20.4.2017
Europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok., EPP) ja Nils Torvalds (RKP, ALDE) keskustelivat Euroopparadiossa Iso-Britannian tulevista yllätysvaaleista ja viikonloppuna alkavista Ranskan presidentinvaaleista. Sarvamaa luonnehti Euroopan vanhojen suurvaltojen haluavan pyrkiä vanhaan suuruuteensa. ”Kaikki kaipaavat suurempia leluja” Sarvamaa toteaa.
18.4.2017
Iso-Britannia neuvotteli itselleen huomattavan EU-jäsenmaksualennuksen vuonna 1984. Brexitin myötä europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) uskoo, että jäsenmaat neuvottelevat EU:n jäsenmaksut uusiksi ja hankkiutuvat eroon suurimpien nettomaksajien jäsenmaksualennuksista heti brittien eron jälkeen.
13.4.2017
Talousarvion valvontavaliokunta äänesti Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tähän aistista toimeenpanoa ja voimassaoloajan pidentämistä koskevista lausunnoista keskiviikkona 12.4. Petri Sarvamaa toimi molemmissa lausunnoissa Euroopan parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana.
Sarvamaa korosti molempiin lausuntoihin tekemissään muutosehdotuksissa ESIR:n markkinaehtoisuutta, rahoitusta saavien projektien valinnan läpinäkyvyyttä sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaroolia suhteessa Euroopan investointipankkiin.
Sarvamaan mukaan vuonna 2015 perustettu ESIR on yksi harvoista EU:sta tulevista positiivisista viesteistä, minkä vuoksi investointirahaston jatkaminen on erittäin tärkeää. Valiokunta hyväksyi molemmat lausunnot vahvalla enemmistöllä.
Euroopan maatalousmarkkinat ovat viime vuosina ryvenneet toistuvien kriisien paineissa. Myös Suomessa maatilojen määrä ja tuottajahintojen taso on tasaisesti laskenut. Pakotepolitiikka, ylituotanto ja kasvanut globaali kilpailu ovat heikentäneet tuottajien tulotasoa, maatilojen kilpailukykyä ja kotimaisen maaseudun elinvoimaa.
Maatalouden kohtaamien tappioiden kompensointiin on keinoja, joilla voimme edelleen edistää maatalousyrittäjiemme toimeentuloa ja kotimaisen ruoan saatavuutta. Maatalous onkin epävakaa ala, joka erityisesti Suomessa vaatii selviytyäkseen vahvat taloudelliset turvaverkot.
Taloudellisen tuen järjestelmämme eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Erityisesti viime vuosien markkinakriisit ovat osoittaneet, ettei EU:n kankea tukijärjestelmä sopeudu äkillisiin muutoksiin. Kriisejä varten allokoidut hätävarat ovat olleet vaikeita jalkauttaa käytännön tasolle, eivätkä ne ole pystyneet pureutumaan kriisien syihin, ja hädin tuskin edes niiden seurauksiin.
Maatalouskomissaari Phil Hogan on puutteista viisastuneena luvannut kehittää markkinoiden vakautta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Vakauden varmistaminen onkin vuoden 2020 jälkeiseen aikaan kohdistuvan uudistuksen kärkitavoitteita.
Mutta miten markkinoista voidaan tehdä vakaampia alalla, jossa globaali kilpailu on erityisen raakaa ja kysynnän ja tarjonnan vaihtelua on lähes mahdoton ennustaa? Tähän ei komissiollakaan vielä toistaiseksi ole vastauksia. Mahdollisuuksia on kuitenkin jo paikannettu niin kriisirahastojen, futuurien, osuuskuntien kuin vakuutustenkin muodossa.
Maatalouspolitiikan uudistus osuu EU-budjetin kannalta hankalaan paikkaan. Brexit-neuvottelut ja EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys on saatava pakettiin samanaikaisesti. Brittien jättäessä suuren aukon yhteiseen kassaan, taloudellisten raamien määrittely vuoden 2020 jälkeiselle ajalle tulee vaatimaan säästöjä useilta politiikan aloilta. Maatalouskaan tuskin poistuu näistä neuvotteluista voittajana.
