MEP Sarvamaa from Finland supports Free Iran gathering

30.6.2017

Maatalouden tarkastukset perustuttava riskeihin

22.6.2017

Petri Sarvamaan huomiot ja työasiakirja tilintarkastustuomioistuimen maatalousmenojen tarkastuksia käsittelevästä erikoisraportista esiteltiin 22.6. talousarvion valvontavaliokunnassa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportissa kansallisten tarkastuselinten uutta roolia yhteisen maatalouspolitiikan menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastamisessa pidetään hyvänä asiana ja askeleena oikeaan suuntaan. Parannettavaa on kuitenkin vielä komission nykyisen järjestelmän suunnittelussa.

Sarvamaan mukaan kansallisten tarkastajien työ pitäisi pystyä ottamaan paremmin huomioon, minkä lisäksi tarkastuksia ylipäätään pitäisi tehdä enemmän riskiperusteisesti. ”Ruoantuottajan näkövinkkelistä tämä helpottaisi elämää ja yrittämistä!” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa on EPP-ryhmän puheenjohtaja talousarvion valvontavaliokunnassa.

Petri Sarvamaa isännöi vierasryhmää Brysselissä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) isännöi vierasryhmää Brysselissä Euroopan parlamentissa. Vierasryhmässä oli kokoomuslaisia Porista, Mäntsälästä ja Vantaalta. Vierailijat saivat tutustua kansainväliseen kaupunkiin lämpimässä ja aurinkoisessa säässä.

Vierailun ensimmäisenä päivänä Sarvamaa esitteli ryhmälle Euroopan parlamentin toimintaa ja valotti EU:n toimielinten välisiä valtasuhteita. Sarvamaa halusi tarjota vierasryhmälle mahdollisuuden tutustua EU:n toimintaan kokonaisvaltaisesti ja siten järjesti heille tapaamisia myös muissa EU:n toimielimissä. Parlamentin jälkeen vieraat pääsivätkin tutustumaan Suomen pysyvään edustustoon Euroopan unionissa.

Sarvamaa isännöi vierasryhmää illallisen merkeissä Brysselin keskustassa. Keskustelu kävi vilkkaana ja ajatuksia vaihdettiin innokkaasti. Keskusteluissa nousi erityisesti esille tuleva nykäys Euroopan integraation syvenemisessä, jota on odotettavissa vuoden lopulla Saksan vaalien myötä.

Vierailun toisena päivänä vierailijat kävivät tutustumassa Euroopan komissioon ja Jyrki Kataisen kabinettiin kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemen opastuksella. Komissio edustaa lainsäädäntötyön toista puolta parlamentin ja neuvoston lisäksi. Vierailun lopuksi vieraat kävivät tutustumassa vielä NATO:n päämajaan ja suomalaisedustuston tehtäviin NATO:ssa. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne askarrutti monia, ja NATO-vierailu toikin ajankohtaista tietoa turvallisuustilanteesta niin EU:n kuin Suomenkin näkökulmasta.

Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa: Luomukasvien juuriongelma voi vielä ratketa

21.6.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) tapasi maatalouskomissaari Phil Hoganin pitkään jumissa olleen EU:n luomuasetuksen tiimoilta. Suomelle asetuksessa on ongelmallisinta erityisesti luomutuotannon kasvualustojen maaperävaatimukset. Sarvamaa painotti komissaarille, että luomusalaattien tuotanto loppuisi Suomessa kokonaan esityksen toteutuessa. Hoganin mukaan maaperäongelman käsittely voidaan siirtää myöhemmäksi, jolloin on mahdollista löytää uusia järkeviä ratkaisuja.

