Ajankohtaista

Nyt pitää toimia, IL-blogi

14.11.2015

Islamin häpäisevä silmitön kiihkoterrorismi etenee Euroopassa. Se ei koskaan tule saavuttamaan tavoitettaan, Euroopan kattavaa ääri-islamilaista valtiota. Mutta eurooppalaisen demokratian se haastaa vakavasti.

Pariisin musta perjantai oli vain yksi lenkki ketjussa, joka asettaa eurooppalaisten valtioiden politiikan väistämättä uuteen järjestykseen. Erikseen valtioina ja yhdessä unionina. On selvää, että tavalliset eurooppalaiset haluavat sairaaseen kehitykseen ratkaisuja. Jos ratkaisuihin ei kyetä, vaihtuu valta Euroopassa toisenlaiseksi. Valtio kerrallaan, vaali vaalilta.

Ihmiset haluavat olla turvassa. Viime vuosien äärimmäisten tapahtumien seurauksena eurooppalaiset eivät koe enää olevansa turvassa. Pitää siis tehdä päätöksiä ja niiden mukaisia toimia, jotta turvallisuus palaisi ääri-islamiin nojaavaa hyökkäystä edeltävälle tasolle.

Ensimmäinen ja tärkein päätös niin Suomessa, muissa EU-valtioissa kuin koko unionin tasolla on sisäisen tiedustelun täydellinen mahdollistaminen ja voimakas satsaus siihen. On käsittämätöntä ja häpeällistä, että eurooppalaiset eivät ole tähän kyenneet. Viranomaisilla täytyy olla lailliset keinot etsiä ja löytää terroritekoja suunnittelevat ennen kuin nämä iskevät. Heidän täytyy voida vaihtaa tietoja ja seurata yksilöitä reaaliajassa, yli valtiorajojen.

Teknisesti olisi täysin mahdollista pysäyttää terrorismin aalto. Politiikkaan tämä on tyssännyt.

EU-tasolla komissio ei ole edes esittänyt tarvittavia toimia sisäiseen tiedusteluun, viranomaisvaltuuksiin ja muihin turvallisuutta lisääviin toimiin. Minimitason asiatkin pysähtyvät viimeistään Euroopan parlamenttiin, jossa keskustaoikeisto ja konservatiivit häviävät äänestyksen toisensa jälkeen.

Naiivius on vielä Euroopassa vallitseva poliittinen ideologia, mutta Suomessa myös elinkeinoelämä on hangoitellut vastaan. Tiedustelulainsäädännön uudistus on jumissa, koska mm. EK on vastustanut sen keskeisiä elementtejä, joilla viranomaisille annettaisiin mahdollisuus seurata turvallisuusriskien kehittymistä.

Kun Ranskassa hallitus esitti tammikuun Charlie Hebdo -iskun jälkeen huomattavasti aiempaa pidemmälle meneviä sisäisen tiedustelun valtuuksia, oli tuttujen poliittisten voimien vastarinta valmiina. Huoli kansalaisten yksityisyydensuojan heikentymisestä on ajanut Ranskassa ja muualla Euroopassa ohi kansalaisten turvallisuudesta.

Ratkaisevaa tulevien vuosien kannalta on nyt se, pystyvätkö nykyiset poliittiset valtapuolueet tekemään rajusti muuttunutta turvallisuusympäristöä edellyttävät päätökset ja toimet. Jos ne eivät pysty, saamme aivan varmasti tilalle toisenlaiset vallanpitäjät. Historian valossa silloin on vaara menettää aika paljon konkreettisempia asioita kuin nykyinen naiivi hysteria ns. eurooppalaisten arvojen menettämisestä.

Kumman vaihtoehdon haluamme?

P.S. On törkeää leimata terrorismin vastaisen toiminnan mahdollistaminen ja edistäminen ”eurooppalaisten arvojen vaarantamiseksi”. Asiahan on juuri päinvastoin. Tällä menolla ne arvot todella ovat vaarassa.

Julkaistu IL-blogipalvelussa 14.11.2015.

Ajankohtaista

MTV: ”Suomi on nyt suurennuslasin alla” – Näin mepit arvioivat Suomen mainetta EU:ssa

10.11.2015

Pakolaiskriisi on horjuttanut Euroopan unionia, ja Suomi on viime viikkojen aikana noussut esiin osin kyseenalaisessa valossa unionin sisällä. Petri Sarvamaa arvioi, että pakolaiskriisi ei ollut ainoa asia, missä Suomi on töpännyt, sillä Suomi on silmätikkuna jo heikon taloutensa vuoksi. Sarvamaan mukaan suuntaa on kuitenkin korjattu ja nyt ymmärretään, että Suomi kantaa vastuunsa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

”Suomen ennätyshalpa sähkö” on päivän huonoin uutinen, Iltalehti

4.11.2015

Yle uutisoi tänään Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan tuulivoiman lisääntyminen aiheuttaa pohjoismaisilla markkinoilla valtavan shokin sähkön hintaan vuoteen 2020 mennessä. Uutisessa ei ole mitään juhlittavaa. Suomen energiamarkkinoilla kytee vihervasemmistolainen aikapommi, joka räjähtää käsiimme kymmenessä vuodessa.

