29.9.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei ymmärrä jäsenmaiden halua pienentää EU:n budjettia. Sarvamaan mukaan EU tarvitsee isomman budjetin, jotta se voi tehokkaasti vastata uusiin haasteisiin. Yhtenä rahoitusvaihtoehtona Sarvamaa ehdottaa hiilidioksidiveroa.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä EU tarvitsee oman rahoituslähteen. Hänen mukaansa EU-budjettia pitää voida kasvattaa esimerkiksi hiilidioksidiveroa keräämällä, mutta raha tulee käyttää aiempaa tehokkaammin.
28.9.2017
Brexit on laittanut kunnolla potkua EU:n tulevaisuuden pohdintaan. Brittien tragikoomisen näytelmän syitä ja seurauksia ihmetellään niin Brysselissä kuin jäsenmaissa.
Syitä voisi vatvoa loputtomiin. Brittien sisäisten ongelmien lisäksi myös EU:n heikkoudet ja huonot puolet on tunnustettava, jotta osaamme tehdä oikeat ratkaisut seurausten suhteen. Katse on suunnattava eteenpäin ja uudistetun unionin pitää jatkaa entistä luotettavampana ja vahvempana.
EU:n rahankäytön osalta esimerkkejä heikkouksista on helppo paikantaa: byrokratia on tuensaajalle raskas ja joustoa kriisitilanteissa on hyvin rajallisesti. Miten järjestelmää sitten voitaisiin uudistaa, byrokratiaa keventää ja joustoa lisätä? Jäsenmaiden tiukka kontrolli EU-rahasta vaikeuttaa kehitystä.
Brysselissä on alettu valmistella unionin monivuotista rahoituskehystä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle — eli sitä, mihin ja miten EU-rahaa tullaan tulevina vuosina käyttämään. Kehyksen muodostamista hankaloittaa Brexitin epävarma neuvottelutulos, joka määrittää osaltaan EU:n tulevan budjetin kokoa ja jäljelle jäävien jäsenmaiden osuuksia.
Unioni menettänee leijonanosan budjetistaan kun rikas nettomaksaja poistuu porukasta. Jos brittien osuutta ei muiden toimesta korvata, vuosittaiseen budjettiin saatetaan joutua sorvaamaan jopa reilun 10 miljardin aukko. Tämä riippuu kuitenkin 27 jäsenmaan ambitiotasosta. Mikäli unionia aiotaan vahvistaa, on sen budjettiakin syytä vahvistaa.
Komission lanseeraamaan Euroopan tulevaisuutta pohtivaan sarjaan kuuluu keskeiseltä osin myös unionin rahoitusta käsittelevä asiakirja, joka kartoittaa eri skenaarioita tulevan integraation tasosta. Rahoituksen osalta pohditaan myös sitä, mistä EU voisi saada niin sanottuja omia varoja. Ei siis sitä rahaa, joka on riippuvainen jäsenmaiden maksuista, vaan sitä rahaa, jonka EU voi itse kerryttää.
Verotusoikeus tai muu vastaava tulonlähde antaisi EU:lle mahdollisuuden itsenäisempään ja tehokkaampaan budjetinhallintaan. Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi jäsenmaissa kerättävä pieni ilmastovero, josta toki kansalaisten hyväksynnän kannalta olisi viisainta tehdä jäsenvaltion omaan verotukseen vaikutukseltaan neutraali.
Vahva riippuvaisuus jäsenmaiden maksuvalmiudesta heikentää joka tapauksessa EU:n toimintakykyä ja tekee yhteiseurooppalaisesta politiikasta kumpuilevaa.
Jos EU:n budjettia pienennetään, pallo siirtyy yhä enemmän jäsenmaille. Turvallisuusyhteistyö, sisämarkkinat, maatalouspolitiikka ja muut vastaavat toiminnot monimutkaistuisivat entisestään. EU:n vahva budjettivalta takaisi yhteisille hankkeille yksinkertaisemman ja tehokkaamman hallinnon.