Lue uutinen ›

EPP: Sarvamaa: Suomelle torjuntavoitto luomu-uudistuksessa yhä mahdollinen

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on tavannut maatalouskomissaari Phil Hoganin ja keskustellut kauan jumissa olleesta luomuasetuksen ongelmista. Erityisesti Suomea koskeva ongelma on luomusalaattien kasvualustoja koskevat maaperävaatimukset. Sarvamaa painottaa Hoganille, että eteläinen ja pohjoinen maaperä on erilaista, eikä suomalaisen luomusalaatin tuotanto ole mahdollista, jos kasvualustoja ei jatkossa saa käyttää.

Lue uutinen ›

Sikojen saparot jätettävä rauhaan kaikissa EU-maissa

19.6.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) ehdottaa elintarviketurvallisuudesta vastaavalle komissaarille Vytenis Andriukaitikselle sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksia koskevan direktiivin uudistamista. ”Suomalaiset tuottajat osaavat hommansa. Suomessa siat kasvavat tyypillisesti hyvissä oloissa eivätkä ne stressaannu ja pure toistensa saparoita poikki. Muualla Euroopassa ongelma ratkaistaan usein brutaalilla ja kivuliaalla saparon typistämisellä tuotanto-olojen parantamisen sijaan”, Sarvamaa sanoo.

”Terve saparo on myös merkki sikojen hyvinvoinnista. Jos sitä ei ole typistetty, tuottaja voi heti puuttua havaitsemaansa pureskeluun ja tehdä vaadittavat muutokset maatilan hoidossa”, Sarvamaa muistuttaa. Sarvamaan mukaan saparollisten sikojen kasvattaminen parantaa sekä tuotannon laatua että kestävyyttä vähentämällä esimerkiksi infektioriskiä ja antibioottien käyttöä.

”Tällä hetkellä Euroopassa on sekä useita erilaisia sikojen kasvatuskäytäntöjä että saparojen typistämisen ehkäisemiseen tarkoitettuja kannustinjärjestelmiä. Se luo epäreiluja kilpailutilanteita ja ongelmia myös sisämarkkinoille”, Sarvamaa huomauttaa.

Euroopan komissio yrittää ehkäistä saparoiden typistämistä edistämällä parhaiden toimintatapojen leviämistä. Sarvamaan mukaan se ei vielä riitä: ”Suomessa saparoiden typistäminen on ollut jo pitkään kiellettyä ja sen tuomat käytännössä havaitut hyödyt pitää ottaa vakavasti. Eläinten terveyteen liittyvät parhaat toimintatavat on harmonisoitava.”

Sarvamaan kirjeen allekirjoitti hänen lisäkseen 35 muuta europarlamentaarikkoa, jotka tulevat useasta eri maasta ja edustavat laajasti eri poliittisia ryhmiä. Sarvamaa on Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointia edistävän laajennetun työryhmän jäsen.

EPP: Sarvamaa: Suomalaiset siankasvattajat malliksi muulle Euroopalle

13.6.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on kirjoittanut elintarviketurvallisuudesta vastaavalle komissaarille Vytenis Andriukaitikselle kirjeen ehdottaen sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksia koskevan direktiivin uudistamista. Sarvamaa painottaa, että terveet saparot ovat merkki sikojen hyvinvoinnista, kun taas vastaavasti stressaantuneet siat purevat toistensa saparot poikki. Suomessa siansaparoiden typistäminen on kielletty, mutta useissa EU-maissa saparoita typistetään kivuliaalla tavalla tuotanto-olojen parantamisen sijaan.

Lue uutinen ›

Suomelle tukea ja turvaa eurooppalaisesta puolustuspolitiikasta, Maaseudun Tulevaisuus

9.6.2017

Eurooppa kipuilee akuuttien turvallisuusuhkien paineessa. Idästä puskee Putinin arvaamatonta Venäjää ja etelästä konflikteja, jotka heijastuvat terrorismina Eurooppaan. Yhteisiin uhkiin tarvitaan yhteisiä ratkaisuja.

Komissio julkaisi keskiviikkona pohdiskelunsa Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta. Tarkoitus on herättää keskustelua yhteiseurooppalaisen puolustuksen tasosta: halutaanko yhteistä puolustuspolitiikkaa, jaettuja toimivaltuuksia vai vain jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä.