Maatalouden kriisien hallinnassa rahaa on laitettava sivuun, jotta huonompina aikoina voitaisiin elää säästöillä. Uudistuksella onkin hintansa – myös sivuun laitettavien eurojen on tultava jonkun taskusta. Maatalous on tuskin saamassa budjettilisäyksiä, joten kriisivarat tulevat väkisinkin olemaan pois suorille tuille varatusta osuudesta.
Komissio antaa tiedonantonsa CAP-uudistuksesta tämän vuoden loppuun mennessä. Viimeistään silloin näemme, millaisia näkemyksiä maatalousmarkkinoiden vakauttamiseksi on tarjolla. Brexitin ja tulevan budjettikehyksen osalta saamme alustavia linjoja mahdollisesti jo tämän vuoden puolella, mutta prosessit venyvät varmasti ainakin vuoteen 2019 asti, jos ei pidempäänkin.
Maatalouspolitiikan uudistus ei siis tuo kellekään pikavoittoja, se on varmaa. Vakaampia ja vahvempia markkinoita voimme kuitenkin uskaltaa odottaa. Taloudellista hyvinvointia ei edelleenkään tarjota hopealautasella, mutta edellytyksiä sen saavuttamiseksi edistetään.
Kotimaisen ruoan kysynnän takaaminen tulee Suomessa jatkossakin olemaan haaste, joka tarvitsee vahvaa poliittista ja taloudellista tukea. Ruokaa tuotetaan yhä edullisemmin alueilla, joissa ilmasto on otollisempi ja tuotantokustannukset matalampia. Suomen olosuhteissa markkinoiden vakauden rooli korostuu siis entisestään.
Me pärjäämme varmasti globaaleilla markkinoilla, mutta tulosten eteen on tehtävä töitä ja oikeita ratkaisuja – niin maatiloilla kuin politiikassa.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.4.2017.
11.4.2017
EU:n budjetista käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua sekä Brysselissä että Euroopan pääkaupungeissa. Neuvotteluita käydään monella eri saralla, mutta käytännössä ne kaikki tähtäävät EU:n varojen joustavampaan ja vaikuttavampaan käyttöön. Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn 29. maaliskuuta laukaisema artikla 50 antaa luonnollisesti näihin kaikkiin vääntöihin oman lisäsäväyksensä. Brexit-neuvotteluissa kaikki kun on vielä aivan auki.
Iso-Britannia on yksi EU:n budjetin suurista nettomaksaja. Brexit tulee vaikuttamaan EU:n budjetin kokoon, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Tällä hetkellä on ainoastaan selvää, että muut jäsenvaltiot eivät ole valmiita täyttämään brittien jälkeensä jättämää monttua.
Komission pitäisi antaa ehdotus uudeksi, vuoden 2020 jälkeiseksi rahoituskehykseksi tammikuun alkuun mennessä. Nykyisellään EU:n budjetin tavoitteena on lisätä kasvua ja työpaikkoja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa kansalaisten turvallisuutta kaikkialla Euroopassa.
EU käyttää siis rahaa eri tavalla kuin jäsenmaat, koska sille ei ole annettu vastuuta terveydenhuollosta, koulutuksesta tai työttömyysturvasta. Seuraavassa pidemmän tähtäimen rahoitussuunnitelmassa tähän tarvitaan kuitenkin mielestäni muutosta. EU:n pitää panostaa huomattavasti enemmän nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen. Muuten parempi tulevaisuus jää vain haaveeksi.
Myös Euroopan parlamentti on vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen lisäämisen puolella. Huhtikuun alussa vahvistimmekin omalta osaltamme Horisontti2020-tutkimusohjelmalle 200 miljoonan ja opiskelijavaihto-ohjelma Erasmukselle 100 miljoonan euron lisärahoituksen 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastuksen yhteydessä.
