Ajankohtaista

MEP Sarvamaan viikko Euroopan parlamentissa

28.4.2017

Ajankohtaista

Parlamentti äänesti vastuuvapauksista

Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2015 vastuuvapauksien myöntämisestä täysistunnossa Brysselissä torstaina 27.4. Vastuuvapauksia myöntäessään Euroopan parlamentti arvioi, ovatko EU-instituutiot käyttäneet niille annetun budjetin tarkoituksenmukaisesti.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (EPP, kok.) työ EPP-ryhmän koordinaattorina talousarvion valiokunnassa keskittyy EU-budjetin käytön arvioimiseen. Vastuuvapauksien käsittely on valiokunnan tärkein vuosittainen tehtävä. Sarvamaa toimii tiedonvälittäjänä oman ryhmänsä ja vastuuvapauksien pääneuvottelijoiden välillä ja pyrkii koordinoimaan EPP:n kantaa. Lopullisesti vastuuvapaudet myönnetään täysistunnossa.

Vastuuvapauksien myöntäminen on Euroopan parlamentin yksinoikeus ja siitä on vuosien varrella tullut tärkeä työkalu EU-rahojen käytön tarkistamiselle. Parlamentti myöntää, lykkää tai hylkää vastuuvapaudet instituutioiden ja virastojen budjetin käytöstä tietyn tilikauden ajalta. Vastuuvapauden myöntämisen jälkeen kyseessä olleen tilikauden asioihin ei enää palata ilman erityistä syytä. Euroopan parlamentti tarkistaa muun muassa komission, itse parlamentin ja erillisvirastojen budjetin käytön.

Parlamentti myönsi vastuuvapaudet suurimmalle osalle instituutioista, mutta lykkäsi neuvoston vastuuvapautta.

Ajankohtaista

MEP Sarvamaan puhe täysistunnossa Euroopan investointipankista

27.4.2017

Ajankohtaista

Yle: Orbán puolustautui Brysselissä: ”Unkari ei ole autoritaarinen maa”

Unkarin pääministeri Viktor Orbán vieraili Euroopan parlamentissa ja puolustautui CEU-yliopistoa koskevilta syytöksiltä. Orbánin edustama kansallinen puolue Fidesz on osa eurooppalaista EPP-ryhmää, johon kuuluu myös suomalainen Kokoomus. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok. EPP) mukaan Fideszin paikka ei ole EPP-ryhmässä niin kauan kun Orbán siirtyy kauemmas demokratiasta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaan neuvottelemat turvallisemmat viisumit pieni palanen ison vyyhdin selvittämisessä

26.4.2017

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaat pääsivät keskiviikkona 26.4. sopuun yhtenäisen viisumin kaavan uudistuksesta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) edusti neuvotteluissa parlamentin suurinta ryhmää EPP:tä. Sarvamaan mukaan viisumitarraan tehtävien parannusten tarkoituksena on parantaa sen turvallisuutta ja vaikeuttaa niiden väärentämistä.

Instituutiot hakivat yhteistä sovitteluratkaisua lähes vuoden. ”Parlamentin koko neuvottelutiimi työskenteli valtaisasti hyvien kompromissien löytämiseksi. Kansalaisten turvallisuus on pantava kaiken muun edelle”, Sarvamaa kommentoi.

Sarvamaan mukaan neuvottelujen vaikeus johtui siitä, että Irlanti ja Iso-Britannia eivät kuulu Schengen-alueeseen, mutta Irlanti haluaa silti käyttää yhteisiä, turvallisempia viisumitarroja myöntäessään kansallisia viisumeita. ”Brexit lisäsi neuvoston nihkeyttä antaa Irlannille mahdollisuutta osallistua Schengen-säännöstöön vain osittain.”

”Parlamentti ehdotti uutta sanamuotoa ongelman ratkaisemiseksi. Se sai neuvoston luopumaan vaatimuksestaan linkittää tämä lainsäädäntö EU:n viisumisäännöstöön. Myös komissio tuli vastaan ja hyväksyi 15 kuukauden siirtymäajan esittämänsä yhdeksän kuukauden sijaan”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaan mukaan viisumien avulla voidaan hallita Schengen-alueelle tulevia ihmisiä. ”Se tehostaa ulkorajojen valvontaa ja lisää turvallisuutta. Siirtolaiskriisi ja terrori-iskut ovat lisänneet kansalaisten huolta omasta ja yhteiskunnan turvallisuudesta. Turvallisemmat viisumit ovat pieni palanen ison vyyhdin selvittämisessä.”