Perimmäinen viesti on ollut tiedossa jo hyvän aikaa — vaikka EU ei yritä korvata Natoa, EU-maiden olisi taloudellisesti järkevintä tiivistää sotilaallista yhteistyötään ja optimoida kalustohankintoja ja puolustusmäärärahojen käyttöä. Komissio tarjoaakin konkreettisia aloitteita niin eurooppalaisen puolustusrahaston perustamiseksi kuin EU:n puolustusteollisuuden kehittämiseksi.

Nyt on oikea aika toimia, sillä Trump ja Brexit ovat muodostaneet otollisen ikkunan eurooppalaisen puolustusyhteistyön edistämiselle.

Yli 90 prosenttia EU-kansalaisista asuu Nato-maassa. Trumpin linjaukset ovat kuitenkin heikentäneet perinteistä luottamusta Atlantin ylittävään puolustusliittoon ja turvatakuiden vähättely on saanut monet Itä-Euroopan Nato-maat eurooppalaisen yhteistyön kannattajiksi. Erityisesti Baltian maissa ja Puolassa Venäjän pelko on konkreettinen, eikä riskejä haluta ottaa.

Britit ovat pitkään olleet jarruina eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämiselle. Brittien lähtö unionista mahdollistanee siis isojakin edistysaskeleita. Myös EU-myönteisen Macronin valinta Ranskan presidentiksi antanee vauhtia prosessille, kun Saksa saa vierelleen toisen innokkaan suurvallan ajamaan yhtenäisempää puolustuspolitiikkaa.

Tiiviimpi yhteistyö olisi ehdottomasti hyödyksi Suomelle. Valitettavasti edelleen Naton ulkopuolella pysyttelevä kotimaamme saisi konkreettisia sotilaallisia hyötyjä ja takuita turvallisuudesta muualtakin kuin omien rajojensa sisältä ja oman kalustonsa vahvuudella.

Yhteistyön tasosta huolimatta Suomessa on panostettava lisää puolustukseen. Ilmavoimien ja merivoimien suurhankinnat tulevat nostamaan sotilasmenoja huomattavasti, mutta määrärahoja olisi syytä nostaa jo hankintoja odotellessa. Edes kaksi prosenttia BKT:sta ei riitä vastaamaan turvallisuushaasteisiin, kun otetaan huomioon muukin kuin sotilaallinen toiminta.

Kahdella prosentilla saadaan perinteistä sotilaskalustoa modernisoitua, mutta jäädään vajaaksi kyberturvallisuudessa, puhumattakaan muuttoliikkeen aiheuttamien haasteiden ja niitä ennaltaehkäisevän kehitysavun osalta. Tällä laskentakaavalla kansallista panostusta olisi syytä nostattaa jopa yli kolmen prosentin.

Komission näkemykset EU:n puolustusyhteistyöstä tulevat olemaan vahvasti tapetilla tulevissa EU-huippukokouksissa, kun jäsenmaat pääsevät tunnustelemaan yhteistyövalmiuksia ja laittamaan prosessin toden teolla käyntiin. Tästä alkaa uusi aikakausi eurooppalaiselle turvallisuusyhteisölle.

Suomi tarvitsee uskottavan kansallisen puolustuksen lisäksi kansainvälistä tukea turvallisuutensa varmistamiseksi. Suomen on tartuttava tilaisuuteen ja edistettävä eurooppalaisen yhteistyön mahdollistamista. Vahva puolustusyhteisö takaisi Suomelle paremmat työkalut ja resurssit vastata niin kyberuhkiin ja hybridiyllätyksiin idästä kuin terroriuhkiin etelästä.

Nyt tarvitaan vain oikeat kansalliset linjat — kotimaassa määrärahat kuntoon ja EU:ssa aktiivisempi rooli yhteistyön syventämiseksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.6.2017.

