Ajankohtaista

Turun Sanomat: Vaikutusvaltaa vaikea mitata

29.12.2018

Euroopan parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa on vaikea mitata, mutta parlamentissa on tehtäviä, joihin päästäkseen on pitänyt hankkia poliittista arvostusta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on lisännyt omaa poliittista vaikutusvaltaansa toimimalla tärkeissä tehtävissä esimerkiksi budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana ja talousarvion valvontavaliokunnan EPP-koordinaattorina.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Turvallisuus alkaa vahvasta ulkorajasta, Maaseudun Tulevaisuus

28.12.2018

Toissaviikolla huippukokoukseen kokoontuneet EU-päämiehet eivät edelleenkään saaneet edistettyä yhteistä kantaansa tämän hetken tärkeimpiin kysymyksiin: maahanmuuttoon ja ulkorajojen vahvistamiseen.

Turhautuminen päätöksenteon hitauteen on ollut voimakasta Jean-Claude Junckeria myöten, jonka johdolla komissio on tehnyt isoja avauksia esimerkiksi Euroopan rajavartioviraston vahvistamiseksi. Ehdotuksessa luotaisiin muun muassa 10 000 hengen joukko yhteisiä rajavartijoita ja mahdollistettaisiin yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa palautusten jouduttamiseksi.

Tarpeellisten ehdotusten junnatessa paikallaan syytökset on helppo kohdistaa kaikille yhteisen päätöksenteon pääkallopaikoille Brysseliin. Totuus on kuitenkin se, että ulkorajojen vahvistaminen ei tällä hetkellä ole kiinni komissaareista tai mepeistä. Peukaloa pureskellaan neuvostossa; jäsenvaltioilta ei löydy yhteistä halua asian edistämiseen.

Isojen kysymysten äärellä erotellaan sanat teoista. Kukapa päättäjä ei puheissaan haluaisi turvallisempaa arkea kaikille Euroopan kouluteille ja toreille. Käytännön ratkaisujen edessä polvet tuntuvat kuitenkin pehmenevän – erityisesti suurimpien puutteiden kanssa kamppailevien ja keskeisellä sijainnilla olevien maiden kohdalla.

Ulkorajamme valuviat ja vuotokohdat paljastuivat karulla tavalla pakolaiskriisin myötä. Liike ulkorajojen yli ei pysynyt hallinnassa. Eurooppalainen ja kansallinen maahanmuuttopolitiikka joutuivat tiukentamaan linjaansa nopeasti.

Sittemmin laittomat rajanylitykset ovat vähentyneet jatkuvasti. Kaksi vuotta takaperin EU:n ulkorajojen laittomia ylityksiä oli tiedossa yli puoli miljoonaa vuodessa, kun viime vuonna vastaava luku oli 200 000. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä ylityksiä oli vielä vähemmän, 120 000. Eteenpäin on siis tultu, mutta perille on matkaa.

Samaa virttä veisaa Euroopan rajavartioviraston toimintaa käsittelevä haavoittuvuusarviointi. Arvion hälyttävimpiä viestejä on se, että jäsenmaiden käsityksissä omista toimintavalmiuksistaan on edelleen selviä aukkoja. On sietämätöntä, että todellisten puutteiden lisäksi ulkorajojemme turvallisuutta heikentävät epärealistiset mielikuvat. Tällä linjalla jatkamalla olemme seuraavan siirtolaiskriisin tullessa jälleen housut kintuissa.

Kansalaiset sitä vastoin tuntuvat jakavan todellisuuteen perustuvan ja aidon huolen turvallisuudesta. Osaltaan siihen ovat ehkä vaikuttaneet eurooppalaisissa kaupungeissa koetut terrori-iskut, joista viimeisimmän aikaan olin itsekin paikalla Strasbourgissa. En kuitenkaan usko, että kasvaneen turvallisuuden kaipuun taustalla ovat vain yksittäiset tapahtumat. En, vaikka aina löytyy niitä, jotka terroritekojen aikaan pyrkivät luomaan hysteriaa.

Turvallisuus ja maahanmuutto ovat nousseet eurooppalaisen prioriteettilistan kärkeen pysyvästi. Tämä nousee jatkuvasti esiin vaalikyselyissä, mielipidemittauksissa ja keskusteluissa kansalaisten kanssa. Näissä teemoissa kansallisten päättäjien on rohkaistuttava, jotta eurooppalainen yhteistyö voi näyttää voimansa.

