30.11.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on tyytyväinen Euroopan komission linjaukseen metsäbiomassojen kestävyyskriteereistä. Aiemmin suunnitellut tiukentuvat rajoitteet suomalaiselle biomassalle jäivät pois sopimuksesta. Sarvamaan mukaan nämä olisivat voineet pahimmillaan olla kohtalokas isku suomalaisen biotalouden kehitykselle ja metsien hyötykäytölle.
Petri Sarvamaan mukaan komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi osoitti suomalaisen vaikutustyön tuottaneen hedelmää: ”Suomi kuuluu laadukasta metsänhoitoa suorittavien maiden luokkaan, eikä sen puusta tehdylle biomassalle siten aseteta aiemmin suunniteltuja tiukkoja rajoitteita.” Ennakkoon esityksen pelättiin käytännössä estävän puun käytön energiaksi.
Petri Sarvamaan mukaan tarvitaan laki epäreilujen kauppatapojen kitkemiseksi. Se suojaisi maataloustuottajaa kaupan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Sarvamaa tavoittelee paikkaa parlamentin maatalousvaliokunnassa. Maatalousasioita käsitellään myös esimerkiksi budjettivaliokunnassa, jonka jäsen Sarvamaa on.
29.11.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan olisi ehdottoman järkevää, että parlamentti kokoontuisi vain Brysselissä. ”Brysselissä olisi järkevintä olla koko ajan, koska siellä ovat neuvosto ja komissio, ja parlamentti on elimellinen osa lainsäädäntötyötä, koska suurin osa asioista päätetään yhteispäätösmenettelyllä”, Sarvamaa sanoo.
25.11.2016
Petri Sarvamaan mukaan Venäjän valitsema linja on huolestuttava. EU:n linja ei kuitenkaan saa horjua. ”Emme hyväksy Venäjän toimia ja kansainvälisten lakien rikkomista”, Sarvamaa sanoo. Artikkeli sivulta 30 alkaen.
Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Venäjä ottaa Krimin ja pommittaa Syyriassa. Muuttoliikkeen aalto yllättää Euroopan. Britit lähtevät Euroopan unionista. Yhdysvalloissa kansa on enemmän kuin kahtia jakautunut. Trumpin valinta kertoo jonkinasteisesta vallankumouksesta, jonka pontimena on kansan enemmistön syvä vieraantuminen ja uurnille lähteiden enemmistön pettymys vallinneen politiikan olemukseen. Tulevaisuus tuntuu yhtä arvaamattomalta.
Tällaiset ajat ovat ennennäkemätön haaste Euroopan unionille. Toistaiseksi EU:n kyky, siis jäljelle jäävän 27 valtion yhteinen kyky vastata ympärillä riehuvaan muutokseen ei ole ollut järin vakuuttava. Tästä käy esimerkkinä vanhaan kiveen hakattu unionin rahoituskehys. Syksyn aikana on käynyt selväksi, että jäsenvaltiot uskovat vanhan sapluunan toimivan edelleen.
Kuluneen vuoden aikana pääsimme ensimmäistä kertaa yrittämään seitsemän vuoden rahoituskehyksen tarkastelua sen puolivälissä. Parlamenttia, kuten komissiota ja neuvostoakin sitoo kuitenkin se vanhaan kiveen hakattu kaiverrus. Vuosina 2014-2020 EU on kaavaillut käyttävänsä yhteensä 1 087 miljardia euroa. Se on noin prosentti kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tämän kehyksen puitteissa yhteistä rahaa pitäisi käyttää järkevällä tavalla.
Ongelma on tietysti se, että kun kehyksestä sovittiin vuoden 2013 helmikuussa, eivät muutoksen tuulet puhaltaneet nykyisellä voimalla. Ongelma syntyy siitä, että EU:n ohjelmat kulkevat pitkissä köysissä. Kolme neljännestä budjetista käytetään koheesioon ja maatalouteen, ja niihin menoihin on sitouduttu vuosikausiksi eteenpäin.
Samaan aikaan EU:n rahoituksen merkitys on jäänyt kansalaisille hämärän peittoon. Konkreettisia esimerkkejä rakennepolitiikan hyvää tekevästä vaikutuksesta löytyy ympäri Eurooppaa, mutta hyvinvoinnin lisääntyessä esimerkit tuntuvat jäävän yhä kaukaisemmiksi. Puolalaisilla, unkarilaisilla, tshekeillä, slovakeilla, romanialaisilla ja bulgarialaisilla ne ovat ympäröivää todellisuutta. Siksi he pitävät EU:ta hyvänä asiana.