Petri Sarvamaa on kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varajäsen ja EPP:n pääneuvottelija yhtenäisen viisumin kaavaa koskevassa muutoslainsäädäntöesityksessä. Valiokunta äänestää nyt saavutetusta tuloksesta keskiviikkona 3.5. Sen lisäksi parlamentti vielä sinetöi kesällä kompromissin omalta osaltaan täysistunnossa.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Turvalliset viisumit auttavat hallitsemaan ihmisvirtoja

Euroopan parlamentti, komissio ja jäsenmaat pääsivät keskiviikkoaamupäivänä sopuun yhtenäisen viisumin kaavan uudistuksesta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi EPP:n pääneuvottelijana. Uudistus koskee viisumitarran muutosta, jonka tarkoituksena on parantaa turvallisuutta ja vaikeuttaa niiden väärentämistä. Instituutiot neuvottelivat ratkaisusta lähes vuoden, jossa parlamentin neuvottelutiimi työskenteli valtaisasti kompromissien löytämiseksi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MEP Sarvamaa täysistunnossa vastuuvapauksien myöntämisestä

Ajankohtaista

Sarvamaa esitteli Nokian irtisanomisia koskevan Suomen EGR-hakemuksen budjettivaliokunnassa

25.4.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii parlamentin pääneuvottelijana Suomen Euroopan globalisaatiorahastolle (EGR) osoitetun hakemuksen käsittelyssä. Suomi hakee EGR-tukea Nokia Network Systemsin ja sen kolmen alihankkijan irtisanottua yhteensä noin 1000 työntekijää. Sarvamaa esitteli mietintönsä budjettivaliokunnalle tiistaina 25.4.2017 ja puoltaa tuen myöntämistä.

Sarvamaan mukaan Suomen viranomaiset toimivat nopeasti ja ryhtyivät tarjoamaan Nokia Network Systemsiltä irtisanotuille apua jo ennen EGR-tuen myöntämistä tai hakemista. EGR-tuki kattaa 60% irtisanottujen työntekijöiden uudelleentyöllistymistä tukevien toimien kuten koulutuksen, työelämäohjauksen ja yrittäjyysrahan kustannuksista.

Sarvamaa muistuttaa, että IT-ala on erittäin herkkä maailmantalouden muutoksille ja Suomi on hyödyntänyt EGR-tukea jo kolmesti. EGR-tuki käytännössä mahdollistaa kansallisten viranomaisten nopean reagoinnin suuriin, maailman talouden muutoksista johtuviin irtisanomisiin ja nopeuttaa irtisanottujen uudelleentyöllistymistä.

Suomen Nokia Network Systemsiä koskevasta EGR-hakemuksesta äänestetään budjettivaliokunnassa torstaina 11.5. Parlamentti päättää tuesta lopullisesti toukokuussa pidettävässä täysistunnossa.

Ajankohtaista

Budjettivaliokunta hyväksyi Sarvamaan kannan kolmeen työhön liittyvään virastoon

Budjettivaliokunta äänesti tiistaina 25.4. kolmen työhön liittyvän EU-viraston perustamisasetuksen päivittämisestä. Tarkastelun kohteena olivat Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa toimi EPP:n pääneuvottelijana budjettivaliokunnan lausunnoissa. Hän esitti lausuntoon useita muutosehdotuksia, joiden tarkoituksena oli rohkaista virastoja tekemään entistä enemmän yhteistyötä ja jakamaan resursseja. Sarvamaan kaikki muutosehdotukset saivat laajaa tukea muilta ryhmiltä ja hyväksyttiin valiokunnassa selvällä enemmistöllä 30 puolesta ja 2 vastaan.

Ajankohtaista

Sarvamaa tuki hallituksen kantaa pakolaisten uudelleensijoittamiseen Euroopan parlamentin budjettivaliokunnassa

24.4.2017

Budjettivaliokunta äänesti maanantaina 24.4. unionin uudelleensijoittamiskehystä koskevasta lausunnosta.  Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa toimi lausunnossa EPP:n pääneuvottelijana. Tarkoituksena on vahvistaa EU:n kautta tehtävää pakolaisten uudelleensijoittamista, mikä on tärkeä osa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista.

Sarvamaa esitti lausuntoon useita Suomen kantoja tukevia muutosehdotuksia, joilla hän halusi varmistaa kehykseen osallistumisen vapaaehtoisuuden, jatkaa myös kansallisten uudelleensijoittamisohjelmien rahoitusta ja vahvistaa YK:n pakolaisjärjestön roolia uudelleensijoittamisprosessissa.

Lausunto hyväksyttiin budjettivaliokunnassa äänin 25-4. Seuraavaksi asiaa käsittelee kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, joka vastaa parlamentin kannanmuodostuksesta. Sarvamaa on valiokunnan varajäsen.