Riippumatta siitä miten pyhänsä viettää, nyt on hyvä hetki hidastaa tärkeimpien asioiden äärelle ennen syöksymistä uuden vuoden kiireisiin. Meidän perheellemme se tuo mukanaan vauhdikkaan vaalikevään, jonka aikana parlamentti painaa niska limassa keskeneräiset työt maaliin. Sitä ennen toivotan kuitenkin kaikille rauhallisia välipäiviä ja valoisaa vuodenvaihdetta!

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.12.2018.

Ajankohtaista

Ilman arvoja ei tule rahaakaan, Eurooppalainen Suomi

26.12.2018

Viimeiset kymmenen vuotta eivät ole olleet Euroopassa niin ruusuisia kuin kylmän sodan päättymisen jälkeen 90-luvulla tai vielä 2000-luvun alkupuolella EU:n laajentumishuumassa oletettiin. Finanssi- ja talouskriisi, arabikevät, Ukraina, Syyria, muuttoliikekriisi, terrorismi ja Brexit ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin. Kriisistä kriisiin kulkeminen on osoittanut myös, että vakaata ja itsenäistä oikeuslaitosta tai perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta ei voi ottaa annettuina edes maailman vauraimmissa kolkissa.

Euroopassa varsinkin Puolan ja Unkarin kehityssuunta on huolestuttava. Kummankaan maan oikeuslaitosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riippumattomana. Lisäksi Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Maltalta on tullut esiin hälyttäviä tietoja lehdistön vapauteen ja korruptioon liittyen. Useat toimittajat ovat joutuneet maksamaan hengellään työstä vallan vahtikoirana, minkä lisäksi poliitikkoja epäillään yhteiskunnan kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien haalimisesta itselleen. Myös Etelä-Euroopassa on älähdetty uudelle budjettilaille, joka sitoisi EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Juuri tässä lakialoitteessa toimin parlamentin pääneuvottelijana.

Oikeusvaltioon sitoutuminen on ennakkoehto EU-jäsenyydelle ja periaatetta edistetään myös Euroopan ulkopuolella erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla. Liittymisen jälkeen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-maissa ei kuitenkaan ole voitu järkevästi valvoa. Nykyisin EU:n perussopimukseenkin kirjattujen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä.

Näiden arvojen heikkeneminen on vakava uhka perustuslailliselle demokratialle. Varsinkin oikeusvaltiosta ollaan lipumassa yhä kauemmaksi. Vaaleilla valittujen päättäjien ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminta uhkaa muuttua mielivaltaisemmaksi ja ennustamattomammaksi kun lakien noudattamisesta ja asianmukaisesta valvonnasta ei piitata. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumista, korruptiota, yksilön ja vähemmistöjen oikeuksien tallomista sekä vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista.

EU-budjetti on veronmaksajien rahaa, jonka käyttöön ja hallinnointiin jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen täytyy noudattaa oikeusvaltion perussääntöjä. Kysymys ei ole EU:hun kriittisesti suhtautuvien vaientamisesta vaan siitä, että lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman, korruptioon, petoksiin ja oman edun tavoitteluun taipuvaisen hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti.

On selvää, että jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. Nyt käsittelyssä olevan uuden budjettilain mukaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Jos valtio ei noudata yhdessä vaalittuja arvoja, meidän muiden ei pidä sitä ainakaan rahalla tukea. Mekanismin laukaisu olisi myös helpompaa, koska se ei vaatisi jäsenmailta yksimielisyyttä. Parlamentin pääneuvottelijana tavoitteeni on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti.

Valistuksesta kumpuavien arvojen kyseenalaistaminen ei suinkaan ole yksin eurooppalainen ilmiö. Esimerkkejä välinpitämättömyydestä löytyy myös rapakon takaa. Länsimaiden ulkopuolella tilanne on vielä heikompi. Tällaisessa yhteistyötä vierastavassa ja sisäänpäin käpertyvässä maailmassa meidän on puolustettava suoraselkäisesti omia arvojamme kuten demokratiaa ja lakien noudattamista sekä muistutettava itseämme ja muita niiden tuomasta vakaudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vauraudesta.

Julkaistu Eurooppalaisen Suomen blogissa 26.12.2018.

