30.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan ilman tehokasta rajavalvontaa vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Sarvamaan mielestä nyt on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa EU:n ulkorajojen valvontaa. ”Tehokas ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää”, Sarvamaa sanoo.
Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavaa versiota on jännitetty jo pitkään ennen komission kesäkuun alussa antamaa ehdotusta. Kaivatun CAP-uudistuksen suuntaviivat ovat paikoin näyttäneet vievän yhteistä maatalouspolitiikkaa suomalaisten tuottajien kannalta juuri oikeaan suuntaan, mutta heikkojakin avauksia on matkan varrella nähty.
Lopullisista ratkaisuista emme voi olla varmoja ennen kuin uusi monivuotinen rahoituskehys valmistuu. Sitä odotellessa ei kuitenkaan saa pyöritellä peukaloitaan. Parlamentin valiokunnissa työstetään parhaillaan lausuntoja komission kolmiosaiseen CAP-ehdotukseen. Päävastuun kantavan maatalousvaliokunnan lisäksi myös meillä budjettimepeillä on sanamme sanottavana.
Viime viikolla Euroopan tilintarkastustuomiostuin esitteli parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle näkemyksensä komission CAP-ehdotuksesta. Roolilleen uskollisesti tilintarkastustuomiostuin halusi ylläpitää kaikki vanhat tukitarkastukset myös seuraavassa, muuten virtaviivaisemmassa CAP:ssa.
Osallistuin keskusteluun tietysti itsekin, koska tällaisia tilaisuuksia ajaa kotimaisen maatalouden harjoittajan etua ei sovi jättää käyttämättä. Puolustin kokouksessa komission yritystä karsia CAP:n byrokraattista kuormaa, joka lepää raskaana viljelijän harteilla. Komission ehdotus tähtää tässä kohdin oikeaan suuntaan, puutteistaan huolimatta.
Tilintarkastustuomioistuimen arvio oli sen verran murskaava, että maatalouskomissaari Phil Hogan päätti vastata siihen kirjeellä. Komissaari puolusti talonsa ehdotusta ja alleviivasi sen tärkeitä tavoitteita: yhteisen maatalouspolitiikan viemistä entistä vahvemmin tulokseen perustuville, yksinkertaisille ja läheisyysperiaatteeseen nojaaville raiteille. Viimeisin tarkoittaa päätöksenteon pitämistä mahdollisimman lähellä äänestäjää aina, kun korkeampi taso ei ole aidosti tarpeen.
Komission tavoitteissa on tuttua kaikua parlamentin oma-aloitemietinnöstä, jonka esittelijänä toimin vuonna 2015. Tuolloisen mietintöni vaatimuksena oli nimenomaan selvemmin tuloksiin perustuva, sujuvampi ja yksinkertaisempi CAP, jossa myös tarkastuksia pitää järkeistää. Parlamentin äänestyksissä kanta sai 575 mepin tuen, vastaan äänesti vain vähän yli sata. Kaikupohjaa suomalaisten viljelijöidenkin keskeisille pyynnöille löytyy kyllä.
Maatalouden syvistä riveistä nousevaa viestiä on siis viety eteenpäin määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Isojen pakettien kohdalla tärkeintä on löytää pitkien valmisteluprosessien aikana oikeat hetket tuoda asiansa esiin. Tässä vaaditaan kärsivällisyyttä, tilaisuuksia vaikuttaa kyllä on. Budjettivaliokunnassa äänestimme alle viikko sitten lausunnostamme eli siitä miten muuttaisimme komission asetusehdotuksia. Käsittelyssä olivat asetukset CAP-uudistuksen mukaan tuomista kansallisista strategioista ja CAP:n rahoituksesta, valvonnasta ja seurannasta.
Suomen kaltaisen eurooppalaisittain omalaatuisen maatalousmaan on oltava erityisen tarkka siitä, että yhteiset ratkaisut huomioivat pohjoisen sijaintimme ja maatalouden rakenteemme asettamat edellytykset. Muuten ei Suomessa kohta voi enää kannattavaa viljelyä harjoittaa. Tämä on Suomen edunvalvonnan tärkein tehtävä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta päätettäessä.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.11.2018
Toimiva ja luotettava valvonta EU:n ulkorajoilla on elintärkeää. Muuten vapaa liikkuvuus ja Schengen-alue romahtavat ennen pitkää omaan kestämättömyyteensä. Se tietäisi lopun alkua myös yhteiselle Euroopalle ja Unionin meille tavallisille ihmisille tuomalle vakaudelle.