Ajankohtaista

Laiton maahanmuutto on kitkettävä, IL-blogi

Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka alkaa vihdoin toimia. Vuosina 2015 ja 2016 ympäri mannerta koettu paine ja kaaos näyttävät tasaantuneen. Ihmisvirrat ovat enemmän tai vähemmän hallinnassa, mutta tasapaino on herkkä. Vielä ei voida huokaista helpotuksesta. Jälkivaikutukset koettelevat edelleen järjestelmän oikeutusta, minkä lisäksi seuraavina vuosikymmeninä voidaan odottaa jopa paljon suurempaa maahanmuuttoaaltoa Afrikasta.

Tehdyistä virheistä pitää toki ottaa opiksi, mutta niihin ei saa jäädä vellomaan. Totuus on, että tärkeämpää on ymmärtää mahdollisten uusien maahanmuuttajien toimintaa. Poliittinen retoriikka, korosti se sitten ihmisoikeuksia tai kansallista turvallisuutta, ei näytä heihin pahemmin vaikuttavan. Tärkeämpiä ovat jo Eurooppaan saapuneiden maahanmuuttajien kokemukset.

Eurooppa vanhenee auttamattoman nopeasti. Sama kehitys on nähtävissä myös Suomessa. Tällä hetkellä suomalaisista noin 20 prosenttia on yli 60 vuotiaita. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2060 lukema hipoo jo 30 prosenttia. Hallittua ja laillista maahanmuuttoa tarvitaan sekä helpottamaan huoltosuhdetta että parantamaan kilpailukykyä.

Huutavasta tarpeesta huolimatta maahanmuutto on lisännyt kantaväestön pelkoja – riippumatta siitä, ovatko tulijat Euroopasta vai muualta. Monilla on huoli sekä omasta työpaikasta että yhteiskunnan turvallisuudesta. Tällainen maaperä on osoittautunut hyväksi kasvualustaksi populismille ja vaatimuksille rajojen sulkemisesta sekä ihmisten liikkuvuuden rajoittamisesta.

Jotta maahanmuutto pysyy hallussa ja tilanne vakaana, on pyrittävä kitkemään laitonta maahanmuuttoa. Siis sitä, että maahan tullaan tai jäädään ilman asianmukaisia lupia. Ihmissalakuljetuksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja pimeiden työmarkkinoiden torjunta on kaikkien etu.

Toimivan maahanmuuttopolitiikan pitää ottaa huomioon sekä talous että turvallisuus. Mahdollisia keinoja laittoman maahanmuuton torjumisen näkökulmasta ovat esimerkiksi tiedusteluyhteistyön parantaminen ja työmarkkinoiden rakenteiden uudistaminen. EU:ssa on jo esimerkiksi parannettu matkustajatietojen automaattista välittämistä sekä raja- ja merivartiovirastoa, jonka vahvistamista edistin Euroopan parlamentissa.

Toisin sanoen laittoman maahanmuuton ehkäisy ei tarkoita kaiken maahanmuuton tyrehdyttämistä ja rajojen sulkemista. Useat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet maahanmuuton tuovan taloudellista hyötyä myös niissä tapauksissa, joissa tulijat päätyvät pääasiassa matalapalkkaisiin tehtäviin.

Laillisen maahanmuuton eteen pitää tehdä töitä. Omalla vastuullani on tällä hetkellä useita viisumien ja oleskelulupien yhdenmukaistamiseen tähtääviä esityksiä. Tarkoituksena on hallita ihmisvirtoja ja sen kautta myös luoda luottamusta, hälventää pelkoja ja luoda maahanmuuttoon rakentavammin suhtautuvaa ilmapiiriä. Työ on hidasta arkista puurtamista, mutta se on tehtävä.

Samalla on tunnustettava, että laiton maahanmuutto ja sen kitkentä ovat vain pieni osa kestävää siirtolaispolitiikkaa. Tärkeässä roolissa ovat myös rajaturvallisuuden parantaminen, kansainvälisistä humanitäärisistä velvoitteista huolehtiminen, kotouttaminen ja työmarkkinarakenteiden joustavoittaminen.

Julkaistu IL-blogissa 24.4.2017.

Ajankohtaista

EP: Euroopan globalisaatiorahaston tuki rakennemuutoksessa: Kasvun karavaani Salossa 28.4.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) osallistuu Euroopan parlamentin edustajana perjantaina 28.4.17 Salossa pidettävään Kasvun Karavaani-tapahtumaan. Tapahtumassa esitellään Euroopan globalisaatiorahaston tuomia mahdollisuuksia uudelleentyöllistymiseen irtisanomisaaltojen jälkeen. Kasvun karavaani-tapahtumassa käydään läpi sitä, miten Euroopan globalisaatiorahaston tuki on edesauttanut irtisanottujen työntekijöiden ja alueen palaamista työmarkkinoille.

Lue uutinen ›