Vaikeinta on tulevan ennustaminen, kuten tiedetään. Siksi pitäisi löytyä yhteistä tahtoa sopia siitä, että jos ympäröivä todellisuus sitä edellyttää, voidaan rahoituskehyksen sisällöstä poiketa oleellisella tavalla kesken rahoituskehyskauden.
Jo brittien lähtö vaikuttaa aivan olennaisella tavalla. Jäsenvaltiot päättävät maksuosuutensa EU:n budjettiin aina vuosi kerrallaan. 2015 brittien maksuosuus EU:n budjetista oli noin 18,2 miljardia euroa eli noin 12 %. Jos tämä summa häviää EU:n budjetista, se ei ole mikään pikkujuttu. Varsinkin kun tehtävää on enemmän kuin koskaan.
Myös jäsenvaltiot tietävät tämän. Valitettavasti näyttää siltä, että tieto ei muutu yhteiseksi tahdoksi ja toimeksi. Jos jäsenvaltioille kelpaa ratkaisuksi se, että yhteistä pottia vain pienennetään, on kyseessä EU:n antautuminen.
Talouskasvu on jo pitkään ollut EU:n alueella heikkoa ja sellaisena sen ennustetaan jatkuvankin. Jäsenmaiden tiukka asenne EU:n budjettiin on ymmärrettävä, mutta viisas se ei ole. Kansalaisille ja veronmaksajille pitää antaa selkeä viesti julkisten rahojen tehokkaasta ja järkevästä käytöstä. Tämä edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä talkoita sen eteen, että varat myös käytetään tehokkaasti. Äänestäjät tunnistavat kaunopuheen, vähempi ei riitä.
Julkaistu Nykypäivässä 25.11.2016
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Turkin lähentymisneuvottelujen jäädyttäminen on oikea ratkaisu, mutta se ei saa tarkoittaa keskusteluyhteyden katkeamista. Myös pakolaissopimuksen jatkumista on vaalittava.
24.11.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan ei ole vielä mitenkään varmaa, että pakolaiskriisi olisi Euroopan osalta ohi. Hänen mukaansa on tärkeää pitää kiinni sopimuksesta, jolla EU taivutteli Turkin lopettamaan salakuljettajien toimet Turkin ja Kreikan välisellä merialueella. ”Kaikki tietävät, ettei Turkista tule EU-jäsentä missään näkyvissä olevassa ajassa. Ymmärrän toki närkästyksen ihmisoikeustilanteesta, mutta minulle on tärkeintä vakauden puolustaminen”, Sarvamaa sanoo.
23.11.2016
Euroopan parlamentti äänestää torstaina Strasbourgissa Turkin jäsenyysneuvottelujen jäädyttämisestä. Syynä ovat viimeaikaiset ihmisoikeus- ja sananvapausrikkomukset. Kokooomuksen Petri Sarvamaa on neuvottelujen jäädyttämisen kannalla: ”Tilannehan on aika kummallinen ellei järjetön. Me kaikkihan ymmärrämme, ettei Turkki täytä EU:n jäsenyysehtoja. Piste”.
19.11.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP) ei usko puheisiin, joiden mukaan USA:n tulevaksi presidentiksi valittu Donald Trump hylkäisi Euroopan. Tämä vaatii tosin EU:lta toimia yhteisen puolustuksen eteen.
Puheet Euroopan unionin yhteisestä armeijasta ovat vahvistuneet viime aikoina. Britannian Brexit-äänestyksellä oli tähän vaikutusta, sillä britit ovat jarrutelleet EU-puolustuksen luomista. EPP-puolueen meppi Petri Sarvamaa pitää yhteisestä armeijaa hyvänä tavoitteena, mutta ei usko sen toteutuvan vielä lähitulevaisuudessa.
18.11.2016
Kansainvälisessä kauppapolitiikassa on havaittavissa paineita siirtyä monenkeskeisistä sopimuksista kahdenvälisiin suhteisiin. Petri Sarvamaa (kok.) sanoo tämän aiheuttavan heikennystä EU:n toimivaltaan. Suomelle tilanne on erityisen haastava, sillä pienen valtion on hankalampi saada ääntään kuuluviin.
