13.9.2017
Euroopan parlamentti hyväksyi täpärästi muutoksen metsien hiilinielujen laskentatapaan. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kuvailee taistelua metsien hakkuusta erittäin kovaksi. Sarvamaalla itsellään oli Strasbourgissa lenkkikengät jalassa, koska hän kiersi lobbaamassa Suomen asiaa mepiltä toiselle.
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 13.9. kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisesta Strasbourgin täysistunnossa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) toimi asiassa parlamentin suurimman ryhmän EPP:n neuvottelijana. ”Oleskelulupien yhdenmukaistaminen lisää kansalaisten turvallisuutta”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaan mukaan oleskelulupaan tehtävät tekniset muutokset parantavat sen turvallisuutta ja vaikeuttavat väärentämistä. ”Nykyinen korttimalli on ollut voimassa 20 vuotta. Sen turvaominaisuudet pitää päivittää vastaamaan nykypäivää”, Sarvamaa sanoo.
”Yhdenmukaisemmat oleskeluluvat helpottavat rajavartioiden ja muiden viranomaisten työtä hallita EU:n alueelle tulevia ihmisiä. Se tehostaa ulkorajojen valvontaa ja lisää turvallisuutta”, Sarvamaa toteaa.
Sarvamaan mukaan jäsenmaille annetaan esimerkiksi mahdollisuus lisätä korttiin siru sähköistä asiointia varten yhteisten vakio-ominaisuuksien lisäksi. ”Vielä ei menty täysin yhdenmukaistettuun oleskelulupaan”, Sarvamaa kertoo.
Petri Sarvamaa on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varajäsen ja EPP:n pääneuvottelija kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavaa koskevassa muutoslainsäädäntöesityksessä.
Euroopan parlamentti hyväksyi äänestyksessään Suomen metsätaloudelle tärkeän muutosesityksen. Alkuperäinen europarlamentin ympäristövaliokunnan esitys olisi ollut Suomen metsäteollisuuden kannalta epäedullinen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) twiittasi heti äänestyksen jälkeen: ”Suomen metsätaloudelle elintärkeä EPP:n muutosesitys on HYVÄKSYTTY!!!”
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP) mukaan EGR-tuen myöntäminen on kaikin puolin hyvä uutinen. Sarvamaa toimi Suomen hakemuksen käsittelyn pääneuvottelijana Euroopan parlamentissa. ”Suurin osa irtisanotuista on korkeasti koulutettuja ja parhaassa iässä. Heidän pitää päästä mahdollisimman nopeasti takaisin kiinni työelämään”, Sarvamaa kommentoi.
EPP-ryhmä, johon europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) kuuluu, jätti LULUCF-asetukseen Suomelle tärkeän muutosesityksen. LULUCF-asetuksessa määritellään ajanjakso, johon metsien käyttöä verrattaisiin vuodesta 2020 alkaen. Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ja lisätä hiilinieluja. Suomessa ja monissa pohjoisissa EU-maissa ongelmana pidetään kuitenkin sitä, että historiaan perustuva vertailutieto asettaa EU-maat keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan. EPP:n muutosesityksen tarkoitus on, että Suomen hyvin hoidetut metsät säilyisivät edelleenkin laskennallisina hiilinieluina lisääntyvistä hakkuista huolimatta.
12.9.2017
Suomalaiset uhkaavat pian olla aliedustettuina eurooppalaisessa virkamieskunnassa. Se on valitettavaa. Eri kansallisuuksien tasapaino EU:n hallinnossa on tärkeää, minkä lisäksi kansainvälinen kokemus on monelle merkittävä asia sekä uran kannalta että henkilökohtaisesti. Suomalaisilla eri alojen korkeakoulutetuilla olisi myös paljon annettavaa Euroopalle.
Erilaisista kulttuureista tulevilla virkamiehillä on erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Se on olennaista hyvän ja tasapainoisen lainsäädännön valmistelussa, joka toimii tarkoituksenmukaisella tavalla kaikkialla Euroopassa ja ottaa huomioon myös pienempien valtioiden erityispiirteet.
Maantieteellinen tasapaino on olennaisessa roolissa koko EU:n oikeutuksen kannalta. Monimuotoisuus on eurooppalainen arvo ja sen pitää toteutua EU:n kaikilla tasoilla. Riittävä kansallinen edustus virkamieskunnassa tuo EU:n hyvin käytännöllisellä tavalla lähemmäs kansalaisia ja lisää osallisuuden tunnetta.
