Ajankohtaista

Historiallinen käänne, IL-blogi

29.3.2017

Britannian ero Euroopan unionista on onneton asia. Eroneuvotteluissa ei ole voittajaa, on vain häviäjiä. Mutta tätä liittoa ei koskaan ollut tarkoitettukaan kestämään.

Britit olivat alusta alkaen vastahakoisia unionin jäseniä. Heidän johtajansa tiesivät jäsenyyden ensi hetkistä alkaen, että Euroopan yhdentymisen ytimessä oli nimenomaan politiikka, ei talous. Silti he toimivat kaikilla Britannian jäsenyyden viidellä eri vuosikymmenellä aivan kuin kyseessä olisi vain ja ainoastaan taloudellinen liitto. Itse asiassa he menivät vielä pidemmälle: Britannia halusi olla liitossa, mutta ei noudattaa sen yhteisiä sitoumuksia.

1980-luvulla Britannia vaati liitosta ”rahat takaisin”, ja sai pysyvän erillisjärjestelyn jäsenmaksun palautuksesta. 90-luvulla britit kieltäytyivät vapaasta liikkuvuudesta, joka on koko poliittisen unionin keskeinen idea. 2000-luvulla he jäivät ulos valuuttaunionista, joka hitsasi poliittista ja taloudellista liittoa syvemmäksi. Eihän tällainen avioliitto voi lopulta päättyä kuin eroon.

Historia on moneen kertaan todistanut, että asiat voivat kääntyä aivan toiseen suuntaan kuin tietyssä ajassa ja paikassa varmalta näyttää. Siksi Britannian eron seurauksistakaan ei pitäisi valaa kannuja. Kerronpa nyt kuitenkin, miltä asiat nykyvalossa näyttävät.

Ensimmäinen huomio liittyy Britannian asemaan maailmassa, ja tämä on brittien itsensä kannalta ehkä kaikkein tärkein huomio. Britannian merkitys kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa vuonna 2017 on täysin toinen kuin se oli 70 vuotta sitten.

Toisen maailmansodan jälkeen Winston Churchill näki kuuluisassa Zurichin puheessaan ”Euroopan Yhdysvallat” eurooppalaisten historiallisena tehtävänä, jotta voisimme elää vauraudessa ja rauhassa. Silloisessa maailmassa Churchill ei nähnyt Yhdistyneitä Kuningaskuntia tuon vision tasolla olleen unionin jäsenenä, koska tuolloin brittiläinen kansainyhteisö eli vielä voimansa tunnossa. Ajatus oli, että sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen määrittelevät Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Britannia sekä Ranskan ja Saksan välttämättömän yhteisen tulevaisuuden ympärille rakentuva Eurooppa.

Kuten tiedämme, maailma on noista päivistä muuttunut perusteellisesti. Siirtomaat itsenäistyivät ja talous globalisoitui. Britannialla ei enää yksin ole mitään mahdollisuuksia ohjata tulevaisuuden suuntaa. Mutta tämä tosiasia jäi Brexit-kansanäänestyksessä täysin jalkoihin. Churchill kääntyi taatusti haudassaan monta kertaa, kun hänen rakas konservatiivipuolueensa unohti tosiasiat ja historiallisen kontekstin.

Valtiojohdon tärkein tehtävä on ajaa kansakunnan etua vallitsevissa olosuhteissa, ei menneisyyden muistoissa. Jos Winston Churchill olisi ollut pääministeri vuonna 2013, hän ei olisi luvannut kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, vaan selittänyt kansalle, miksi Britannian kannattaa olla unionin jäsen.

Tästä seuraa toinen huomio, joka liittyy talouteen: juuri siihen, mistä britit itse puhuivat koko jäsenyytensä ajan vuodesta 1973 alkaen. Britannian talous on valtavan riippuvainen Euroopan unionista. Se on moninkertaisesti riippuvampi EU:n muiden suurten jäsenvaltioiden, Saksan, Ranskan ja Italian talouksista, kuin näiden valtioiden taloudet ovat riippuvia Britanniasta. Kaikki faktat puhuvat sen puolesta, että brittien kansantalous häviää EU-erossa paljon enemmän kuin jäljelle jäävä unioni.

