30.5.2019
Maaseutukuntien huono äänestysaktiivisuus eurovaaleissa johtaa siihen, että maaseudun ääni ei kuulu sille kuuluvalla painolla. Euroopan parlamenttiin lähtee kuitenkin useita kokeneita ja maaseudun elinkeinoihin sitoutuneita edustajia, kuten paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP).
29.5.2019
Eurovaaleissa paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on keskittynyt viime vuosina maatalousasioihin. ”Painopisteet EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ovat vielä selkeytymättä seuraavan rahoituskauden osalta. Siellä on heti luvassa vääntöjä. Suomen kannalta erittäin tärkeä asia on esimerkiksi torjua tilakohtainen tukikatto”, Sarvamaa sanoo.
28.5.2019
Ajoin EU-vaalikampanjani aikana 11 000 kilometriä ja tapasin yhtä monta ihmistä Suomen toreilla ja turuilla. Yksi asia nousi tapaamisissa aina esiin: äänestäjät eivät tiedä parlamentista mitään eivätkä pääse käsitykseen siitä, mitä meppi tekee. Olen 11 000 kertaa tämän kevään aikana selittänyt, miten EU:n päätöksenteko toimii ja miten yksi suomalainen meppi voi vaikuttaa suuriin asioihin, jos osaa.
Työskentelin Ylen TV-uutisten ulkomaantoimituksen päällikkönä vuosina 1997-2002. Olin Ylen kirjeenvaihtajana Washingtonissa 2002-2006. Olin A-studiossa toimittajana monta vuotta. Kaikkiaan Yle-vuosia on takanani yli 20. Uskallan väittää, että talo on minulle tuttu ja tiedän sen vahvuudet ja heikkoudet.
Ylellä on kaksi vahvuutta: Ylen kokeneet toimittajat ja loistava tekniikka. Vetäessäni TV-uutisten ulkomaantoimitusta tai Washingtonin konttoriamme näin kerta toisensa jälkeen, miten Ylen toimittaja kestää kansainvälisen vertailun koska tahansa. Ylen kuvaajat ja tekninen osaaminen olivat nekin loistavaa tasoa. Ylen ongelma on se, että keskittyessään organisaatiomuutoksiin ja väliportaan johdon uudelleenjärjestelyihin, pääasia unohtuu. Ylen parasta osaamista on asioiden kertominen silloin kuin on asioiden kertomisen aika.
Seuraan joka päivän Ylen uutistarjonnan Ylen nettisivulta. Huomaan Ylen lähteneen klikkien jahtaamisen tielle niin, että samassa salaatissa uivat hallitukset, nälänhädät, alapäät ja joskus myös yläpäät. On päiviä, jolloin Ylen uutistarjonnan pääsivulla on pari uutista ja parikymmentä juttua mindfullnesista. Sinänsä mindfulness ei ole mitenkään huono asia, mutta Ylen tehtävä ei ole ensisijaisesti palvella mindfullness -maailmaa, koska se maailma tulee palveltua muissa lähteissä paremmin. Ylen vahvuus on uutis- ja ajankohtaisosaaminen, joka hukkuu sälän alle. Kun Yle hakee epätoivon vimmalla nuoria kuluttamaan Yleä, Yle unohtaa, että myös nuoret ovat kiinnostuneita hyvin tehdystä uutistyöstä – alapään kuviot nuoret löytävät ihan muualta kuin Ylen kanavilta.
Me päätämme Euroopan parlamentissa karkeasti puolesta Suomen lainsäädännöstä. Kun pidämme täysistunnon aikaan vakituisen lehdistötilaisuuden toimittajille, huomaan, että Ylen toimittaja on paikalla korkeintaan joka toisella kerralla. Siis muutaman kerran vuodessa.
Tällä nyt päättyvällä kaudella Ylen toimittaja kysyi minulta mitään kameran edessä 5 kertaa. Eli kerran vuodessa, josta katsojille asti päätyi yhteensä 1 minuutti materiaalia viittä vuotta kohti. Verrokkina tähän esimerkiksi Politicon toimittaja, joka soitti minulle joka viikko. Puhuin BBC:lle useammin kuin Ylelle, koska kansainväliset toimittajat halusivat saada tietoa päätöksistä vaikutusvaltaiselta mepiltä.
Veronmaksajien oikeus on saada tietää, mitä meppi tekee. Ylellä pitäisi olla viikottainen Brysselin katsaus, jossa joka viikko kerrottaisiin ne asiat, joilla on Suomen kannalta merkitystä. Tämä korostuu eritoten EU-puheenjohtajakautena, mutta on aivan yhtä tärkeää kaikkina aikoina, koska EU:n systeemissä parlamentti on yhtä tärkeä lainsäätäjä kuin jäsenmaiden neuvosto. Mepit varmasti avaavat Ylelle työtänsä ja tekemisiään, jos niistä halutaan ihmisille kertoa.