Ajankohtaista

Euroopan Suunta ja MEPit: Petri Sarvamaa

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti Suomessa: MEP Sarvamaan joulutervehdys

20.12.2018

Petri Sarvamaan joulutervehdys

🎅 Meppi Petri Sarvamaa lähettää joulutervehdyksensä Strasbourgista 🎅Sarvamaa laulaa perinteikkään joululaulun ja muistuttaa arvojen ja hyvien tapojen tärkeydestä ja puolustamisesta.

Posted by Euroopan parlamentti – Europaparlamentet on Monday, December 17, 2018

Ajankohtaista

Jouluiset terveiset Euroopan parlamentista, Uutiskirje

18.12.2018

Vuoden viimeisten viikkojen aikana olen työskennellyt erityisesti EU:n vuoden 2019 budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin yhteen kytkevän lakiesityksen parissa. Tavoitteenani on varmistaa, että veronmaksajien rahat käytetään yhteisten sääntöjen mukaisesti ja niillä aloilla, joissa eurooppalainen yhteistyö todella tuo lisäarvoa. Valitettavasti täysistunnon kanssa samaan aikaan Strasbourgissa tapahtui todella surullinen ampumavälikohtaus, osanottoni uhreille ja omaisille.

Suomalaisen tuottajan asialla

Poliittiset ryhmät ja valiokunnat kokoontuivat joulukuun alussa Brysselissä viimeistä kertaa ennen joulutaukoa. Toimin raportöörinä, kun 32 EU:n erillisviraston vuoden 2017 sääntöjenmukaista toimintaa tarkistetaan. Virastojen vastuuvapausmenettelyyn liittyen tapasin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston edustajia ja talousarvion valvontavaliokunnassa aloitimme virastojen johtoportaiden kuulemiset.

Maatalousvaliokunta käsitteli meille suomalaisille merkittävää asiaa, kun se keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 2020-luvulla. Allekirjoitin valiokunnan käsittelyssä olleeseen esitykseen 50 muutosesitystä, jotka kaikki tähtäävät siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa menestyksekkäästi.

Viikon aikana tapasin myös pohjoissuomalaisia viljelijöitä, joiden kanssa puhuin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta. Kävimme tärkeän keskustelun siitä, miten esimerkiksi turvemaiden kyntökielto sekä maataloustukien tukikatto vaikuttaisivat suomalaisiin tuottajiin. Suomen valtion omistaman kehitysmaille rahoitusta ohjaavan FinnFundin edustajien kanssa taas käsittelimme ehdotettua EU-Afrikka investointikumppanuutta ja erityisesti sitä, miten Afrikkaan istutettaisiin lisää metsää. Tällä hankkeella olisi erinomainen panos/tuotto -suhde, se lisäisi taloudellista hyvinvointia Afrikassa ja vähentäisi näin muuttoliike-tarvetta Eurooppaan.

Itsenäisyyspäivää kunnioitin tasavallan presidentin vastaanotolla. Suomen itsenäisyyden juhliminen on aina yhtä arvokasta ja tärkeää.

Ihmisoikeuksien puolesta, valeuutisia vastaan

Allekirjoitin yhdessä yli 50 muun mepin kanssa vetoomuksen Venäjällä vankilassa kuolleen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin mukaan nimetyn lain puolesta. Vetoomuksessa vaadimme Euroopan laajuista ihmisoikeuslakia, joka asettaisi kovat sanktiot myös Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeuksien rikkojille. Uskon, että erityisesti Venäjän suhteen on vaarallista pidättäytyä suorasta puheesta ja laki on syytä nimetä Magnitskin mukaan.

Joulukuun puolivälissä Strasbourgin täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2019 EU-budjetista saavutetun sovun parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tärkein yksityiskohta oli aloite, joka takaa 3 miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisia vastaan. Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa ensi kevään eurovaaleihin on suhtauduttava vakavasti. Vastassa on todella kehittynyt ja hyvin rahoitettu koneisto. Olen ajanut aloitetta pitkäjänteisesti muun muassa romanialaisen mepin Siegfried Mureșanin kanssa.