Tästä taas seuraa kolmas huomio, jolla saattaa olla kauaskantoisia poliittisia seurauksia Britanniassa: suurimpia häviäjiä tulevat olemaan pienituloiset ja kouluttamattomat britit. Kun EU:n sisämarkkinoiden tuomat suhteelliset edut katoavat, ensimmäisenä ja eniten kärsii työvoimavaltainen teollisuus. Julmaa ironiaa siis, mutta eniten kärsivät he, jotka eniten eroa halusivat.

Neljäs huomio on se, että koko Britannian tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. Skotit ja pohjoisirlantilaiset tekivät jo viime vuonna selväksi, että he halusivat pysyä EU:ssa. Uskon, että kun ero nyt todella on tapahtumassa, tämä halu vain vahvistuu. Lontoo joutuu käymään monen rintaman taistelua vasten tahtoaan. Skotit järjestävät kansanäänestyksensä tarvittaessa ilman hallituksen lupaakin. Äärimmäisessä tapauksessa brittiläisestä imperiumista olisi 2020-luvulla jäljellä vain Englanti.

Viides ja viimeinen huomio on rohkein ja tärkein EU:n kannalta. Brexit ja sitä seurannut Donald Trumpin voitto Yhdysvalloissa rakentuivat demagogiselle kampanjoinnille, joissa tosiasioiden merkitys käännettiin päälaelleen. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen maailmassa kasvaneiden sukupolvien selvä enemmistö ei hyväksy näin radikaalia muutosta, vaan nousee jaloilleen ja käy vastaiskuun.

Siksi emme nähneet Geert Wildersin voittoa Hollannissa. Siksi emme tule näkemään Marine Le Penin voittoa Ranskassa. Ja siksi tulemme näkemään 2020-luvulla entistä yhtenäisemmän Euroopan unionin. Toivon englantilaisille menestystä tässä maailmassa.

Julkaistu IL-blogissa 29.3.2017.

Ajankohtaista

Talousarvion valvontavaliokunta äänesti vastuuvapauksista

27.3.2017

Talousarvion valvontavaliokunnassa on käsitelty vuoden 2015 vastuuvapauksia. Vastuuvapauksia myöntäessä Euroopan parlamentti arvioi, ovatko EU-instituutiot käyttäneet niille annetun budjetin tarkoituksenmukaisesti. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (EPP, kok.) työ Euroopan parlamentissa keskittyy läheisesti budjetin määrittämiseen ja budjetin käytön arvioimiseen.

Vastuuvapauksien myöntäminen on Euroopan parlamentin yksinoikeus ja siitä on vuosien varrella tullut tärkeä työkalu EU-rahojen käytön tarkistamiselle. Parlamentti myöntää, lykkää tai hylkää vastuuvapaudet instituutioiden ja virastojen budjetin käytöstä tietyn tilikauden ajalta. Vastuuvapauden myöntämisen jälkeen kyseessä olleen tilikauden asioihin ei enää palata ilman erityistä syytä. Euroopan parlamentti tarkistaa muun muassa komission, itse parlamentin ja erillisvirastojen budjetin käytön.

Vastuuvapauksista vastaa talousarvion valvontavaliokunta. Vastuuvapauksien myöntäminen eri EU-instituutioille on vuoden tärkein ja samalla suurin työsarka valiokunnalle.

Petri Sarvamaa toimii talousarvion valvontavaliokunnassa EPP-ryhmän koordinaattorina. Ryhmäkoordinaattori edustaa ensisijaisesti omaa ryhmäänsä valiokunnassa. Roolissaan hän toimii tiedonvälittäjänä ryhmän ja pääneuvottelijoiden välillä. Tällä tavalla hän koordinoi ryhmän asemaa valiokunnassa käsiteltävistä asioista.