Julkaistu Eurooppalainen-lehdessä 28.9.2017
27.9.2017
Kurdistanin alueella Pohjois-Irakissa järjestettiin maanantaina kansanäänestys itsenäistymisestä. Isäntävalta Irak on pitänyt tiukasti kiinni historian saatossa itselleen haalimasta maa-alasta, vaikka sen asuttama kansa haluaa autonomiaa ja itsenäisyyttä.
Kurdien 30-miljoonainen kansa sijoittuu kartalla laajemmin Irakin, Turkin, Iranin ja Syyrian alueille. Valtiottomuudesta huolimatta kurdit muodostavat tiiviin yhteisön, jolla on oma kieli, ainutlaatuinen kulttuuri ja vahvat perinteet.
Kurdeja on pitkään yritetty väkisin sovittaa muihin muotteihin ja kulttuuri-identiteettiä on hillitty sorrolla ja räikein ihmisoikeusrikkomuksin. Kurdit ovat muslimeja, jotka tekevät kysyttäessä selväksi, että heillä ei ole arabien kanssa mitään yhteistä.
Isäntävaltioiden väkivalta ja painostus ovat määrittäneet yhteisön historiaa kautta aikain, eivätkä pyrkimykset itsenäisyyteen ole ensimmäistä kertaa asialistalla.
Maantieteelliset isäntävallat eivät ole tälläkään kertaa säästelleet kurdeja painostukselta irtautumisaikeiden estämiseksi. Irakissa hallinto on takajaloillaan ja taisteluvalmiudessa, vaikka nimenomaan kurdien Peshmerga-armeija pelasti Irakin pohjoisesta jalansijaa hakeneelta ISIS-järjestöltä. Turkissa Erdogan uhkaa vastaavansa väkivalloin, mikäli itsenäistymispyrkimykset laajenevat Turkin puolelle.
Myös Syyriassa kurdit ovat viime vuosina taistelleet Isisiä vastaan ja sotineet oman olemassaolonsa puolesta. Samalla he ovat taistelleet koko läntisen maailman eteen terrorismin lähteillä. Kansainvälinen yhteisö on kurdeille tunnustuksen velkaa.
Tällä kertaa kyse onkin paitsi oikeudenmukaisuudesta, myös kunniavelasta. Kurdistan ei varmastikaan syntyessään olisi vahva ja vakaa valtio, mutta kurdikansa ansaitsee tunnustuksensa.
Kurdien kykyä rakentaa valtiostaan demokratia epävakaan alueen keskelle ei myöskään kannata väheksyä. Vaikka isäntamaiden aika ajoin tiukka islamin tulkinta on vaikuttanut myös alueen kurdeihin, on kurdeilla paremmat edellytykset demokraattisen järjestelmän luomiseen kuin alueen nykyisillä valtioilla.
Tulevaisuuden demokraattisen Kurdistanin merkitystä alueen tulevaisuudelle ei kannattaisi ohittaa. Siinä missä Yhdysvallat on yrittänyt turhaan viedä demokratiaa alueelle, voisivat kurdit näyttää naapureilleen rauhanomaista mallia.
Kurdit itse eivät ole koskaan voineet nauttia rauhasta ja vakaudesta. Historia ei kysykään, kuinka helppoa oikeuden toteutuminen on. Historia tulee kysymään, annettiinko sen koskaan toteutua 30 miljoonan kurdin kohdalla.
Julkaistu IL-blogissa 27.9.2017.
23.9.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ennakoi Saksan liittopäivävaalien tulosta. Sarvamaan uskoo nykyisen liittokansleri Angela Merkelin voittavan ja jatkavan vielä yhden kauden: ”Merkel pitänyt kielen keskellä suuta eikä ole luvannut muutoksia. Kelpaa kansalle ja hyvä näin.” Sarvamaan mukaan Merkelillä on edessä historiallinen tehtävä EU:n integraation eteenpäin viemisessä.
18.9.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan kestävä metsänhoito lisää puuntuotantoa. ”Voidaan lisätä kestävästi jo nyt, ei tarvitse odottaa kymmeniä vuosia”, Sarvamaa kommentoi. Enemmistö suomalaisista europarlamentaarikoista ei usko hallituksen suunnittelemien lisähakkuiden aiheuttavan hiilinielun pienenemistä. Suomen hallituksen biotaloussuunnitelmissa on nostaa hakkuut nykyiseltä 66 miljoonan kuution tasolta 80 miljoonaan kuutioon.