Parlamentin ja jäsenmaiden saavuttama sopimus kasvatti budjettia noin 200 miljoonaa euroa komission toiseen ehdotukseen verrattuna. Tutkimukseen ja koulutukseen neuvottelemamme lisärahoitus rakentaa parempaa tulevaisuutta eurooppalaisille.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava

Strasbourgin viikon merkittävimmät päätökset valiokuntatasolla liittyivät oikeusvaltioperiaatetta koskevaan budjettilakiin. Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä EU-rahoituksen yhdistävän lakiehdotuksen, jonka esittelijä olen. Jo edellisellä viikolla olimme päässeet yhteisymmärrykseen muiden europuolueiden neuvottelijoiden kanssa.

On tärkeää, että voimme puuttua huolestuttavaan demokratian ja sananvapauden vastaiseen kehitykseen EU-maissa nopeasti. Veronmaksajien rahat on käytettävä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. EU ei voi rahoittaa jäsenvaltioita, joissa oikeuslaitos ei ole itsenäinen tai media ei saa toimia vapaasti. Parlamentin täysistunto äänestää ehdotuksesta tammikuussa ja tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Joulu on jo lähellä ja nyt on syytä rauhoittua perheen parissa. Ensi keväänä minulla on esittelijänä eli raportöörinä työpöydälläni 34 mietintöä, jotka on saatava valmiiksi ennen toukokuun vaaleja.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Terveisin,
Petri

Ajankohtaista

Löysä ja huono kaivoslaki on uudistettava, IL-blogi

17.12.2018

Heinäveden uusi kaivoshanke herätti huomiota kesällä. Saimaan välittömään läheisyyteen Aitolammen rannalle suunniteltu grafiittikaivos uhkaisi toteutuessaan arvokasta luontoa. Vain muutamien kilometrien päässä kaivosalueesta alkaa Kermajärven Natura-alue. On selvää, että toteutuessaan kaivos olisi merkittävä riskitekijä korvaamattomalle Saimaan luonnolle ja paikallisille elinkeinoille. Tämän takia olen aktiivisesti vastustanut hanketta.

Lisää esimerkkejä kaivosteollisuuden ympäristöongelmista ei ole vaikea löytää. Hovioikeus antoi alkuvuodesta tuomionsa Talvivaaran kaivoksen tapauksessa. Nivalassa puolestaan vuonna 2015 suljetun Hituran nikkelikaivoksen ympäristöongelmien korjaaminen jäi lopulta veronmaksajien maksettavaksi, kun kaivoksen kanadalaisen omistajan konkurssipesästä loppuivat rahat kesken.

Myös Orivedeltä kantautui syyskuun lopussa harmillisen tutun kuuluisia uutisia. Paikallisen kultakaivoksen epäillään käsitelleen kaivosjätettä väärin vuosia. Viranomaisten tarkastukset olivat säännöllisiä, mutta virheitä ei havaittu. Kaivosjätteen luvaton säilöntä saattoi kuitenkin turmella merkittävästi ympäristöä.

Lukuisat väärinkäytökset johtuvat osaltaan Suomen kaivoslaista. Se on järkyttävän huono ja löysä. Vuonna 2011 hyväksytty laki jättää epäselväksi sen, kuka on vastuussa kaivoksen ympäristövaikutuksista. Osa melko tuoreen lain määräyksistä on 1800-luvulta: malmiesiintymä kuuluu sille, joka ensimmäisenä varaa alueen malminetsintää varten. Lisäksi kaivosyhtiöiltä vaaditut alhaiset maksut heikentävät veronmaksajien asemaa ja malminetsintälupia myönnetään liian helposti esimerkiksi luonnonsuojelualueiden lähelle.

Aikaisemmat kokemukset kaivoshankkeista eivät ole rohkaisevia. Päättäessään Heinäveden kaivoksesta ja muista kaivoshankkeista viranomaisten tulisi entistä tarkemmin arvioida ympäristövaikutuksia. On vastuutonta antaa kaivoslupia arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen. Kaivosten taloudellista merkitystä laskettaessa myös vaikutukset muihin elinkeinoihin on otettava vakavasti huomioon.

Erityisesti Pohjois-Suomessa kysymys on vaikea. Lapin ainutlaatuista luontoa on suojeltava. Toisaalta työpaikkojen kaikotessa tarve uusille elinkeinoille on kova. Helposti vastakkain asetetaan matkailuala sekä kaivoksen mukanaan tuomat työpaikat. Jokaista kaivoshanketta käsiteltäessä tulisi tarkkaan arvioida sen kokonaisvaikutukset paikalliseen talouteen. Kaivosluvista päätettäessä luonnon on oltava etusijalla kansainvälisten kaivosjättien voittojen sijaan.