MP-Maailma: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa: Moottoripyörien rooli liikenteessä tärkeämpi kuin mikä painoarvo niille EU:ssa annetaan

6.6.2017

Euroedustaja Petri Sarvamaa (kok., EPP) puhui Prätkällä Töihin-päivän lehdistötilaisuudessa moottoripyöräilyn roolista liikennepolitiikassa. EU on tehnyt vain vähän moottoripyöräilyyn liittyvää lainsäädäntöä, mikä voi olla Sarvamaan mukaan hyväkin asia. Sarvamaa kannustaa moottoripyörjäjrestöjä olemaan aktiivisia EU:n tasolla, sillä vain siten voidaan valvoa lajin etua. Moottoripyörien merkitys voi nousta ketteryytensä vuoksi, erityisesti kun Suomessa tehty Helsinki Mobility Test on havainnut kaksipyöräiset järkevimmiksi ruuhkakulkuneuvoiksi.

Lue uutinen ›

Strong Borders and New Europeans: How To Keep the Scale Stable? EP Today

In the past two years, migration has caused severe challenges in the EU. In 2015 the number of asylum applications was at its highest with 1 323 000 applications. As the number of asylum seekers almost doubled within a year, Europe did not know how to respond and ended up in a chaos.

The EU faced imminent security threats from Russia and ISIS in 2015. In 2016, the events of the previous year turned into the change of political atmosphere, with the rise of populist parole and the radicalisation of European citizens. Now in 2017, it is the responsibility of the EU and the Member States to try to solve all of these problems and manage with increased amount of migrants and the rising radical opinions.

The EU needs to manage the question of asylum seekers together with centralised measures. It is important to clarify the misconceptions that exist on migration and turn the discourse into practical level. The EU measures need to be credible and acceptable for the citizens. The responsibility of the EU is to provide security to its own citizens but also to respect international law considering asylum seekers and refugees. The EU can do it by securing the external borders and distributing the responsibility of asylum application management equally between the Member States. The way these practical measures are possible, is if all the Member States commit to the common responsibility.

The problem is that the political atmosphere on managing the migration crisis is shattered vertically both in the party politics in the EU and the Member State level. Currently the discourse on anti-immigration is vivid but unable to achieve any concrete measures. The truth is that the number of people seeking for asylum will not disappear. On the contrary, it is likely to increase over the upcoming years due to various changes in the world politics. With the immediate pressure toward the EU on hosting an increasing number of asylum seekers, it is impossible to turn the blind eye and deny the fact altogether. That is why it is important to develop further already existing mechanisms that can process the changes in the world politics. The aim is to prevent such crisis that the EU experienced in 2015.

It is important that the EU is ready to face new challenges regarding migration, by creating effective mechanisms that will lead to safe, stable and legal migration. The measures that will efficiently manage migration are further developing Border and Coast Guard Agency, The European Travel Information and Authorisation System and the revision of Dublin Regulation.

Border and Coast Guard Agency, formerly known as Frontex highlights the fundamental rights in the EU, such as free movement of people in the Schengen area. The agency also promotes legal migration and tries to tackle illegal migration. Due to its structure, illegal migration is often time involved with other illegal activity, such as human and drug trafficking. Border and Coast Guard Agency works both in practical ways of searching and rescuing asylum seekers in the Mediterranean but also by monitoring and analysing the risks of migration flows. In order to have secure borders, the agency needs resources and commitment from Member States. The new Border and Coast Guard Agency was officially launched in 2016 and it will increase its functions in several areas in 2017. This year the European Parliament is amending the regulation on external borders, providing smart technologies to support the work of the agency. The goal is that the agency works for strengthening the external borders, so that the Member States would not close their national borders due to increased migration, which is against the Schengen principles.

In order to keep the Schengen area open for free movement, the European Commission has also proposed a new EU-wide monitoring system ETIAS (The European Travel Information and Authorisation System) for visa-exempt third country nationals who cross the EU’s external borders. ETIAS will help strengthening the external border security and enhance the Schengen area capabilities of free movement.