Suomen avokätinen valtiontuki tuulivoimalle nostaa hinnan madaltuessa kustannukset taivaisiin. Samalla perinteiset energiayhtiöt, joiden tuotantoon valtio voi luottaa säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta, muuttuvat kannattamattomiksi. Ikääntyviä voimalaitoksia ei uusita tai investointeja tehdä ilman valtion tukea. Se on markkinaehtoisen energiantuotannon loppu.

Ilmastotalkoihin ryhdyttäessä hölmöläiset jättivät rakennuspuut mätänemään taivasalle ja rakensivat talonsa pumpulista. Kannattamattoman tuulivoiman varaan rakennettujen sähkömarkkinoiden taloudellinen järkevyys on samaa tasoa Maon ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean taloussaavutusten kanssa.

Poliittiset päätöksentekijät Euroopassa menettivät kollektiivisesti järkensä 2000-luvun puolivälissä. Saksan johtama ydinvoimaloiden hylkääminen uusiutuvien energiamuotojen ehdoilla sai aikaan vain ja ainoastaan kivihiilen käytön lisääntymisen. Muut Euroopan maat seurasivat perässä lisäämällä roimasti tukea uusiutuville. Seurauksena oli energiapolitiikan kovan ytimen hukkaaminen.

Uusiutuvat energiamuodot ovat tulevaisuutta ja ilmastonmuutos on totta. Tapa, millä sitä vastaan ryhdyttiin taistelemaan, oli sen sijaan typeryyttä. Suomessa otimme sanoman viimeisen päälle tosissamme ja teimme kaikkemme ollaksemme kehityksen etujoukoissa. Pienellä maltilla, muiden virheistä oppimalla, olisimme päätyneet aivan toisiin ratkaisuihin. Vihreät ja vasemmisto olivat päätösten takana, mutta peiliin saavat katsoa meistä kaikki. Miksi lähes koko politiikan kenttä vasemmalta oikealle on siunannut tämän typeryyden?

Jos tutkimus pitää kutinsa – eikä ole syytä epäillä, ettei näin olisi – tarkoittaa se, että tuulivoiman tuet eivät ainoastaan vääristä, vaan rapauttavat Suomen sähkömarkkinat täysin.

 

Julkaistu Iltalehden blogissa 04.11.2015

Ajankohtaista

Sarvamaa puolustaa vahvaa budjettia EU:n talousarvioneuvotteluissa

Parlamentti hyväksyi täysistunnossa 28.10.2015 kantansa EU:n vuoden 2016 talousarvioksi. Täysistunnossa hyväksytty 157,4 miljardin euron loppusumma myötäilee komission esitystä. Parlamentin neuvottelema paketti on kuitenkin noin neljä miljardia euroa suurempi kuin jäsenmaiden neuvostossa hyväksymä näkemys.

“Tänä syksynä näyttää jälleen toistuvan aiemmilta vuosilta tuttu tilanne, jossa jäsenmaat ovat puheissa valmiita moniin yhteisiin toimiin, mutta eivät suostu rahoittamaan näitä lupauksiaan”, toteaa budjettivaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa.

Sarvamaan mukaan EU tarvitsee vahvan budjetin, jolla osoitetaan riittävästi varoja muun muassa pakolaiskriisin ratkaisemiseen. “Muuttoliikkeen hillitsemisessä ja pakolaiskriisin hoidossa on erittäin tärkeätä kohdistaa rahaa myös pakolaisten auttamiseen heidän lähtömaissaan ja siten ehkäistä ihmisten lähteminen Eurooppaan. Tämä on luontevinta hoitaa yhteisen EU-budjetin kautta”, Sarvamaa muistuttaa. Neuvoston esittämät leikkaukset koskevat pakolaiskriisin hoidon lisäksi opiskelijavaihtoon, tutkimukseen sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja pk-yritysten tukemiseen liittyviä ohjelmia.

Petri Sarvamaa edustaa parlamenttia tulevissa budjetin sovittelukomitean neuvotteluissa. Neuvoston ja parlamentin edustajista koostuvan sovittelukomitean on vielä päästävä yhteisymmärrykseen talousarvion sisällöstä, ennen kuin se voidaan allekirjoittaa ja hyväksyä lopullisesti.