12.12.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pääsi tiistaina täpärästi Strasbourgin ammuskelua turvaan influessarokotuksen nostaman kuumeen ansiosta. Sarvamaa oli noin 500 metrin päässä ammuskelupaikalta. ”Tämä ammuskelu on surullinen tapaus. Samalla täytyy kuitenkin sanoa, että tämän ei pitäisi olla kenellekään yllätys”, Sarvamaa kommentoi.
11.12.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) korostaa, että Venäjän vaikutusyrityksiin Euroopassa on suhtauduttava vakavasti. Viime viikolla jäsenmaiden kanssa saatu sopimus vuoden 2019 EU-budjetista vahvistaa Sarvamaan ajaman kolmen miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisten torjumiselle. Lisäksi koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja lisättiin. ”Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka tuottavat lisäarvoa eurooppalaisille ja rakentavat parempaa tulevaisuutta”, Sarvamaa sanoo.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana budjettivaliokunnan eurooppalaista raja- ja merivartiostoa sekä Euroopan unionin turvapaikkavirastoa käsittelevissä lausunnoissa. Komissio on esittänyt näiden Frontexina ja EASO:na tunnettujen EU-virastojen vahvistamista Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen ja pakolaisvirtojen paremmaksi hallitsemiseksi.
”Eurooppaan suuntautuvat muuttovirrat on pakko saada hallintaan ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt on voitava palauttaa järkevästi. Se tarkoittaa, että meidän on rakennettava rauhaa ja kestäviä yhteiskuntia myös muualla”, Sarvamaa summaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteyttä. Sarvamaan mukaan myös Eurobarometri-tutkimukset ovat osoittaneet eurooppalaisten odottavan EU:lta ratkaisuja turvallisuuteen ja maahanmuuttoon.
Neuvotteluissa Sarvamaa korosti, että ehdotetun 10 000 eurooppalaisen rajavartian joukon ja kansallisten rajavartioiden tehtävien päällekkäisyydet on vältettävä. Budjettivaliokunta tuki Sarvamaan kantaa 21.11. ja 10.12. järjestetyissä äänestyksissä
8.12.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Annegret Kramp-Karrenbauerin valinta Saksan kristillisdemokraattien CDU:n uudeksi johtajaksi on paras mahdollinen uutinen. ”Euroopan kuohunnassa Saksan poliittinen vakaus on tärkeää”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa on keskeistä, että Kramp-Karrenbauer on sitoutunut pitämään CDU:n kaukana populistisista ja maahanmuuttovastaisista äärilaidoista.
7.12.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on allekirjoittanut yhdessä yli 40 mepin kanssa vetoomuksen, jolla he vaativat EU-ihmisoikeuslakia voimaan ja nimettäväksi Sergei Magnitskin kunniaksi. Magnitski oli venäläinen asianajaja, joka kuoli vankilasssa ja jonka kuoleman jälkeen muun muassa Yhdysvallat asetti tiukkoja pakotteita kuolemaan sekaantuneille. Lakia valmisteltaessa erityisesti sen nimeen on kiinnitetty huomiota. ”Joillekin valtioille ei sovi Putinin hallinnon nimeäminen suoraan vastuulliseksi ihmisoikeusrikkomuksiin”, Sarvamaa sanoo.
Marraskuun alussa Euroopan kansanpuolue EPP kokoontui Helsingissä. Ohjelmassa oli runsas määrä mielenkiintoisia tapaamisia. Valtiovarainministeri Petteri Orpon sekä MTK:n väen kanssa käsittelimme maatalouden rahoitusta. Lisäksi keskustelin Euroopan tulevaisuudesta ja Venäjän vaikutusyrityksistä. Suurimman huomion vei luonnollisesti europuolueemme kärkiehdokaskamppailu, joka päättyi Manfred Weberin voittoon. On kuitenkin syytä onnitella Alex Stubbia hienosta kampanjasta.
Rahoituskehys etenee
Strasbourgin täysistunnossa kuun puolivälissä parlamentti äänesti kannastaan EU:n monivuotiseen budjettiin 2021–2027. Rahoituskehys antaa suuntaviivat EU:n toiminnalle seuraavalla vuosikymmenellä. Parlamentin kanta on EU-komission ehdotusta kunnianhimoisempi, halusimme lisätä enemmän esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Parempi tulevaisuus vaatii EU:n tiiviimpää yhteistyötä. Samalla rahoitus on kuitenkin kohdistettava aloille, joissa EU todella tuo lisäarvoa eurooppalaisille. Lisäksi EU-rahoituksen käyttöä on valvottava tiukemmin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel painotti puheessaan parlamentille EU:n tarvetta olla vahvempi toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. On mielestäni selvää, että EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen olisi Suomen etu. Paljon rahaa kuluu Euroopan tasolla päällekkäisyyksiin ja tässä yhteistyö on kaikille edullista.
