31.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on laatinut Elsi Kataisen kanssa muutosesityksen, joka mahdollistaisi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkon. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen kehuu suomalaismeppien aktiivista vaikutustyötä, jota ilman komissiossa ei hänen mukaansa ymmärrettäisi Suomen maatalouden erityistarpeita.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Euroopan unionissa ei keskustella tarpeeksi ilmastopakolaisuudesta. EU:lla olisi mahdollisuus näyttää maailmanlaajuisesti esimerkkiä ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä, jos jäsenmaista löytyy riittävästi poliittista tahtoa.
30.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sanoo lausunnossaan Janne Heikkisen ja Atte Kalevan kanssa, että vakava keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on vihdoin aloitettava. ”Jäsenyys länsimaisessa puolustusyhteisössä on kuin palovakuutuksen ottaminen: sitä kun ei myönnetä siinä vaiheessa, kun lieskat jo kärventävät nurkkia”, he toteavat.
Suomalaisin silmin katsottuna Eurooppa vaikuttaa joskus kaukaiselta, vähintäänkin lentomatkan päässä olevalta ulkomaalta. Vastaavasti toisista meren takana oleva Suomi saattaa helposti näyttää hieman eristyksissä olevalta saarelta. Suomi on kiistatta osa Eurooppaa, mutta liikennevaihtoehtoja ei todellakaan ole liikaa. Rail Baltica tulee kuitenkin helpottamaan tilannetta.
Ensi vuosikymmenellä Suomenlahden eteläpuolelta pääsee nopealla junalla Puolaan ja sieltä sujuvasti Varsovan kautta edelleen pidemmälle. Raiteet yhdistävät Viron, Latvian ja Liettuan vielä nykyistä tiiviimmin osaksi Euroopan sisämarkkinoita ja arvoyhteisöä. Mutta niin ne liittävät Tallinnasta lyhyen lauttamatkan päässä olevan Suomenkin. Uusi rata on meille suomalaisille paljon tärkeämpi kuin sille valittu nimi Rail Baltica antaa ymmärtää.
Rail Balticaa on kypsytelty ja valmisteltu 90-luvun puolivälistä saakka ja sen rakentaminen aloitettaneen viimeistään ensi vuonna. Kyseessä on mittava lähemmäs kuuden miljardin euron ja noin 900 kilometrin pituinen infrastruktuurihanke, jonka toteutukseen osallistuminen on mielenkiintoinen tilaisuus Suomen rakennusalan yrityksille. Rata on tavoitteena saada valmiiksi viimeistään 2026, minkä jälkeenkin se tarjoaa suomalaisille uuden vientiväylän ja ympäristöystävällisen matkustusreitin.
Parempien kansainvälisten yhteyksien lisäksi Rail Baltica ehkä hieman yllättäen mahdollistaa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen myös Suomessa.
Nyt käydään nimittäin viimeisiä neuvotteluita Euroopan kaikkein tärkeimmät liikennekäytävät kartalle piirtävästä ja niiden rahoitusta linjaavasta lakiesityksestä. Helsinki-Tornio -välin lisääminen tälle Euroopan liikennekartalle jo nykyisin mukana olevan Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle kulkevan reitin lisäksi alkaa olla varmaa. Lopputulos vaikuttaa siis Suomen kannalta erittäin lupaavalta.
Pohjoisen ulottuvuuden parempi huomioiminen on tulosta monien suomalaisten tahojen yhdessä tekemästä pitkäjänteisestä vaikutustyöstä. Mutta ilman Rail Balticaa ja sen takaamaa rajat ylittävää linkkiä tehtävä olisi ollut täysin mahdoton. Tämä tarkoittaa sitä, että Rail Baltican ansiosta Suomen on mahdollista saada näiden kahden liikennekäytävämme parantamiseen vuodessa jopa 80 miljoonaa euroa enemmän EU-tukea kuin nykyisin.
Käytännössä lisääntynyt EU-rahoitus kääntyneekin esimerkiksi Turun tunnin junaksi ja nopeammaksi Suomi-radaksi Tampereelle ja siitä pohjoiseen. Rail Baltican vuoksi myös Helsinki-Tallinna -tunneli ja Jäämeren rata voivat olla tulevaisuudessa todellisuutta.
