30.9.2016
Petri Sarvamaa on erittäin pahoillaan neuvoston päätöksestä nimittää Leo Brincat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vastoin Euroopan parlamentin tahtoa. Sarvamaan mukaan nimityspäätös voi vaikuttaa merkityksettömältä, mutta tosiasiassa se menee suoraan EU:n ytimeen. ”Kysen on EU:n yhteisten varojen asianmukaisesta käytöstä.”
29.9.2016
Sarvamaa Ylen Ykkösaamussa: Euroopan parlamentti haluaa kohdistaa varoja työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseen. Haastattelu kohdasta 24:20 alkaen.
28.9.2016
SYL ja SAMOK kertoivat europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle opiskelijoiden näkemyksistä koulutuspolitiikkaan, ja esimerkiksi eriarvoisuuden kasvusta. #studentsoffinland #rajatonkoulutus #politics #SYLinternational
Julkaissut Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) 28. syyskuuta 2016
27.9.2016
Petri Sarvamaa on hyvin pettynyt, ettei neuvosto ottanut parlamentin äänestystä huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) jäsenen nimittämiskysymyksessä. Ainoana demokraattisesti valittuna instituutiona parlamentti edustaa Euroopan kansalaisia, eikä sen viestiä voi ohittaa. Parlamentin jäsenistä 381 oli vastaan ja 229 puolesta, kun se äänesti maltalaisen Leo Brincatin sopivuudesta jäseneksi.
23.9.2016
Petri Sarvamaa näkee, että Suomessa on hiljainen enemmistö, jonka suvaitsemattomuus on kasvussa. Uhkana on väliinpitämättömyys ja keskiluokan vieraantuminen. Hän ehdottaa ratkaisuksi eri ryhmien välistä määrätietoista yhteistyötä.
Suomessa luomun kulutus on kasvanut tuskallisen hitaasti. Vaikka kasvua on ollut koko 2000-luvun, on luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa edelleen vain kaksi prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä osuuden ennakoidaan nousevan kolmeen prosenttiin.
Suomalaisten kannattaisi katsoa vahvistuvaan kansainväliseen trendiin. Erään brittiläisen tuottajaorganisaation raportin mukaan maailman luomumaitomarkkinoiden ennakoidaan kasvavan vuosittain kuudella prosentilla.
Tärkeimmät syyt luomun ostamiseen ovat tuotteiden puhtaus, hyvä maku sekä ekologisuus ja terveellisyys. Huippulaatuinen ja puhdas ruoka voisi olla kullanarvoinen etu Suomelle sekä kotimaisilla että kansainvälisillä ruokamarkkinoilla.
Luomutuotannon kannattavuus on usein tavanomaista parempi myös tuottajan näkökulmasta. Luomutuottaja kohtaa Suomessa kuitenkin edelleen käsittämättömiä vaikeuksia ja esteitä.
Ensinnäkin meidän kansalliset tulkintamme EU:n luomuasetuksesta menevät jo ylisääntelyn puolelle. Monet toimintatavat, jotka ovat tavallisia ja maalaisjärjen mukaisia muualla, on meillä kielletty. Suomessa tunnutaan noudattavan mielummin säännön kirjainta kuin henkeä.
Toiseksi virkamiehet näyttävät tekevän turhan herkästi omavaltaisia tulkintoja eivätkä tarkastajat saa neuvoa tuottajaa kentällä. Päätöksiin on mahdollista hakea muutosta vain raskaan valitusprosessin kautta hallinto-oikeudesta.
Kolmanneksi kaikki kestää aivan liikaa. Luomuun siirtymisen mahdollistavaa päätöstä voi joutua odottamaan kuukausia vaikka tarkastuksessa ei olisi havaittu puutteita. Tämän seurauksena tuotteiden saaminen markkinoille ja vientiin venyy.
Hallituksen luomuohjelman tavoitteena on, että vuonna 2020 luomua olisi 20 prosenttia peltopinta-alasta. Tällä hetkellä sitä on piirun verran alle 10 prosenttia. Tavoite on yhteinen, mutta harva näyttää olevan valmis tekemään sen eteen yhteistyötä.
Toimijoiden välinen valtataistelu johtaa tällä hetkellä turhiin tarkastuksiin, päätösten viivyttämiseen, tehottomuuteen ja huonoon tiedonkulkuun. Valvonnan ulkoistamista pitäisi mielestäni harkita ja sen lähtökohtana olisi oltava neuvonta, tehokkuus ja virheiden ennaltaehkäisy. Tuottajien auttaminen. Päämääränä on hyvä ja laadukas luomutuotanto – ei virheiden etsiminen virheiden takia.