Tämä otetaan huomioon myös EU:n henkilöstösäännöissä, joiden mukaan instituutioihin palkattavien on oltava päteviä, tehokkaita ja luotettavia sekä kotoisin mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä alueelta. Samojen sääntöjen mukaan mahdollisiin havaittuihin vinoumiin pitää puuttua. Mutta tarkemmin epätasapainon kriteerejä tai korjauskeinoja ei säännöissä määritellä.
Lähetin kesällä tämän vuoksi kirjeen saksalaiselle EU:n budjetista ja henkilöstöstä vastaavalle komissaarille Günther Oettingerille, ja olen myös keskustellut asiasta hänen kanssaan pariin otteeseen. Komissio nimittäin työstää parhaillaan raporttia EU-instituutioiden henkilöstön maantieteellisestä tasapainosta.
Pelkkä raportti kansallisuuksien mukaisesta jakaumasta ei kuitenkaan mielestäni riitä. Selvityksessä pitäisi pystyä myös ennakoimaan kehitystä seuraavien 5-10 vuoden aikana, mikä tarkoittaa myös Brexitin vaikutusten arvioimista. Lisäksi jonkin kansallisuuden aliedustuksesta hälyttävät indikaattorit ja niiden seurauksena aloitettavat korjausliikkeet olisi selkeästi määriteltävä.
Nykyiset henkilöstösäännöt kieltävät paikkojen korvamerkitsemisen yhdelle kansallisuudelle. Näin sen on oltava jatkossakin. Kiintiöt eivät ole kestävä ratkaisu. Mutta kun jäsenvaltion aliedustus on havaittu, pitäisi olla mahdollisuus järjestää erityisiä kansallisia kilpailuja asian korjaamiseksi. Nämä toimet lisäisivät EU:n henkilöstöpolitiikan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä jäsenvaltioiden reilua kohtelua.
EU-instituutioissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä yli 40 000 ihmistä. Henkilöstö valitaan EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSO:n järjestämien kilpailuiden kautta. EU-triviaa mittaavista kysymyksistä ja vaatimuksista osata ranskaa on siirrytty kohti osaamisen ja pätevyyden tunnistamista. Vuosien varrella tehdyistä parannuksista huolimatta prosessin avoimuutta ja nopeutta voitaisiin vielä lisätä.
Myös EU-instituutioiden on parannettava houkuttelevuuttaan työpaikkana ja otettava huomioon se, että tulevat sukupolvet odottavat työantajalta eri asioita. Taattu palkka ja mahdollisuus pitkään uraan samassa paikassa eivät enää riitä. Tarvitaan lisää joustavuutta ja teknologian fiksua hyödyntämistä, jotta kerran Brysseliin muuttaneet haluavat myös jäädä.
Jotta saisimme hyviä suomalaisia virkamiehiä EU:n leipiin, tarvitaan kilpailuissa myös suomalaisia hakijoita. Maamme korkeakoulut ovat avainasemassa, kun opiskelijoita rohkaistaan hakeutumaan EU-uralle. Suomessa on arvostettava kansainvälistä työkokemusta ja sitä joustavuutta ja sopeutumiskykyä, mitä monikulttuurisessa työympäristössä pärjääminen osoittaa.
Julkaistu Akavalaisessa 12.9.2017.
Euroopan parlamentti aikoo keskiviikkona hyväksyä täysistuntoäänestyksessä 3,5 miljoonan euron edestä tukirahoja Microsoftilta irtisanottujen suomalaisten työllistämiseen, kertoo kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Rahat myönnetään Euroopan globalisaatiorahastosta EGR:stä ja osoitetaan 1 284 Microsoftilta tai sen alihankkijoilta irtisanotun uudelleen työllistämisen edistämiseen.
Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona 13.9. kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisesta Strasbourgin täysistunnossa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan oleskelulupaan tehtävät tekniset muutokset parantavat sen turvallisuutta ja vaikeuttavat väärentämistä. ”Nykyinen korttimalli on ollut voimassa 20 vuotta. Sen turvaominaisuudet pitää päivittää vastaamaan nykypäivää”, Sarvamaa sanoo.
Votewatch-järjestö julkaisi maanantaina raportin vaikutusvallasta Euroopan parlamentissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sijoittu 751 mepin vertailussa sijalle 36.
Euroopan parlamentti keskusteli maanantaina metsiä koskevasta ilmastolainsäädännöstä Strasbourgissa. Muutosesityksen ympäristövaliokunnan kantaan on jättänyt ympäristövaliokunnan esittelijä Norbert Lins EPP-ryhmän puolesta. ”Uskon, että tässä talossa on järkeä äänestää Linsin kompromissia, jolloin saamme asiaan jotain tolkkua”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) totesi.
