi eurovaaleissa. Politiikan tutkijan Antti Ronkaisen mukaan Kokoomuksen ykkössijaan gallupissa vaikuttaa vahva ehdokaslista, jolta löytyy esimerkiksi istuva korkean profiilin meppi Petri Sarvamaa (kok., EPP).

Lue uutinen ›