Ajankohtaista

Mitä STT kysyi? Kysymykset ja täydelliset vastaukseni

8.3.2017

Tiedotusvälineissä kiersi viime viikonloppuna juttu Euroopan unionin tulevaisuutta hahmottavista malleista ja meppien mielipiteistä. Olen vahvasti EU:n integraation kannalla, mutta jutussa minut oli harhaanjohtavasti sijoitettu yhdentymiseen varovaisesti suhtautuvien ryhmään.

Taustalla on mallille neljä annettu harhaanjohtava nimi: ”Tehdään vähemmän, mutta tehokkaammin.” Mallin tarkoituksena ei ole vähentää integraatiota, vaan keskittyä tekemään enemmän yhteistyötä niissä kaikkein tärkeimmissä ja kiireellisimmissä kysymyksissä. Todellisuudessa se on portti yhteistyön huomattavaan lisäämiseen myös muissa asioissa.

Tässä on vielä kokonaisuudessaan STT:n minulle esittämät kysymykset ja vastaukseni niihin.

– Mikä komission eilen esittelemästä viidestä skenaariosta olisi paras Suomelle?

”Paras olisi malli nro 4. Sen varsinainen idea on, että jäsenvaltiot tekisivät tärkeimmissä ja kiireellisimmissä asioissa välittömästi enemmän yhteisellä linjalla.”

– Kerro lyhyesti, miksi tämä malli on paras?

”Siksi, että EU:lla ei ole enää aikaa odottaa. Mallin etuna kolmosmalliin eli kahden eri vauhdin unioniin on nimenomaan yhteisten etujen korostaminen. Erivauhtinen EU saattaisi ruokkia hajaannusta, mutta tärkeimpien yhteisten asioiden osoittaminen hitsaa yhteen. Tälle on selvästi jo kasvavaa kysyntää myös kansalaisten parissa. Lisäksi tällä mallilla päästäisiin pienin askelin kohti viitosmallia eli integraation tuntuvaa lisäämistä. Se olisi lopulta koko Euroopalle paras ratkaisu.”

– Pitäisikö Suomen hallituksen valita selkeästi yksi malleista ja ajaa sitä EU-pöydissä?

”Ei. Suomen kannattaa korostaa varsinkin mallien 4 ja 5 etuja ja pitää samalla mielessä tosielämän tapahtumien aiheuttama kova paine valita malli nro 3 eli erivauhtinen integraatio.”

Ajankohtaista

Kainuun Sanomat: Suomalaismeppien vaikea löytää yhteistä EU-visiota

6.3.2017

Suomalaiset europarlamentaarikot kommentoivat Euroopan komission viime viikolla julkaisemaa viittä skenaariota EU:n tulevaisuudesta. Kokoomuksen Petri Sarvamaa vastaa STT:n EU-kyselyyn, että erivauhtinen EU-politiikka saattaisi ruokkia hajaannusta jäsenmaissa. Sarvamaan mukaan on parempi tehdä vähemmän asioita, kunhan tärkeimpien yhteisten asioiden osoittaminen hitsaa entistä enemmän jäsenmaita yhteen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Trumpin puheet ja teot, IL-blogi

2.3.2017

Trump on ollut Yhdysvaltojen presidenttinä reilun kuukauden. Nyt on hyvä hetki kerrata, mitä Trump on presidenttikautensa aluksi saanut aikaan. Hän on käyttänyt ahkerasti asetusoikeuttaan sekä kauppapolitiikassa että ulkosuhteissa.

Ulospäin näyttää siltä, että Trump on keskittynyt lähinnä hajottamaan. Eurooppa on pelännyt hänen sanoutuvan irti perinteisestä, Yhdysvaltojen johtamasta kansainvälisestä turvallisuusyhteistyöstä ja kauppapolitiikasta. Viimeistään Trumpin yleinen EU-vastaisuus on nostanut monen karvat pystyyn.

Puheissaan Trump onkin arvaamaton ja ristiriitainen. Mutta suurin osa niistä on aivan hölynpölyä. Katsotaan siis enemmän presidentin tekoja.

Tähän mennessä Trump on presidentin asetuksella irtisanoutunut Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta, asettanut maahantulokiellon tietyistä muslimimaista tuleville matkustajille, lopettanut aborttineuvontaa antavien järjestöjen rahoituksen ja tilannut muurin Meksikon vastaiselle rajalle. Lisäksi hän on esittänyt Nato-maille vaatimuksia puolustusmenojen lisäämisestä.