The aim of the revision of Dublin Regulation, is to harmonise asylum practices in Europe. The Regulation determines the Member State responsible to handle the asylum procedures. The goal is to revise the parameters on sharing the responsibility of handling asylum applications between the Member States. The original Dublin Convention from 1990 has functioned under the assumption that all Member States process the asylum applications in the same way, which is still far from the truth. The goal of the revision is to avoid secondary movement within the EU and provide a centralised system, which could facilitate the administrational workload of individual Member States. Currently neither of these goals are met as the Member States have not accepted the idea of a unified EU in this matter. Currently only Finland and Malta have fulfilled their responsibility of the quotas the Dublin Regulation sets up for the Member States. Now that European Parliament is revising the Dublin Regulation in LIBE committee, it must succeed its purpose to share the responsibility between the Member States.

The increased flow of forced migration started in the second half of 2015. The EU was left unprepared on the way of how to respond to the amount of people coming to the territory. Even though the number of immigration has decreased from the peak of 2015, the pressure on the EU remains strong. The largest groups of people arriving to the borders of Europe are from Syria, Afghanistan and Iraq all of which have on-going political crisis. The Red Cross reported in March 2017 that Yemen and Somalia are facing severe famines in the near future, forcing people to move away from their homes.

The aim is to develop mechanisms to receive future asylum seekers, but also ensure the security within the EU. That is why the EU has taken some measures to stabilise the movements of forced migrants. The Budget Committee, where I work as a Vice Chair, is working on the resettlement framework of displaced persons. Resettlement helps the asylum seekers to access the European territory in legal ways and simultaneously decreases the need to approach illegal smugglers.

It is true that many asylum seekers will stay in the EU for good. In order for that to work, the EU and the Member States should find concrete ways to integrate the asylum seekers into European societies. Eventually, I see it rather as a possibility than a problem. They will be tomorrow’s Europeans and a young, important part of the European labour market. The EU has acknowledged that due to the quickly ageing European population, Europe needs more young people. The EU has presented the Blue Card program, which is a work- and residence permit for skilled third country nationals. Its aim is to encourage the migration of skilled professionals.

An increased number of migrants is not a problem in itself. The way we as the EU will manage migration, could become one. The security threats might become reality in the future, if we do not develop measures to prevent illegal migration. Unfortunately, due to its structure, illegal migration often involves criminal activity. The establishment of efficient and centralised agencies of managing asylum seekers increases legal migration. It also decreases the need for asylum seekers to turn into the hands of smugglers. At the end of the day, it is up to the political will of the Member States whether the EU will tackle the migration crisis or leave it as it is.

Petri Sarvamaa

Member of the European Parliament

Julkaistu EP Today-lehdessä 6.6.2017.

Iltalehti: Pitäisikö moottoripyörien saada ajaa autojen välissä?

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi voisi ottaa mallia Kaliforniasta, jossa autojonojen ohittaminen moottoripyörällä on laillistettu. Moottoripyörien splittauksesta eli moottoripyörien kaistojen välissä ajamisesta on keskusteltu jo useampi vuosi, mutta laki sen sallimisesta on epäselvä. Erityisesti eteläisen Euroopan maissa se on käytäntö, vaikka laki ei sitä suoranaisesti sallikaan.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: EU:n kyettävä perustelemaan kultaiset kädenpuristukset

2.6.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) haluaa saada selvyyden EU:n toimielimien siirtymäkorvauskäytännöistä. Talousarvion valvontavaliokunnassa EPP-ryhmän ryhmäpuheenjohtajana toimivan Sarvamaan aloite laajasta selvityksestä sai valiokunnalta vihreää valoa. EU:n poliittiset johtajat pääsevät nauttimaan muhkeista siirtymäkorvauksista jopa vuosia sen jälkeen kun ovat siirtyneet uusiin tehtäviin.

Lue uutinen ›