Syrjäisen pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen takia liikenneyhteyksien parantaminen ja monipuolistaminen on Suomelle paljon tärkeämpää kuin monelle muulle valtiolle. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vaivaton liikkuminen kotimaassa ja kansainvälisesti merkitsee lopulta lisääntyvää kauppaa, talouskasvua ja hyvinvointia. Rail Baltican merkitystä Suomelle ei voi aliarvioida.
Julkaistu Verkkouutisissa 30.3.2019
29.3.2019
Tunnustan itkeneeni kahvikuppiini Pariisin lentokentällä, kun luin uutiset lasten järjestelmällisestä hyväksikäytöstä Suomessa. Olin mykkä sokista, epäuskosta ja täydestä tyrmistyksestä. Koska olen varsin tavallinen keski-ikäinen mies ja isä, en voi käsittää, miten toiset keski-ikäiset miehet voivat saalistaa lapsia ja kuvata lasten kidutusta toisille saalistajille katsottavaksi.
Lapsi on helppo saalis. Lapsi syntyy luottamaan aikuiseen ja kaltaisessamme hyvinvointimaassa lapsia ei tarvitse opettaa varautumaan nurkan takana odottavaan vaaraan. Me kasvamme ja kasvatamme naiiveiksi, koska suomalaisuus on pitkälle luottamuskysymys. Taidamme nousta tuolla eurooppalaisissa luottavaisuusmittauksissa aina kärkisijoille. Me, sinisilmäiset suomalaiset, jotka olemme tämän raakalaismaisen rikossarjan paljastumisen edessä täysin äimänä.
Tiedän, että kodeissa mietitään, miten tästä puhutaan omille lapsille. Minäkin mietin sitä. Miten puhut lapsille siitä, mitä raiskaus tarkoittaa, koska sen termin hän näkee välittömästi älypuhelimeltaan tai miten sanot lapselle, ettei saa luottaa kehenkään. Itse asiassa voit luottaa oman perheesi aikuisiin, mutta kaikkiin muihin suhtaudu aina varauksella, koska joka ikinen on mahdollinen paha. Tätä sanomaa on vaikea kasvattaa, kun on itse luottavaiseksi kasvanut.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoi Lännen Medialle alkuvuonna, että tuomioistuimet käyttävät seksuaalirikoksissa rangaistusasteikon alempaa päätä. Näin, vaikka mahdollisuus olisi kovempiin rangaistuksiin. Eivätkö syyttäjät vaadi kovia rangaistuksia vai eikö tuomioistuin määrää kovia rangaistuksia syyttäjän vaatimuksesta huolimatta?
Seksuaalirikoksista ei perinteisesti tule ilmi kuin pieni osa. Tämä johtuu myös siitä, että uhrit kokevat, ettei asian pöyhiminen tuo minkäänlaista oikeutta, pikemmin pahentaa arpia.
Tuomiot lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ovat usein ehdollisia. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että rangaistus tuomitaan usein ehdollisena, jos henkilö tuomitaan ensimmäistä kertaa enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ongelmana on, että suurin osa seksuaalirikoksista tuomittavista rangaistuksista sijoittuu asteikon alapuolelle, vaikka asteikot antaisivat mahdollisuuden kovempienkin rangaistusten tuomitsemiseen. Lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön minimirangaistus on 1 vuosi vankeutta ja jos tekijä on ensikertalainen, on tuomio usein ehdollinen.
Rikoslakiin lisättävä uusi rangaistussäännös törkeästä lapsenraiskauksesta ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistuksen korotuksesta ei merkitse mitään, jos sitä ei oteta tuomioistuimissa käyttöön.
Huumattujen, raiskattujen ja häpäistyjen lasten nimissä meidän aikuisten on otettava laput silmiltä ja käytettävä sitä konstia, joka on käytettävissä eli rangaistuksia. Parasta olisi sulkea tekijät yhteiskunnan ulkopuolelle loppuiäksi.
Julkaistu IL-blogissa 29.3.