Vastuuvapauksista äänestettiin talousarvion valvontavaliokunnassa 22.-23.3.2017. Valiokunta myönsi vastuuvapaudet suurimmalle osalle instituutioista, mutta lykkäsi neuvoston vastuuvapautta. Lopullisesti vastuuvapaudet myönnetään huhtikuun täysistunnossa.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Ruoan hinta ei voi mennä elintarviketurvallisuuden edelle”

21.3.2017

Kokoomusmeppi Petri Sarvamaa on huolissaan tuontilihan elintarviketurvallisuudesta Brasilian korruptioskandaalin myötä. Hän painottaa, että tiukoista kustannuspaineista huolimatta ruoan turvallisuuden on oltava joka tapauksessa tärkeintä. Sarvamaa on vaatinut komissiolta välittömiä toimenpiteitä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Ruoan hinta ei voi mennä elintarviketurvallisuuden edelle

20.3.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) on huolissaan brasilialaisen lihan tuonnista EU:n sisämarkkinoille. Sarvamaa on pyytänyt komissiota selvittämään, minkälaisilla toimilla EU vastaa brasilialaisen lihan tuontiskandaaliin.  Hänen mukaansa EU:n velvollisuus on taata turvalliset elintarvikkeet rajojensa sisällä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Ruoan hinta ei voi mennä elintarviketurvallisuuden edelle

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) allekirjoitti Brasilian lihasektorin lahjontaskandaalia käsittelevän kysymyksen komissiolle. ”Komission on kerrottava, mitä se on jo tehnyt brasilialaisen tuontilihan turvallisuuden varmistamiseksi ja miten vastaavat petokset tulevaisuudessa estetään”, Sarvamaa sanoo.

”On huolestuttavaa, että oma tuontivalvontamme ei havainnut saastunutta lihaa. EU:n on pystyttävä paremmin takaamaan rajojensa sisälle tuotavan ruoan turvallisuus”, Sarvamaa vaatii. Brasilian viranomaisten erikoisoperaatiossa tarkastamasta 21 lihanjalostuslaitoksesta neljällä on ollut tuontilupa EU:n alueelle.

Sarvamaan mukaan kohu brasilialaisen lihateollisuuden epähygieenisistä toimintatavoista ja viranomaisten lahjonnasta korostaa elintarviketurvallisuuden ja luotettavien tarkastusten tärkeyttä. ”Ruoan turvallisuudesta ei saa lipsua edes tiukkojen kustannuspaineiden alla. Elintarvikevalvonnan jokaiseen lenkkiin pitäisi voida luottaa.”

Euroopan parlamentti hyväksyi 15.3. uudet säännöt, joilla pyritään tiukentamaan elintarviketarkastuksia sekä EU:n jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa. ”Tällä hetkellä valmiudet pitää huolta elintarvikkeiden turvallisuudesta vaihtelevat suuresti EU:n eri jäsenvaltioiden välillä”, Sarvamaa sanoo.

Euroopan parlamentti esitti komissiolle maatalousvaliokunnan suullisen kysymyksen Brasilian lihasektorin korruption aiheuttamista riskeistä eurooppalaiselle elintarviketurvallisuudelle täysistunnossa Strasbourgisssa maanantaina 3.4.

Ajankohtaista

Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhteisen kaavan muuttaminen läpi valiokunnassa

17.3.2017

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan muuttamiseksi äänestettiin valiokunnassa torstaina 9.3.2017. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) työskenteli mietinnössä EPP-ryhmän pääneuvottelijana.

Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäinen kaava pyrkii estämään laitonta maahanmuuttoa ja oleskelulupien väärentämistä. Nykyinen oleskelulupien kaava on ollut käytännössä samassa muodossa vuodesta 1997, eikä sitä voida pitää enää turvallisena uuden teknologian ja kehittyneiden väärennösmenetelmien valossa.

Oleskelulupakorttien ulkomuotoa ja ominaisuuksia pyritään yhtenäistämään, jotta rajatarkastusviranomaisille olisi mahdollisimman helppoa tunnistaa aito oleskelulupa. ”Yhtenäisyys” ei kustannussyistä tarkoittaisi täysin samanlaisia oleskelulupakortteja, vaan yhtenäistä mallia ja tiettyjä vakioturvaominaisuuksia, joihin voitaisiin kansallisesti lisätä turvaominaisuuksia. Asetuksen tavoitteena on tukea laillista maahanmuuttoa ja vahvistaa Euroopan turvallisuutta.