Erasmus on monesta syystä onnistunein EU-ohjelma, minkä vuoksi brittien irtautuminen on herättänyt erityistä huolta korkeakouluissa ja niiden opiskelijoissa ympäri Eurooppaa. Iso-Britannia on EU:n jäsen vielä seuraavat kaksi vuotta, joten se on mukana myös Erasmuksessa koko akateemisen vuoden 2018–2019.
Brexitin jälkeen kaikki riippunee brittihallituksen halukkuudesta maksaa osallistumisestaan Erasmukseen esimerkiksi Norjan tapaan. Euroopan parlamentti on jo antanut tukensa tälle vaihtoehdolle. En usko, että muut EU-maatkaan haluaisivat ehdoin tahdoin rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Huojentavaa on myös, että sekä britti- että muut eurooppalaiset korkeakoulut vaikuttavat joka tapauksessa sitoutuneilta jatkamaan kansainvälistä yhteistyötään.
EU:n tutkimusohjelma Horisontti2020:ssa puolestaan hakuja on käynnissä tämän rahoituskauden eli vuoden 2020 loppuun saakka. Britit ovat mukana myös Horisontissa vähintään seuraavat kaksi vuotta. Lisäksi Ison-Britannian on luultavasti käytännössä maksettava EU:n budjettiin tekemät sitoumuksensa 2014–2020 rahoituskehyksen mukaisesti vuoden 2020 loppuun saakka.
Erasmuksen tapaan britit pääsevät mukaan myös seuraavaan tutkimuksen puiteohjelmaan, jos haluavat. Ja vaikka Iso-Britannian hallitus ei olisi valmis maksamaan osallistumisesta, se ei estä brittejä ottamasta osaa EU:n rahoittamiin tutkimusprojekteihin kolmantena maana. Tällöin heidän osuudelleen ei kuitenkaan voida myöntää rahoitusta EU:n budjetista.
EU:n budjettia on pyritty uudistamaan jo pidemmän aikaa ja tätä työtä jatketaan Brexit-neuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen. Seuraavan kahden vuoden aikana brittien kanssa tehtävästä yhteistyöstä kannattaa kuitenkin ottaa kaikki irti, kun he vielä varmuudella ovat mukana eri ohjelmissa. Myös Brexitin jälkeen brittien kanssa on hyvä olla tekemisissä vaikka yhteistyön muoto muuttuisikin.
Julkaistu Akavalaisessa 11.4.2017.
6.4.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) analysoi Euroopan parlamentin Brexit-keskustelua edeltäviä tunnelmia Ylen Ykkösaamussa. Sarvamaa uskoo, että oletettavissa on kovat ja monimutkaiset neuvottelut. Neuvotteluissa määritellään ensisijaisesti kansalaisten oikeudet, mutta niin myös irtautumiseen kuuluva ”Brexit-lasku”. Sarvamaan mukaan EU:n tavoitteena on turvata eurooppalaisten veronmaksajien rahat siten, etteivät he päädy maksamaan Iso-Britannian eroa.
5.4.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Brasilian lihaskandaalin johdosta on entistä tärkeämpää korostaa elintarviketurvallisuuden jokaista vaihetta. Sarvamaa on allekirjoittanut komissiolle esitettävän suullisen kysymyksen siitä, mitä toimenpiteitä komissio aikoo tehdä vastaavien tilanteiden estämiseksi tulevaisuudessa. Hänen mukaansa EU:n on pystyttävä takaamaan rajojensa sisälle tuotavan ruoan turvallisuuden.
4.4.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) allekirjoitti Brasilian lihaskandaalia käsittelevän kysymyksen komissiolle. Sarvamaa on erittäin huolestunut siitä, että EU:n tuontivalvonta ei havainnut saastunutta lihaa. ”Ruoan turvallisuudesta ei saa lipsua edes tiukkojen kustannuspaineiden alla. Elintarvikevalvonnan jokaiseen lenkkiin pitäisi voida luottaa” kommentoi Sarvamaa.