Maailma jatkaa vaurastumistaan ja ihmisillä on yhä enemmän varaa panostaa ruokaan. Sopivasta markkinaraosta huolimatta Suomi ei tunnu siihen iskevän. Meillä ei ole sopimuksia esimerkiksi siipikarjanlihan viennistä Etelä-Korean, Kiinan, Kanadan tai Yhdysvaltojen kanssa.
Näistä ongelmista pitää hankkiutua määrätietoisesti eroon, jotta suomalainen luomutuotanto voisi tosissaan kasvaa. Suomen kokoisessa Tanskassa on tehty isot strategiset linjaukset luomun suosimisesta. Perinteinen tehomaatalousmaa on esimerkiksi ruvennut tarjoamaan luomuruokaa armeijassa. Tanska onkin noussut yhdessä Ruotsin kanssa maailman luomunkulutuksen ykkösiksi.
Pelkästään ongelmiin puuttuminen ja niiden ratkaisu ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös asennemuutosta. Väitän, että kaikilla portailla ja tasoilla suhtaudutaan edelleen luomuun ylenkatsoen. Sitä pidetään pienenä piipertelynä ja hippien hömppänä.
Kuluttajat kiinnittävät kuitenkin yhä enemmän huomiota laatuun ja turvallisuuteen. En näe tämän globaalin suuntauksen muuttuvan ihan pian. Pikemminkin uskon sen vahvistuvan sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tuntuu tuhlaukselta, jos kaikki toimijat kaikilla tasoilla eivät tee yhteistyötä tämän tilaisuuden hyödyntämiseksi ja suomalaisen luomutuotannon edistämiseksi.
Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 23.9.2016
20.9.2016
Euroopan parlamentti äänesti tiistaina 13.9. Strasbourgissa kolmen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) jäsenehdokkaan nimittämisestä. Petri Sarvamaa toimi parlamentin suurimman ryhmän EPP:n pääneuvottelijana nimittämistä koskevissa mietinnöissä.
Sarvamaa on EPP-ryhmän puheenjohtaja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnassa. Valiokunta oli haastatellut jäsenehdokkaat äänestystä edeltävällä viikolla ja äänesti Portugalin João Figueiredon ja Kyproksen Lazaros Lazaroun nimittämisen puolesta. Leo Brincatin kohdalla tulos oli tiukempi, sillä Brincatin nimi oli noussut esiin Panaman papereiden jälkipyykissä. Tämä aiheutti Maltalla poliittisen skandaalin ja Brincatin nimittämistä tilintarkastustuomioistuimeen vastustettiin kotimaassa. EPP vastusti näillä perustein Brincatin nimittämistä talousarvion valvontavaliokunnassa, mutta valiokunta äänesti kuitenkin ehdokkaan puolesta äänin 11-9.
Sarvamaan mielestä Brincatia ei pitäisi valita ennen kuin Panaman papereiden aiheuttama sotku on selvitetty perin pohjin. Strasbourgin täysistunnossa parlamentin linja kääntyi Sarvamaan ja EPP:n linjan mukaiseksi. Brincatin nimittämistä vastaan äänesti 381 ja sen puolesta 229 europarlamentaarikkoa. Figueiredon ja Lazaroun ehdokkuutta parlamentti tuki suurella äänienemmistöllä.
Parlamentin äänestyksen jälkeen EU:n jäsenvaltiot tekevät lopullisen nimittämispäätöksen. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi jäsen kaikista EU:n jäsenmaista. Sen tehtävä on valvoa, että EU:n varoja käytetään sääntöjen mukaan ja tehokkaasti tavoitteiden saavuttamiseksi.
19.9.2016
Politiikkaradion Sakari Sirkkanen haastattelee Petri Sarvamaata (kok) ja Jussi Halla-ahoa (ps) liittyen EU:n nykyiseen hajaannuksen tilaan. Keskustelussa ruoditaan muun muassa komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin syyskuussa pitämää unionin tila -puhetta sekä pohditaan, mikä voisi olla ulospääsy kriisistä.
16.9.2016
Petri Sarvamaan mukaan EU:n ydin on rauha ja sen takaavat perusarvot: vapaus, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Unionin pitäisikin toimia tehokkaammin yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen eteen.