15.9.2017
Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun täysistunnossa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan uudistamisen, jossa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) toimi EPP-ryhmän pääneuvottelijana. Parlamentti hyväksyi Sarvamaan esityksestä myös 3,5 miljoonan euron tuen Suomelle Microsoftilta irtisanottujen työllistämisen edistämiseksi.
14.9.2017
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti keskiviikkona pitämässään EU:n tilaa koskevassa puheessan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien roolein yhdistämistä. Juuri tämä ehdotus oli yksi niistä yllättävimmistä asioista, joka jäi europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok., EPP) päällimmäisenä mieleen. ”Se on jo retorisestikin kiinnostava ajatus. Toisia se inhottaa, minua se todellakin ilahdutti”, Sarvamaa sanoo.
Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) esityksestä Suomen Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) osoittamaan 3,5 miljoonan euron tukihakemuksen. Tuen avulla edistetään Microsoftilta irtisanottujen uudelleentyöllistymistä.
”EGR-tuen myöntäminen on kaikin puolin hyvä uutinen. Suurin osa irtisanotuista on korkeasti koulutettuja ja parhaassa iässä. Heidän pitää päästä mahdollisimman nopeasti takaisin kiinni työelämään”, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaa toimi parlamentin pääneuvottelijana Euroopan globalisaatiorahaston Suomea (Microsoft 2) koskevassa hakemuksessa. Hakemus koskee 1248 Microsoftilta ja sen 11 alihankkijalta irtisanottua työntekijää. EGR-tuen avulla on tarkoitus tarjota vuoden 2016 heinä- ja joulukuun välillä irtisanotuille työntekijöille erityisesti henkilökohtaista neuvontaa yrittäjyyteen, työnhakuun ja koulutukseen liittyvissä asioissa.
”Nämä eurot käytetään Suomessa järkevästi irtisanottujen työllistymisen helpottamiseksi ja niillä saadaan todistetusti tuloksia aikaan. Kiitos siitä kuuluu myös viranomaisille, jotka tekevät EGR-hakemukset huolella ja käynnistävät toimet paikallisten toimijoiden ja ongelmiin joutuneen yrityksen kanssa erittäin nopeasti”, kommentoi Sarvamaa.
Sarvamaa on parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja. EGR tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneiden paluuta työmarkkinoille. Jäsenvaltio voi hakea rahastosta tukea, kun vähintään 500 ihmistä irtisanotaan globalisaation tai talouskriisin seurauksena.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin keskiviikkona pitämää vuotuista EU:n tilaa käsittelevää puhetta. Sarvamaan mukaan Eurooppa voi sitä paremmin, mistä enemmän asioita tehdään yhdessä. ”Jos sä laitat yhden euron ja mä laitan yhden euron, niin sillä kahdella eurolla saadaan molemmat enemmän”, Sarvamaa havainnollistaa EU:n budjettia. Kohdasta 32.05 alkaen.
13.9.2017
”En tehnyt työtä pelkästään metsätalouden hyväksi, vaan tein työtä nimenomaan Suomen metsien hyväksi”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi täysistunnossa äänestyksessä ollutta LULUCF-esitystä, jonka tarkoituksena on hidastaa ilmastonmuutosta varmistamalla, että esimerkiksi kasvavaan metsään sitoutuu hiilidioksidia hakkuita vastaava määrä. Esityksen pelättiin kohtelevan Suomea epäoikeudenmukaisesti ja vähentämään hakkuita kestävästä metsänhoidosta ja hiilinielujen kasvusta huolimatta. Suomalaismepit onnistuivat kuitenkin ennen äänestystä saamaan riittävän kannatuksen Suomen kannalta paremmalle laskentamallille.
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona omalta osaltaan suunnitelman metsien hiilinieluista osana EU:n ilmastopolitiikkaa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) äänesti sekä vartailuperusteiden muuttamisen että kestävän metsätalouden huomioon ottamisen puolesta kun metsien hiilinielua lasketaa.