Valiokunnassa mietintö hyväksyttiin äänin lähes yksimielisesti 43-1. Seuraavaksi mietintö menee täysistuntoon äänestettäväksi.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa vastataan suurelta osin oikeus- ja sisäasioiden lainsäädännöstä ja demokraattisesta valvonnasta. Valiokunta varmistaa, että Euroopan ihmisoikeussopimusta noudatetaan tarkoin. Petri Sarvamaa toimii valiokunnan varajäsenenä.

Ajankohtaista

Brysselissä ei tunneta Suomen metsiä, Maaseudun Tulevaisuus

Aika luovia asedirektiivi oikealle kurssille, Petri Sarvamaa

Vanha sananlasku ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” tarjoaa viisauden, joka eurooppalaisten päättäjien on omaksuttava.

Yksittäisiin jäsenmaihin kohdistuvat kohtuuttomat vaatimukset nostattavat kansallisella tasolla vastalauseiden aaltoja. Ne eivät ole kenellekään hyödyksi.

Metsät ovat joutuneet tiukkojen kansainvälisten ympäristövaatimusten kynsiin, eivätkä kaavaillut uudistukset ole aina järkevimmästä päästä. Meille suomalaisillekin yritetään nyt ”ylhäältä päin” opettaa, mitä hyvä ja ilmastoystävällinen metsänhoito tarkoittaa.

Elämme nousevan kansallispopulismin aikaa, eikä nyt tarvita polttoaineita lietsomaan räjähdysherkkää mielialaa. Suomalaisille metsä on rakas ystävä ja arvokas työkalu, eikä läheiseen suhteeseen parane liiaksi sohia.

Yli 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsää ja yli 80 prosenttia uusiutuvan energian kulutuksestamme on puupohjaisesti tuotettua. Kestävä metsänhoito on taito, joka on meillä perinteisesti kulkeutunut sukupolvelta toiselle, ja lopulta jalostunut akateemisen perustutkimuksen johdolla aina maailman arvostetuimpien joukkoon.

Metsäasioissa on viime vuosina jouduttu kuitenkin valitettavan usein huomaamaan, että yhteisiä eurooppalaisia sääntöjä yritetään väkisin sovittaa mantereemme joka nurkkaan, vaikka päätöksiä valmistelevat virkamiehet eivät tietäisi juuri mitään kestävän metsätalouden periaatteista, varsinkaan pohjoisilla leveyspiireillä.

EU saa tuta kansalaisten raivon aina kun Brysselistä kuuluu huonoja uutisia. Joskus ansaitusti – EU:n kun ei pidä tehdä päätöksiä siellä, missä ne olisi järkevämpää tehdä paikallisesti.

Unionin piikkiin ei kuitenkaan voi kaikkea torumista laittaa. Taustalla vaikuttavat suuremmat tekijät, ilmastonmuutos ja sen torjumiseen liittyvät kansainväliset toimet. Vihreillä teoillakin on hintansa.

EU:n piru piilee yksityiskohdissa. Metsiä koskevat ilmastotavoitteet on yritetty sovittaa järjettömästi samalla kaavalla kaikille alueille ja kaikkiin toimintatapoihin.

Komission antamaan Lulucf-ehdotukseen sisällytetyt laskelmat vääristävätkin pahasti Suomen metsien hiilinielua. Meillä kasvu on selvästi ripeämpää kuin hakkuut, mutta laskelmat näkevät metsämme päästöjen lähteenä. Kaavat perustuvat täysin epäoleellisiin historiallisiin vertailukohtiin, vaikka kaiken järjen mukaan paras tulos saataisiin todellisen viimeaikaisen tutkimustiedon perusteella.

