Raha paljastaa, mikä on tärkeää, Akavalainen
6.2.2018
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta EU:n seuraavaksi pidemmän aikavälin budjettisuunnitelmaksi. Se käytännössä määrää unionin toiminnan painopisteet 2020-luvulla ja paljastaa, mitä asioita arvostamme. Nyt on korkea aika vaikuttaa. Komission sisällä nimittäin käydään kovaa vääntöä budjetin kokonaistasosta, sen jakautumisesta eri politiikkasektorien välillä ja siitä, miten tarvittavat varat kerätään.
Työstämme parlamentissa kuumeisesti omaa raporttiamme asiasta. Haluamme komission ja jäsenmaiden ymmärtävän, että keinotekoisesta monivuotiselle EU-budjetille asetetusta yhden prosentin BKTL-katosta on luovuttava. Brittien lähdön aiheuttama aukko, EU:lle annetut uudet, esimerkiksi muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvät tehtävät sekä huutava tarve Erasmuksen ja tutkimuksen puiteohjelman kasvattamiseksi ovat todellisuutta. Ymmärrän, että kaikkea ei EU-jäsenmaksuilla pystytä kattamaan vaikka niitä nostettaisiinkin. Siksi tarvitaan aidosti EU:n omia varoja. Esimerkiksi hiilidioksidivero olisi hyvä ehdokas.
Seuraavassa rahoituskehyksessä EU:n on ehdottomasti keskityttävä ratkomaan kaikista tärkeimpiä kysymyksiä. Niitä, joissa yhteisillä toimilla on todistetusti lisäarvoa. Silloin saadaan tehokkuuden lisäksi aikaan parempia tuloksia kuin tilanteessa, jossa kaikki jäsenmaat toimisivat yksin.
Tällä hetkellä EU:n budjetista valtaosa menee koheesio- ja maatalouspolitiikan rahoitukseen: vuosina 2014–2020 yhteensä noin 73 prosenttia. Toki Lissabonin sopimus ohjaa jakoa määräämällä työnjaosta EU:n ja jäsenvaltioiden kesken. Maatalouteen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa EU:lla on vahva mandaatti ja se näkyy budjetissa. Mutta nämäkin sektorit on uskallettava tuoda tälle vuosikymmenelle.
Esimerkiksi aluepolitiikassa on panostettava innovaatioihin, liikkuvuuteen, energiaan ja älykkääseen ympäristönmuutoksen torjuntaan. Koheesiorahoituksen saamisen ehtona on oltava lisäarvon tuottaminen, taloudellisesti aito alueellinen kehitys sekä sitoutuminen yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin.
Vaadin näitä asioita syksyllä kirjoittamassani parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa. Lisäksi jätin viime viikolla budjettivaliokunnan raporttiin useita tätä linjaa vahvistavia muutosehdotuksia, joista äänestämme kahden viikon kuluttua. Sen jälkeen asia siirtyy nopeasti parlamentin täysistunnon käsittelyyn. Näin maksimoimme parlamentin vaikutusvallan komission ehdotukseen.
Komission odotetaan antavan esityksen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi toukokuun 29. päivä. Rahoitusohjelmaehdotukset, esimerkiksi Erasmus ja tutkimuksen yhdeksäs puiteohjelma, tulevat kuulemma seuraavana päivänä. Saksalainen EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger on useaan otteeseen toistanut, että Erasmus ja Horisontti olisivat ainoat leikkauksilta säästyvät ohjelmat.
Euroopan tulevaisuuden kannalta komission ehdotusten mahdollisimman nopea käsittely on olennaista. Neuvottelut on saatava pakettiin ja yhteisymmärrys instituutioiden välillä löydettävä ennen vuoden 2019 eurovaaleja. Muuten rahoitusohjelmien käyntiin saaminen viivästyy auttamattomasti, mikä lisää ymmärrettävästi edunsaajien epävarmuutta ja haittaa EU:n tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Viimeksi vuosi 2014 käytännössä menetettiin, kun sovun löytäminen viivästyi.
Tällä hetkellä komissio ja parlamentti ovat samoilla linjoilla. Molemmat ovat sitoutuneet tekemään hartiavoimin töitä, jotta vuosi 2021 ei mene hukkaan. Toivottavasti myös kansallisista hallituksista löytyy lopulta valmiutta uudistaa systeemiä, jotta EU pystyy vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.
Julkaistu Akavalaisessa 6.2.2018.