Kaiken lisäksi varsinkin Ylläs-tunturin kupeessa Äkäslompolon kaivoshanke tekisi tuplatuhon, luonnon lisäksi myös elintärkeä matkailuelinkeino olisi todellisessa vaarassa. On muuten täysin käsittämätöntä, että Äkäslompolossa paikalliset aktiivit, siis tavalliset kansalaiset, ovat joutuneet pulittamaan jo lähes 200 000 euroa omasta pussistaan asiantuntijoiden palkkaamiseksi. Syy tähän on se, että ympäristöministeriö on ilmoittanut, että sillä ei ole resursseja eikä varaa tutkia riittävän yksityiskohtaisesti kaivoslupahakemukseen liitettyjä teknisiä yksityiskohtia. Kansalaiset joutuvat maksamaan omista rahoistaan, koska viranomainen, jolle asian hoitaminen lain mukaan kuuluu, ei siihen pysty! Tämä on täysin sietämätöntä.

Kaivoslain uudistus ei ole Suomessa edennyt. Viranomaisten on puututtava huomattavasti tiukemmin kaivoslupahakemuksiin, jotka uhkaavat paikallisia elinkeinoja tai luontoa. Heinäveden kaivoshanke on oiva esimerkki tilanteesta, jossa kaivoslupaa ei pitäisi myöntää.

Nyt on syytä vaikuttaa täällä Brysselissä. Aion pitää kaivoslain puutteita esillä jatkossakin. Jokaisen suomalaisen vastuulla on kantaa huolta kotimaamme luonnosta. On huolestuttavaa, ettei EU:n ympäristölainsäädännön periaatteita ole kirjattu kaivoslakiin. Ne takaisivat, että kaivoksia perustettaisiin vain silloin, kun se on varmasti kannattavaa, ja samanaikaisesti kaikki voitava olisi tehty luonnon suojelemiseksi.

Tarvitsemme uuden kaivoslain, joka tukee Suomen rikkaan maaperän mineraalien vastuullista hyödyntämistä. Järkevästi laadittu laki ottaisi huomioon ympäristön ja samalla tukisi uusia innovaatioita kaivosalalla. Brysselissä vaikuttamisen lisäksi muutokseen tarvitaan kansallisten päättäjien halua puuttua huolestuttavaan tilanteeseen. Järkyttävän huono kaivoslaki on uudistettava.

Julkaistu IL-blogissa 17.12.

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Miksi EU:sta jää paljon uutisoimatta?

15.12.2018

”EU-asiat ovat useimmiten erittäin pitkäkestoisia ja moniulotteisia prosesseja, jotka soveltuvat huonosti nopeatempoiseen ja lyhytmittaiseen uutisointiin”, kertoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP). Sarvamaan mukaan  EU:n päätöksenteossa ja neuvotteluissa on yhtäaikaisesti käsittelyssä valtava määrä asioita, eikä suuresta määrästä asioita mahdu uutisiin kuin pieni osa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentin valiokunnat tukevat Sarvamaan oikeusvaltiorikkeitä hillitsevää budjettilakia

13.12.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, jolla voitaisiin EU-rahoituksen avulla puuttua tehokkaasti jäsenmaissa ilmeneviin oikeusvaltioperiaatteen rikkeisiin.

”Elämme huolestuttavia aikoja Euroopassa; oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksia on havaittavissa yhä useammissa EU-jäsenmaissa. Sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kehtomme alkaa näyttää taantumuksen merkkejä – tähän on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein”.

”EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät sitä määräenemmistön voimin vastusta”, Sarvamaa summaa lakiesitykseen ehdottamiaan muutoksia. ”Samalla pitää kuitenkin suojella erityisesti EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia, kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”.

Nykyisin EU:n perussopimuksen artiklassa 2 määriteltyjen arvojen, kuten oikeusvaltion, loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan 7 mukaisesti. Uusi budjettimekanismi tekisi puuttumisesta helpompaa, ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat vahvasti EU-budjetin hallinnointiin. ”Lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällainen hallitus on erityisen altis korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle”, Sarvamaa painottaa. ”EU-budjettia on pystyttävä tehokkaasti suojelemaan rikkomustilanteissa. Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti”.