Lulucf-ehdotusta eli maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta koskevaa lainsäädäntöä käsitellään Euroopan parlamentissa lähiviikkoina. Ympäristövaliokunta sai johtovastuun käsittelyssä ja maatalousvaliokunta, jossa on perinteisesti ymmärretty paremmin puun hyötykäytön merkitystä, jäi valitettavan pienelle roolille.

Olen jo syöttänyt parlamentin esittelijänä toimivalle ryhmäkollegalleni, saksalaiselle Norbert Linsille näkemyksiämme, mutta hänen valiokunnalle antama luonnoksensa vei meidät vasta puolitiehen. Tavoite kansallisen päätäntävallan ja järkevän vertailuajankohdan loppuun viemisestä vaatii siis vielä työstämistä.

Pariisin ilmastosopimuksen tiukkojen vaatimusten täyttämiseen tähtäävät toimet ovat arvostettavia ja aiheellisia, mutta Suomen metsiin niitä ei kannata pakolla ja vääristynein laskelmin Brysselistä syöttää. Meillä kun uusiutuvan energian hyödyntäminen on jo ensiluokkaisen kehittynyttä.

Jatkan siis yhä taistelua suomalaisen biotalouden puolesta, jotta usko eurooppalaisiinkin päätöksiin säilyisi edelleen, tiukoista vihreistä vaatimuksista huolimatta.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.3.2017.

Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaa analysoi Hollannin vaaleja

Ajankohtaista

Laillisten aseiden käyttö ja saatavuus on turvattu jatkossakin

15.3.2017

Euroopan parlamentin täysistunto äänesti paljon huolta herättäneestä asedirektiivistä Strasbourgissa tiistaina 14.3. Äänestyksessä oli parlamentin, jäsenmaiden ja komission välillä neuvoteltu kompromissi, jolla varmistetaan, että sisämarkkinat toimivat myös ampuma-aseiden kohdalla eivätkä turvallisuustoimet rasita kohtuuttomasti aseiden omistajia.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan nyt parlamentin osalta hyväksytty direktiivi ei haittaa Suomea eikä suomalaisia aseharrastajia. ”Puoliautomaattiaseen ja ison lippaan yhdistelmään voi edelleen käyttää luvan kanssa esimerkiksi maanpuolustukseen ja ampuma-aseurheilussa.”

”Komission alkuperäinen ehdotus oli ongelmallinen koska se pyrki vastaamaan laittoman toiminnan synnyttämiin turvallisuusuhkiin, kuten terrorismiin, tiukentamalla laillisten aseiden saatavuutta. Kansalaisten huolia kuunneltiin ja esitystä muokattiin paljon sekä parlamentissa että komission, parlamentin ja jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa”, Sarvamaa huomauttaa.

Sarvamaa jätti direktiiviin useita muutosehdotuksia, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa poikkeukset muun muassa reserviläisten kohdalla.

”Toisin kuin erityisesti nettikeskustelupalstoilla ilmeisen tahallisesti väitettiin, en missään vaiheessa ajanut direktiiviin Suomen maanpuolustukselle tai aseharrastukselle haitallisia velvoitteita. Päinvastoin, toimin yhteistyössä Suomen EU-edustuston kanssa, jotta Suomi saisi direktiivin lopputuloksena toteuttaa kansallisesti järkevää ja tarpeellista aselainsäädäntöä”, Sarvamaa sanoo.

Täysistunto hyväksyi direktiivin äänin 491-178. Jäsenvaltiot vastaavat direktiivin lopullisesta täytäntöönpanosta kansallisella tasolla.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Laillisten aseiden käyttö nyt turvattu, direktiivi ei haittaa aseharrastajia

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) toteaa lehdistötiedotteessaan, ettei asedirektiivi uhkaa suomalaista aseharrastusta. Parlamentissa hyväksyttävän direktiivin tavoitteena on varmistaa ampuma-aseiden sisämarkkinoiden toimivuus siten, etteivät turvallisuustoimet rasita kohtuuttomasti aseiden omistajia.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Laillisten aseiden käyttö ja saatavuus on turvattu jatkossakin