14.9.2016
Ihmiskunnalla on vaikeuksien edessä taipumus odottaa pelastajan ilmestymistä taivaanrantaan. Tämä inhimillinen taipumus on valitettava, koska se tuottaa kerta toisensa jälkeen pettymyksiä. Politiikassa pettymykset ruokkivat vieraantumista, joka puolestaan ruokkii populismia ja houkuttelee uskomaan virheellisiin yksinkertaistamisiin.
Näin kehä on valmis, koska messiaan odottaminen tuottaa aina uuden pettymyksen, joka vahvistaa kierrettä. Tämä on Euroopan historia huomioon ottaen vaarallinen kehitys. Siksi kierre pitäisi katkaista. Ainoa tapa tehdä se on katsoa peiliin.
Euroopassa EU-messiaasta on tehty syntipukki. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tietää tämän ja siksi hän teki kaikkensa madaltaakseen odotuksia, jotka kohdistuivat hänen vuotuiseen, EU:n tilaa käsittelevään puheeseensa. Mitä vähemmän odotuksia, sitä vähemmän syntisäkkiä – tämä tuntuu olevan pelin henki.
Tilanne on surkea. Jos EU:n komissio tekee isoja aloitteita ja puhuu tilanteen vakavuuden edellyttämällä tavalla, syytetään Brysseliä saamattomuudesta, kun teot jäävät toteutumatta. Jos siirrytään matalampaan profiiliin, on tulos epäilemättä sama. Amerikkalainen sanonta kuvaa tilannetta hyvin: ”olet kirottu, jos teet – ja kirottu, jos et tee”.
Unionin jäsenmaiden käpertyminen yhä enemmän omiin oloihinsa vaatii kuitenkin yrittämään. Ja niinhän Juncker nytkin teki. Olennaisinta Junckerin puheessa oli, että hän palautti tapetille EU:n olemassaolon ytimen. Ydin on rauha ja sen takaavat unionin perusarvot; vapaus, demokratia ja oikeusvaltioperiaate.
Hyvä oli, että Juncker teki varsin ponnekkaasti heti puheensa alussa selväksi pari asiaa: ”Me emme saa hyväksyä populismia”, ”Me rakennamme, emme tuhoa”, sekä ”Nationalismi ei vie Eurooppaa eteenpäin”.
Junckerin viesti on vahva: me emme saa unohtaa näitä perusasioita, ja lastemme takia meidän kaikkien on tehtävä enemmän ja paremmin. Tärkeää on alleviivata, että ”kaikkien” todella tarkoittaa yhtä hyvin jäsenmaiden hallituksia kuin EU-päättäjiä Brysselissä, unohtamatta jokaista eurooppalaista. Sillä kansalaisethan lopulta päättävät vaaleissa, kenen nuoteilla näitä asioita yritetään hoitaa parempaan suuntaan.
Parasta Junckerin puheessa oli, että se oli hyvin selvästi osoitettu jäsenmaihin ja niiden pääkaupungeissa istuville hallituksille. Sillä asian ydin on tämä: EU on juuri niin viisas, tehokas ja kykenevä selviämään aikamme kriiseistä kuin sen jäsenvaltioiden yhteinen tahto ja viisaus on.
Avainsana on yhteistyö, koska yhdessä saamme aina aikaan enemmän kuin yksin. Juncker peräänkuulutti tällä kertaa yhteisen tekemisen lisäämistä, tiivistämistä ja syventämistä mm. turvallisuudessa, aina yhteistä puolustusta myöten.
Nykyisessä tilanteessa yhteen hiileen puhaltaminen edellyttää kuitenkin ensin tämän tarpeen tiedostamista. Valitettavasti vain Junckerin retoriikasta ja koko olemuksesta puuttui juuri se, jota ihmiset joka tapauksessa edelleen odottavat. Kyky inspiroida ja luoda uskoa yhteisen taipaleen tärkeyteen. Vaikka olisi oikeassa, pitäisi saada muutkin uskomaan siihen, että on oikeassa.
Julkaistu IL-blogissa 14.9.2016.
Euroopan parlamentti torjui Maltan ehdokkaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Petri Sarvamaan mukaan jäsenmaiden, jotka tekevät lopullisen päätöksen nimittämisestä, pitäisi kunnioittaa yhteisen parlamenttinsa tahtoa.
Petri Sarvamaa toteaa Ylen haastattelussa, että EU:n vaikeuksien keskellä on tärkeää kuunnella, mitä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker käsittelee vuotuisessa linjapuheessaan. Juncker pitää puheensa tänään Strasbourgissa.