Sarvamaa yrittää puskea lakiesityksen valmiiksi vielä ennen ensi kevään eurovaaleja. ”Tässä ovat uhattuna eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Mutta ennen kaikkea vaarassa on jaettujen arvojen varaan rakennettu keskinäinen luottamus, jota ilman ei voida toimia yhdessä”.

Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta äänestivät mietinnöstä 13. joulukuuta. Mietintö hyväksyttiin äänin 43-9. Parlamentin täysistunto äänestää lakiesityksestä tammikuussa Strasbourgissa. Tämän jälkeen alkaa kompromissin tavoittelu kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden välillä.

”Uusi budjettimekanismi olisi erittäin tervetullut lisä arvoyhteisömme sisäisen kurinpidon välineeksi. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä”, Sarvamaa korostaa.

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti: Member states jeopardising the rule of law will risk losing EU funds

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) ajama laki, joka sitoo yhteen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-tukirahat, hyväksyttiin valiokunnassa selvästi äänin 43-9. Sarvamaan mukaan moitteentonta varainhoitoa voidaan odottaa vain oikeusvaltioperiaatetta noudattavilta hallituksilta ja oikeuslaitoksilta. ”Tätä periaatetta loukkaavan hallituksen ei voida antaa käyttää EU-budjettia – eurooppalaisten veronmaksajien rahaa – miten tahansa”, Sarvamaa painottaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaan ajamat lisäresurssit Venäjän valeuutisten torjuntaan hyväksyttiin

Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2019 EU-budjetista keskiviikkona 12.12. Strasbourgissa. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan edellisen viikon tiistaina saavutettu budjettiyhteisymmärrys jäsenmaiden kanssa vahvistaa kolmen miljoonan euron rahoituksen Venäjän informaatiohyökkäysten torjumiselle.

”Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa vaaleihin länsimaissa on suhtauduttava vakavasti. Vääristelevällä tiedolla yritetään ruokkia poliittista järjestelmää kohtaan tunnettua epäluottamusta. Euroopan on pakko toimia ja varautua informaatiohyökkäyksiin varsinkin vaalivuonna. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaisten luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhdessä ajama, vuonna 2018 aloitettu StratCom Plus -toimi sisällytettiin myös Euroopan komission ja ulkosuhdehallinnon keskiviikkona 5.12. julkaisemaan disinformaation vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

”Tarkoituksena ei ole rakentaa EU:lle omaa propagandakoneistoa vaan seurata ja vastata Venäjän levittämään harhaanjohtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja. Käytössämme olevat rajalliset resurssit on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja johdonmukaisesti”, Sarvamaa alleviivaa.

Euroopan komissio esitti ensi vuoden 2019 EU-budjetiksi yhteensä 165,6 miljardia euroa. Parlamentti ja jäsenmaat katsoivat kuitenkin, että rahaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan 165,8 miljardia euroa. Neuvotteluissa lisättiin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelman Horisontin määrärahoja 150 miljoonaa euroa ja suositun korkeakouluvaihto-ohjelman Erasmuksen määrärahoja 40 miljoonaa euroa parlamentin vaatimuksesta.

”Tutkimus ja koulutus ovat juuri niitä asioita, jotka tuottavat suurinta lisäarvoa eurooppalaisille ja rakentavat meille kaikille parempaa tulevaisuutta. Onneksi myös jäsenmaiden edustajat ymmärsivät tämän”, Sarvamaa kommentoi neuvotteluita.

Euroopan komissio antoi uuden esityksen vuoden 2019 EU-budjetiksi perjantaina 30.11., koska parlamentti ja jäsenmaat eivät päässeet yhteisymmärrykseen toukokuussa julkaistusta ensimmäisestä ehdotuksesta Lissabonin sopimuksessa määriteltyyn takarajaan eli maanantaihin 19.11. mennessä.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU:n rahoitusneuvottelut levällään – Brexit vie ison palan budjetista

”Uskon, että uudesta rahoituskaudesta sopiminen voi venyä hyvinkin vuoden 2020 puolelle”, kommentoi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) neuvottelutilannetta. Sarvamaan mukaan yksi syy on jäsenmaiden valmistautumattomuus. Europarlamentti on ehtinyt saada oman esityksensä numeroita myöten paperille.

Lue uutinen ›