28.3.2019
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.,EPP) kommentoi Britannian parlamentin keskiviikkoisia Brexit-äänestyksiä Twitterissä. ”Parlamentin alahuone ei saanut otettua Brexit-prosessia haltuunsa. Joudumme siis odottamaan tämän historiallisen, poliittisen tragedian häpeällistä loppunäytöstä”, Sarvamaa kirjoittaa. Hänen mukaansa Britannian seuraavan pääministeri tulee johtamaan petettyä kansakuntaa.
26.3.2019
EU:n tekijänoikeusdirektiivi meni tiistaina läpi Euroopan parlamentissa luvuin 348-274. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan direktiivi ei tule sensuroimaan nettiä tai tappamaan teknologia-alan startupeja, kuten on peloteltu. ”Olen täysin vakuuttunut, että nämä kauhukuvat eivät pidä paikkaansa”, sanoo Sarvamaa.
Euroopan parlamentti on hyväksynyt EU:n kiistanalaisen tekijänoikeusdirektiivin. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) äänesti uuden tekijänoikeuslainsäädännön puolesta. Direktiivin tavoitteena on parantaa luovan alan toimijoiden neuvotteluasemia, kun heidän teoksiaan jaetaan internetissä.
Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2017 vastuuvapauksien myöntämisestä Strasbourgin täysistunnossa tiistaina 26.3. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok, EPP) toimi parlamentin pääneuvottelija EU:n erillisvirastoja koskevissa mietinnöissä. Parlamentin enemmistö tuki äänestyksissä Sarvamaan virastoihin ottamaa linjaa.
Vastuuvapausprosessi on olennainen osa EU:n toiminnan läpinäkyvyyden ja veronmaksajien rahojen demokraattista valvontaa. ”Kysehän ei ollut mistään vapauden antamisesta vastuusta, vaan pikemminkin päinvastoin. Parlamentti valvoo, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja käytetään vastuullisesti”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa ehdotti vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastustuomioistuimen raportin pohjalta vuodelle 2017 kaikille virastoille tilikirjojen laillisuuden ja säännönmukaisuuden osalta. ”EU:n budjetista käytetään 2,35 miljardia euroa 32 EU-viraston toimintaan, joten meidän on varmistettava rahankäytön tuloksellisuus ja tehokkuus”, Sarvamaa korostaa.
Poikkeuksena oli Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO, jonka vastuuvapautta lykättiin Sarvamaan esityksen mukaisesti viraston budjetin täytääntöönpanossa havaittujen epäsäännönmukaisuuksien vuoksi.
”Pakolaiskriisi on ravistellut Eurooppaa jo vuodesta 2015. Vaikka kriisi tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa, on meidän edelleen varmistettava turvapaikkajärjestelmän kestävyys uusien kriisien välttämiseksi. Juuri siksi EU-budjetista käytettävät varat on käytettävä tehokkaasti, ja yhteisten varojen väärinkäyttö tulee estää”, Sarvamaa painottaa.
”Euroopan parlamentilla on yksinoikeus vastuuvapauksien myöntämiseen. Meidän on pidettävä huoli, että EU:ssa turvataan yhteisten rahojen käytön läpinäkyvyys ja sääntöjenmukaisuus”, Sarvamaa toteaa.
Parlamentti myöntää, lykkää tai hylkää vastuuvapaudet instituutioiden ja virastojen budjetin käytöstä tietyn tilikauden ajalta. Vastuuvapauden myöntämisen jälkeen kyseessä olleen tilikauden asioihin ei enää palata ilman erityistä syytä. Euroopan parlamentti tarkistaa erillisvirastojen lisäksi muun muassa komission ja itse parlamentin budjetin käytön.
”Pakolaiskriisi on ravistellut Eurooppaa jo vuodesta 2015. Vaikka kriisi tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa, on meidän edelleen varmistettava turvapaikkajärjestelmän kestävyys uusien kriisien välttämiseksi. Juuri siksi EU-budjetista käytettävät varat on käytettävä tehokkaasti”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) painottaa. Parlamentin pääneuvottelijana Sarvamaa esittää EU:n turvapaikkaviraston vastuuvapauden myöntämiselle lykkäystä.
