Pussin pohjalta pitää päästä liikkumaan, Nykypäivä
24.11.2017
Ihmisten, tavaroiden ja tiedon kuljettaminen paikasta toiseen on nykymaailmassa koko ajan yhä tärkeämpää. Liikenne synnyttää ajatuksia, erikoistumista ja talouskasvua. Syrjäisen pohjoisen sijainnin takia siihen on välttämätöntä panostaa varsinkin Suomessa. Pussin pohjalta ei ole turhan helppo päästä liikkeelle.
Perusrakenteisiin, olivat ne sitten teitä, raiteita tai terminaaleja, on satsattava tosissaan ensi vuosikymmenellä. Tämä pitää ymmärtää myös Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi väylien korjausvelan olevan tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Sen verran tarvittaisiin rahaa, jotta tiet, radat ja vesiväylät saataisiin tarpeeksi hyvään kuntoon.
Näitä asioita kannattaa miettiä myös yhdessä. Rajat ylittävät hankkeet ovat välttämättömyys nykymaailmassa. Koko liikennesektori ja infrastruktuuri ovat tärkeitä ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle. Myös talouskasvun edistäminen ja ilmastonmuutoksen ehkäisy vaativat kansainvälistä yhteistyötä.
Hyvien kulkuyhteyksien rakentaminen ja ylläpito Eurooppaan, Norjaa ja Venäjää unohtamatta, merkitsevät itseasiassa Suomelle paljon enemmän kuin keskieurooppalaisille valtioille. Ne kun ovat maantieteellisen sijaintinsa ansiosta automaattisesti hyvällä paikalla.
Eurooppalaiseen liikenneverkkoon tehdyt investoinnit ovat hyvä esimerkki järkevästä EU-rahoituksesta. Tavoitteena on kehittää Euroopan laajuinen toimiva teiden, raiteiden, vesiväylien, satamien ja lentokenttien verkosto. Komissio on laskenut sen kasvattavan bruttokansantuotetta 1,8 %, tuovan 13 miljoonaa työvuotta ja vähentävä hiilidioksidipäästöjä seitsemän miljoonaa tonnia Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Lyhyesti sanottuna siis hyvinvointia.
Liikenneverkkojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi on katsottava tulevaisuuteen, edistettävä innovaatioita ja panostettava yksityisten investointien houkuttelemiseen. Uusien teknologioiden käyttöönottoa, puhtaiden polttoaineiden kehittämistä ja automaatiota pitää edistää. Myös yksityinen raha on saatava työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen. Se edellyttää tarkoituksenmukaista ja ennustettavaa lainsäädäntöä sekä Suomessa että EU:ssa.
Liikenteen rakenteet ovat kuitenkin julkisia hyödykkeitä, joten myös niiden rahoitus on asianmukaista hoitaa julkisin varoin. Silloin suunnittelu ja valinta tehdään liikennepoliittisin perustein.
Suomen tavoin myös EU:ssa jäsenvaltiot ovat budjettineuvotteluissa olleet valmiita vuosi toisensa jälkeen nipistämään ja höyläämään liikenteestä. Ymmärrän, että esimerkiksi turvallisuus ja maahanmuutto aiheuttavat budjettipaineita. Muuttuvalla kansainvälisellä ympäristöllä ei kuitenkaan voi hyvällä omallatunnolla perustella kestävän yhteiskunnan rakenteiden ylläpidon ja kehittämisen laiminlyömistä.
Neuvottelut EU:n seuraavasta pidemmän aikavälin budjetista käynnistyvät ensi vuonna. Viimeistään silloin Suomen ja muiden jäsenvaltioiden olisi hyvä muistaa, että perussopimusten mukaan liikennepolitiikka kuuluu sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siihen pitää panostaa rohkeasti kaikilla tasoilla.
Pitkäjänteinen eurooppalainen liikennepolitiikka ja -rahoitus tuottavat tulosta. Oikeasti hyödyllisiä hankkeita olisi paljon enemmän, kuin mitä voidaan tällä hetkellä rahoittaa.
Julkista rahaa pitää tietenkin käyttää harkiten ja hyvin perustein. Eurooppalaisen liikenneverkon kehittäminen on mielestäni sitä kaikkein parasta ja hyödyllisintä rahankäyttöä. Toimiva ja nykyaikainen eurooppalainen liikenneinfrastruktuuri hyödyttää kaikkia jäsenmaita. Mutta erityisesti Suomea.
Julkaistu Nykypäivässä 24.11.2017.