Ei budjettisopua
Neuvottelut ensi vuoden EU-budjetista jatkuivat myös täysistuntoviikolla. Heti Strasbourgin äänestysten jälkeen suuntasin takaisin Brysseliin budjettineuvotteluihin, jotka käytiin parlamentin, komission sekä jäsenmaiden välillä. Yhteisymmärrystä seuraavan vuoden EU-budjetista ei löytynyt parlamentin pitäessä tiukasti kiinni veronmaksajien eduista. Jäsenmaat halusivat leikata rahoitusta tutkimukselta ja liikennehankkeilta, mikä on valitettavan lyhytkatseista. Kaatuneen budjettiesityksen tärkeimpiä yksityiskohtia oli aloitteeni, jolla olisi vastattu Venäjän vaikutusyrityksiin muun muassa tulevissa eurovaaleissa. Komissio tekee nyt uuden ehdotuksen ja sopu vuoden 2019 EU-budjetista on löydettävä ennen joulukuun puolta väliä.
Turvallisuus etusijalle
Euroopan sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto olivat esillä seuraavalla viikolla. Toimin EPP-ryhmän neuvottelijana budjettivaliokunnassa koskien sekä rajavalvontavirasto Frontexin vahvistamista että Euroopan turvapaikkaviraston luomista.
Painotin, että EU:n ulkorajojen valvontaa on vahvistettava. EU:n pysyvien rajavalvontajoukkojen kasvattaminen 10 000 henkilöön on välttämätöntä. Näin voimme turvata vapaan liikkuvuuden EU-alueella. Jäsenmaiden on taattava pysyvän joukon kasaaminen ja päällekkäisyyksiä ei saa syntyä jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen kitkemällä laitonta maahanmuuttoa, rikollisuutta ja terrorismia on oiva esimerkki eurooppalaisen yhteistyön lisäarvosta.
Osana EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa haluamme luoda EU:lle vakituisen viraston turvapaikka-asioiden käsittelyä helpottamaan. Näin tuemme kansallisia viranomaisia ja voimme vastata paremmin maahanmuuton mukanaan tuomiin haasteisiin. EU:n on huolehdittava humanitaarisista velvoitteistaan ja luotava laillisia väyliä työperäiselle maahanmuutolle.
Oikeusvaltioperiaate puhuttaa
Budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteisessä kokouksessa käsittelimme oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävää lakiehdotusta, jonka esittelijä eli raportööri olen. Nyt keskustelimme muutosehdotuksistamme komission esitykseen ja valiokunta äänestää omasta kannastaan ennen joulua. Voimme puuttua parhaiten muun muassa Unkarin ja Romanian huolestuttavaan kehitykseen vaatimalla oikeuslaitoksen itsenäisen toiminnan ja sananvapauden varmistamista. Ajamani uuden budjettilain avulla jäsenmaiden saama EU-rahoitus voitaisiin nimittäin jäädyttää, jos niissä on havaittavissa tällaisia merkittäviä puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Meidän on toimittava ripeästi ja puolustettava yhteisiä eurooppalaisia arvoja.
Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta keskustelin myös Suomen EU-suurlähettilään Marja Rislakin kanssa ja aihe nousi esiin toimittajien kanssa Brysselissä ja Strasbourgissa. Lisäksi talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausuntoni selvin numeroin 19-1. Siinä vaadin nimenomaisesti, että yhteisiä arvoja rikkovilta jäsenmailta tulisi olla mahdollista leikata EU-rahoitusta. Euroopan unionin tulee olla myös entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessä ja panostaa niiden käytön valvontaan.
Brysselissä juhlistimme satavuotiasta kokoomusta. Useita komissaareja sekä johtavia EPP-meppejä oli saapunut paikalle juhlaseminaariin. EU:n ulkosuhdetoiminnan rahoituksesta keskustelin Euroopan investointipankin edustajien kanssa ja yhdysvaltalaista kauppakamaria tapasin Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen kaupan tulevaisuuden tiimoilta. Finavian ja Helsinki-Vantaan lentokentän johdon kanssa esiin taas nousi liikennepolitiikka.
Ennen joulua edessä on äänestys oikeusvaltiota koskevasta budjettilaista ja komission uusi esitys vuoden 2019 EU-budjetiksi. Kuulemisiin siis pikimmiten!
Terveisin,
Petri
4.12.2018