14.3.2017

Asedirektiivistä äänestetään tiistaina 14.3.17 täysistunnossa Strasbourgissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) toteaa, että kiivaasti neuvoteltu direktiivi ei haittaa Suomea tai suomalaisia aseharrastajia. Sarvamaa jätti direktiiviin useita muutosehdotuksia, joiden päämääränä oli huomioida reserviläisten erityistarpeet, sekä toteuttaa kansallisesti järkevää aselainsäädäntöä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan pitää valita, IL-blogi

11.3.2017

Kysymys Euroopan tulevaisuudesta on viime aikoina ollut monien huulilla. Taustalla on Brexitin aiheuttamat väistämättömät muutokset, Euroopan yllättänyt siirtolaiskriisi ja uudet turvallisuusuhat. Lisäksi tänä vuonna järjestetään vaalit Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja mahdollisesti Italiassa. Niiden tulokset vaikuttavat nimittäin kyseisten maiden EU:ssa ajamaan politiikkaan.

Myös Brysselissä on useassa eri yhteydessä ja kokoonpanossa pohdittu maanosamme tulevaisuutta. Tähtäimessä on maaliskuun 25. päivä, jolloin Rooman sopimuksen allekirjoituksesta tulee kuluneeksi 60 vuotta. EU-päämiesten on silloin tarkoitus kokoontua juhlistamaan EU:n edeltäjän Euroopan talousyhteisön syntyä ja samalla vahvistaa sitoutumisensa Euroopan integraatioon myös tulevaisuudessa.

Viime viikolla komissio antoi viisi mahdollista mallia, joiden mukaan EU voisi seuraavan 25 vuoden aikana kehittyä. EU:n hajoamista se ei järkisyistä pitänyt edes vaihtoehtona.

Käytännössä EU voisi jatkaa samaan tapaan kuin nyt, jos haasteiden ei ajatella vaativan muutoksia EU:n toiminnassa. Toisaalta EU voisi keskittyä edistämään ensisijaisesti pelkästään sisämarkkinoita, joiden olemassaolo on yksi Unionin parhaista saavutuksista.

Tulevaisuudessa voitaisiin lisätä yhteistyötä myös pelkästään halukkaiden jäsenmaiden kesken, niiden itse valitsemissa asioissa. Vaarana on EU:n jakautuminen. Toisaalta myös koko EU voisi tiivistää rivejään ja tehdä enemmän niissä kaikkein tärkeimmissä ja kiireellisimmissä kysymyksissä, kuten turvallisuudessa. Valintaa ei tehtäisi jäsenmaiden vaan asioiden kesken.

Viimeinen vaihtoehto olisi pistää kokonaan uusi vaihde silmään ja lisätä integraatiota merkittävästi kaikilla politiikka-aloilla. Se vaatisi jäsenmailta merkittävää poliittista tahtoa.

Sekä kahden kerroksen EU että yhteistyön tiivistäminen polttavimmissa asioissa kaikkien jäsenmaiden kesken voivat olla pitkällä tähtäimellä portteja integraation huomattavaan syvenemiseen kaikilla muillakin alueilla.

Omasta mielestäni paras tie olisi tämä jälkimmäinen – yhteisen linjan ottaminen tärkeissä asioissa. Se korostaisi enemmän yhteisiä etuja ja yhteenkuuluvuutta sen sijaan että loisi juopia jäsenvaltioiden välille.

EU:lla ei ole enää aikaa odottaa. Tärkeimpien asioiden osoittaminen hitsaisi Eurooppaa enemmän yhteen. Se veisi EU:ta pienin askelin kohti integraation tuntuvaa lisäystä, mikä olisi lopulta koko Euroopalle paras ratkaisu ja varmistaisi rauhanprojektin jatkumisen.

Euroopan tulevaisuus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti Brysselin vaan tavallisten kansalaisten käsissä.  Ja integraation luomalle vakaudelle on huomattavaa kysyntää eurooppalaisten parissa. Vahva ja yhtenäinen EU on kaikkien kansalaisten etu.

Julkaistu IL-blogissa 11.3.2017.