Paitsi että. Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus oli jo käytännössä tuhoon tuomittu kongressin vastustuksen vuoksi. Sopimus olisi todennäköisesti hylätty, vaikka Trumpia ei olisi valittu presidentiksi.

Maahantulokiellolla olisi todellisuudessa jäädytetty kaikkien pakolaisten tulo Yhdysvaltoihin kuudeksi kuukaudeksi, jonka aikana tulijoiden taustojen tarkistusprosessit olisi uudistettu. Muslimeita ei varsinaisessa asetuksessa mainittu sanallakaan. Paljon kohuttu lista maista oli Obaman aikaisen lainsäädännön peruja. Tämän asetuksen takana Trump aikoo pysyä antamalla sen uudestaan tarkistetussa muodossa.

Republikaanipresidentti Ronald Reagan puolestaan kielsi aborttineuvontaa antavien järjestöjen rahoituksen ensimmäisen kerran 1984. Tämän jälkeen jokainen demokraattipresidentti on kumonnut säädöksen ja jokainen republikaanipresidentti tuonut sen takaisin. Päätöksen järkevyydestä toki voidaan olla eri mieltä.

Meksikon rajalle rakennettavan muurin rahoitus taas on edelleen aivan auki. Selvää on, että Meksiko ei sitä maksa. Toisaalta rajalla on jo lähemmäs 1000 kilometriä aitaa, jonka rakentaminen aloitettiin 1994. Lisäksi rajajoki Rio Grande kattaa lähestulkoon 2000 kilometriä 3100 kilometrin mittaisesta rajasta.

Trump antoi myös vihdoin tukensa Natolle ja kiitteli sen jäseniä puolustusmäärärahojen lisäämisestä Suomen aikaa aikaisin keskiviikkoaamuna ensimmäisessä kongressille pitämässään puheessa. Lisäksi varapresidentti Mike Pence vakuutti viikon takaisella vierailullaan Brysselissä Yhdysvaltojen tukevan EU:ta jatkossakin. Yhteistyö jatkuu sekä turvallisuuden että kansainvälisen kaupan saralla.

Tähän mennessä Trumpin tekemät todelliset muutokset ovat siis olleet melko pieniä. Vertailun vuoksi: Obama vei ensimmäisen kuukautensa aikana läpi esimerkiksi 787 miljardin dollarin elvytyspaketin, joka vaati myös kongressin hyväksynnän.

Yhdysvaltoja voidaan pitää yhtenä maailman vanhimmista ja vahvimmista demokratioista puutteistaan huolimatta. Se on toisen maailmansodan jälkeen ottanut itselleen johtavan aseman liberaalin oikeusvaltion arvojen levittäjänä. Presidentin puheita ei voi jättää huomioimatta, mutta teot näyttäisivät vievän Trumpia ja hänen politiikkaansa melko perinteiseen suuntaan.

Trumpin nostattama meteli pitää laittaa mittasuhteisiinsa. Useat hänen kommenttinsa ovat huolestuttavia ja niihin pitää suhtautua vakavasti. Mutta meidän on pidettävä pää kylmänä ja mieli kirkkaana. Trumpin retoriikka ja teot on erotettava toisistaan. Muuten kritiikiltä menee kärki.

Julkaistu IL-blogissa 2.3.2017.

Ajankohtaista

Uljas: Authoritarian Populism a Wake-Up Call to Europe

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kommentoi ylioppilaslehti Uljaan artikkelissa Euroopan unionin päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Erityisesti populistiset liikehdinnät kiinnittävät huomiota siihen, että osa EU:n päätöksenteosta tehdään ”suljettujen ovien takana”. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin trilogia-mekanismissa on ongelmansa, mutta helpottaa itse päätöksentekoa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Etelä-Suomen Sanomat: Mepit supistaisivat europarlamenttia

1.3.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (EPP, kok.) mukaan Brexitin myötä vapautuvia paikkoja ei kannata jakaa jäsenmaiden kesken. Iso-Britannia jättää lähtiessään 73 vapaata paikkaa Euroopan parlamenttiin. Sarvamaa jättäisi paikat täyttämättä niin kustannussyiden kuin Euroopan imagon vuoksi.

Lue uutinen ›