Euroopassa on menossa muutoksen aika, jossa ääriliikkeet nostavat aaltoja ja meidän täytyy olla valppaina Euroopan vakauden edessä. Tästä syystä ihmisten oikeus saada tietoa Brysselistä on tärkeämpää kuin koskaan.
Julkaistu IL-blogissa 28.5.2019.
27.5.2019
Avustajan tehtävään kuuluvat yleinen Eurooppa-politiikan seuranta, kotimaan politiikan seuranta, lehdistöavustajan ja sosiaalisen median viestintätehtävät ja erikseen sovittavat vastuut europarlamentaarikon työvastuissa.
Tehtävässä onnistuminen edellyttää erinomaisia viestintätaitoja, Euroopan unionin perustuntemusta, tiimityöskentelykykyä sekä kykyä käyttää englantia sujuvana työkielenä. Ranskan kielen taito luetaan eduksi. Tehtävään valittavien tulee tuntea sosiaalinen media viestinnän keskeisenä työvälineenä.
Luonnollisesti hakijan tulee sitoutua europarlamentaarikon kanssa samaan poliittiseen arvomaailmaan (KOK, EPP).
Toiselta avustajalta edellytetään vankkaa kokemusta työskentelystä EU-parlamentissa ja ranskan kielen taitoa.
Toiselta avustajalta edellytetään kansainvälistä kokemusta tieteestä ja opetuksesta. Vähemmistöjen oikeuksien tuntemus lasketaan eduksi.
Petri Sarvamaa on vaikutusvaltainen europarlamentaarikko. Hän toimii EPP:n ryhmänjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa sekä varapuheenjohtajana budjettivaliokunnassa.
Petri Sarvamaa on keskeisessä roolissa EU:n budjettipolitiikassa ja vaikuttamassa myös suomalaisen maatalouden ja maaseudun kehittämisen puolesta.
Lisätietoja puhelimitse, Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa: to 30.5. kello 12-14, +358 400 581579. Ei kiitos tiedusteluja muina aikoina.
Hakuaika päättyy perjantaina 31.5. 2019 kello 15. Kirjalliset hakemukset avustajapetrille@gmail.com
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kahmi runsaasti ääniä eurovaaleissa. ”Olen liki sanaton. Tämä oli minulle tällainen 10-vuotisjuhla tavallaan. Lähdin pyrkimään näihin töihin 10 vuotta sitten, kun olin tehnyt aiemman urani journalismissa”, Sarvamaa kommentoi.
Toimittajataustainen 58-vuotias europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) haluaa tiivistää EU:n yhteistyötä muun muassa puolustuspolitiikassa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikassa. Hänet on valittu toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi suomalaismepiksi.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) arvelee Suomen kärsivän, jos EU:ssa laaditaan yhteiset säännöt metsien käsittelystä. ”Olen käynyt riittävän monta keskustelua keskieurooppalaisten ja eteläeurooppalaisten EU-vaikuttajien kanssa. Tiedän, miten paljon suomalainen metsätalous ja metsänhoito kärsisivät, jos EU saisi toimivallan metsäpolitiikassa. Olisimme aivan liian pienessä vähemmistössä”, Sarvamaa sanoo.
Kokoomus oli voittaja Suomen eurovaaleissa. Paikkansa uusinut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) juhli voittoa kokoomuksen vaalivalvojaisissa.
Euroopan parlamentissa jatkava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuvailee käytyä vaalikamppailua kovaksi. ”Eurooppalaiset ovat nyt huomanneet, ettei mikään ole itsestäänselvää”, Sarvamaa pohtii.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) meni kirkkaasti läpi Euroopan parlamentin vaaleissa 64 481 äänen saaliilla. Sarvamaa arvioi, että sekä hänen vaikutusvaltansa kasvun että hienon vaalituloksen taustalla on kova työ, verkostoituminen, kielitaito ja neuvottelutaito.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei halua antaa EU:lle oikeutta verottaa suoraan jäsenmaidensa kansalaisia, kuuluttaa ilmastopolitiikassa hiilidioksidipäästöjen kierrättämistä ja kannattaa EU:n ulkopuolisten pakolaiskeskusten perustamista. ”Suurimmat ongelmat liittyvät pakolaiskeskusten isäntämaiden poliittiseen epävakauteen, toisaalta hyötynä olisi tehokas viesti siitä, että EU ei ole halukas ottamaan hallitsemattoman kokoisia väkijoukkoja nopeasti alueelleen”, Sarvamaa perustelee.
IS esittelee kaikki Suomen uudet mepit. Toimittajataustaisella europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla (kok., EPP) on vaikutusvallasta näyttöjä ja hän on tehnyt myös paljon mietintöjä. Sarvamaa ajaa EU-varojen tehokasta käyttöä ja vaati hiljattain EU:n turvapaikkavirastoa vastuuseen väärinkäytöksistä.