Eurooppalaista rajavalvontaa vahvistettiin pakolaiskriisin yllättäminä housut kintuissa syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Vuonna 2015 laittomia rajanylityksiä tapahtui yli 1,8 miljoonaa. Esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintamahdollisuuksia, miesvahvuutta ja viraston käytössä olevaa kalustoa lisättiin. Toimet näyttävät onneksi purreen ja tilanne ulkorajoilla tuntuu tilastojen valossa olevan hallinnassa. Vuonna 2016 laittomia EU:n ulkorajojen ylityksiä havaittiin reippaasti yli puoli miljoonaa, viime vuonna noin 200 000. Kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä EU:n ulkoraja ylitettiin laittomasti enää 120 000 kertaa.
Nyt kun paine EU:n ulkorajoilla on ainakin väliaikaisesti hellittänyt ja neuvottelut seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista käynnissä, on oikea hetki varautua tuleviin kriiseihin ja toimia suunnitelmallisesti. Samalla on käytettävä hyväksi pakolaiskriisin ja sen jälkivaikutusten luoma poliittinen tahto ja tilaus parantaa eurooppalaista rajavalvontaa. Seuraavalla kerralla kansalaisia on pystyttävä suojelemaan paremmin vapaan liikkuvuuden hyväksikäyttäjiltä.
Euroopan parlamentti, minä mukaan lukien, ja jäsenmaat syynäävät tällä hetkellä ehdotusta Euroopan raja- ja merivartioston vahvistamisesta ja 10 000 henkilön pysyvästä joukosta. Tavoitteena on tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia, yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sekä tukea jäsenmaita järjestelmällisesti rajavalvonnassa nyt tarjolla olevan kriisiavun lisäksi.
Nämä ovat hyviä päämääriä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisaste nimittäin tippui 45,8 prosentista vuona 2016 vain 36,6 prosenttiin vuonna 2017, mikä väistämättä heikentää eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimivuutta ja maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta. Lisäksi mahdollisuus toimia EU:n ja välittömien naapurimaidemme ulkopuolella on tärkeä.
Jotta haluttuihin tuloksiin myös päästäisiin, on kuitenkin toteutustavassa oltava tarkkana. Ensinnäkin jäsenvaltioiden täytyy taata, että pysyvä joukko saadaan kasaan. Siihen ei lainsäädäntö yksistään pysty. Resurssien on seurattava päätöksiä ja EU-maiden on opittava luottamaan toisiinsa taas hitusen enemmän. Muuten tuloksena on jälleen yksi paperitiikeri. Toiseksi eurooppalaisen toiminnan ja kansallisten viranomaisten välille ei pidä missään tapauksessa luoda operatiivisia päällekkäisyyksiä. Se tarkoittaisi kustannusten turhaa kasvattamista.
Tilanne EU:n ulkorajoilla on toistaiseksi vakiintunut, mutta konfliktit ja kriisit lähialueillamme eivät ole loppuneet. Eurooppalaiset ovat edelleen huolissaan maahanmuutosta ja turvallisuudesta. Aihe keikuttaa ymmärrettävästi myös monen maan sisäpolitiikkaa. Pakolaiskriisin jälkimainingit on käännettävä eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistamiseksi, vaikka se yksistään ei ratkaisekaan kaikkea.
Rajavalvonnan tarkoitus on rauhallisten ja turvallisten olojen säilyttäminen. Eurooppalaisella yhteistyöllä kitketään paitsi laitonta maahanmuuttoa, niin myös järjestäytynyttä rikollisuutta, vaarallista ihmissalakuljetusta, pimeitä työmarkkinoita ja terrorismia. Meillä on monta kestävää vastausta kaipaavaa haastetta edessämme alkaen maahanmuutosta ja puolustuksesta. Ne ovat myös mahdollisuus säästää veronmaksajien euroja ja saada yhdessä EU:na aikaan parempaa jälkeä kuin mihin kansallisvaltiot yksikseen pystyisivät. Ulkorajat kuuluvat epäilyksettä tähän joukkoon.
Julkaistu Nykypäivässä 30.11.2018
27.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentissa pääneuvottelijana lakiesitykselle, joka yhdistää EU-rahoituksen sekä oikeusvaltion perusperiaatteiden noudattamisen. Sarvamaan mukaan uusi budjettimekanismi tekisi rikkomuksiin puuttumisesta helpompaa, mutta samalla suojelisi tavallisia kansalaisia. ”Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä”, Sarvamaa korostaa.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, joka puuttuisi oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin jäsenmaissa. ”Rikkomuksiin on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein”, Sarvamaa sanoo. Lakiesityksessä EU-rahoitus voitaisiin katkaista, jos jäsenmaiden tai parlamentin määräenemmistö ei tätä vastusta. ”Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti”, Sarvamaa korostaa.
25.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on ajanut lisärahoitusta tulevaan EU-budjettiin Venäjän disinformaation paljastamiseksi. Vuoden 2019 EU-budjetista ei päästy sopuun marraskuun lopulla ja nyt myös tästä rahoituksesta neuvotellaan uudelleen. Venäjän resurssit levittää valeuutisia ovat huomattavan suuret ja erityisesti kevään eurovaalien lähestyessä tarve puuttua disinformaatioon kasvaa merkittävästi.
22.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Britannian EU-erosopimus tulisi hyväksyä. ”Mikä tahansa muu vaihtoehto toisi vain entistä enemmän epävakautta”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa parlamentin hyväksyttyä sopimuksen kaikki on enää kiinni briteistä.
21.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän siviilikriisinhallintaan. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan vuodet 2021-2027 kattavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.
”EU:n seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista pitäisi rahoittaa paitsi siviilikriisinhallintaoperaatioita niin myös niihin liittyvää kansallisten viranomaisten kuten poliisin ja rajavartijoiden valmiuksien kehittämistä”, vaatii Sarvamaa. Sarvamaa esitti budjettivaliokunnan sisäisen turvallisuuden, turvapaikka- ja maahanmuutto sekä rajaturvallisuusrahastoa käsitteleviin lausuntoihin näiden valmiuksien kehittämisen mahdollistavia muutosesityksiä.
Sarvamaa peräänkuuluttaa siviilikriisinhallinnan merkitystä Euroopan sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa ja maanosaamme suuntautuvien muuttovirtojen hallinnassa pitkällä aikavälillä. ”Euroopan ulkopuoliset tapahtumat ja kehitys vaikuttavat suoraan turvallisuuteemme täällä. Niihin kannattaa vastata yhdessä”, korostaa Sarvamaa.
Lähestulkoon kaikki Sarvamaan ehdotukset hyväksyttiin budjettivaliokunnan äänestyksissä 5. ja 21.11.
20.11.2018
Sopua vuoden 2019 EU-budjetista ei löytynyt parlamentin, komission ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan jäsenmaat halusivat parlamenttiin verratuna rahoittaa vähemmän erityisesti koulutusta, tutkimusta sekä liikenneyhteyksiä. ”Parlamentilla ei neuvotteluissa ollut muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa veronmaksajien etua jäsenmaiden lyhytnäköisyyttä vastaan”, Sarvamaa sanoo.
15.11.2018
Talousarvion valvontavaliokunta hyväksyi torstaina 15.11. europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilaa käsittelevän lausunnon äänin 19-1.
Lausunnossaan Sarvamaa vaatii Euroopan unionia olemaan entistä avoimempi julkisia varoja käytettäessa ja panostamaan niiden käytön valvontaan. Kansalaisten luottamus Unionin toimielimiin on ratkaisevaa demokratian ja tehokkaan päätöksenteon kannalta. Sarvamaan mukaan EU:n on otettava askelia kohti yhä tiiviimpää yhteistyötä. Samalla on virtaviivaistettava EU:n monimutkaiset halintorakenteet.
Varojen käytön valvonnan on perustuttuva myös rahoille saadun vastineen arvioimiseen. Sarvamaa vaatii tarkastelemaan polittiisten tavoitteiden muuttamista konkreettisiksi tuloksiksi, jotka näkyisivät kansalaisten arjessa. EU:n on tuotettava lisäarvoa jäsenmaille kansallisella tasolla.
Sarvamaan neuvottelemassa ja poliittisten ryhmien vahvasti tukemassa lausunnossa nostetaan esiin tarve tarkastella oikeusvaltioperiaateen toteutumista ja perusarvojen kunnioittamista määriteltäessä EU:n tulevaisuuden rahoitusta ja vaaditaan mahdollisuutta rahoituksen vähentämiseen mailta, jotka eivät noudata yhteisiä arvoja. Lisäksi Sarvamaa korostaa tarvetta puuttua tiukasti petoksiin sekä korruptioon jäsenmaissa.
Petri Sarvamaa on talousarvion valvontavaliokunnan EPP-ryhmän koordinaattori sekä budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja. Hän on parlamentin pääneuvottelija oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävässä lakiehdotuksessa.
13.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan EU:n kannattaisi panostaa huomattavasti enemmän siviilikriisinhallintaan. ”Meidän on rakennettava rauhaa ja kestäviä yhteiskuntia. Muuten Eurooppaan suuntautuvia muuttovirtoja ei ole toivoakaan saada hallintaan”, Sarvamaa sanoo. Sarvamaa esittää EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen siviilikriisinhallinnan parempaa huomioimista.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.
