Ajankohtaista

Venäjä tietää mitä tekee, Maaseudun Tulevaisuus

31.7.2015

Venäjän mediassa uutisoitiin viime viikolla Suomen vahvistavan puolustustaan Venäjän vastaisella rajalla. Uutiset tulkittiin nopeasti merkiksi Suomen militarisoitumisesta ja Venäjä-vastaisuudesta. Duuman puolustuskomitean varapuheenjohtaja Sergei Shigarev lausui Suomen toimineen viime aikoina toistuvasti vihamielisesti Venäjää kohtaan.

Väitteet ovat kovia, eikä niitä voi sivuuttaa merkityksettöminä. Unohdetaan alkuun se, että Suomen puolustusministerin mukaan joukkojen liikuttamista tai vahvistamista ei ole edes tapahtunut.

Suomella on täysi oikeus järjestää maanpuolustuksemme parhaaksi näkemällämme tavalla. Naapurisuhteista pitää toki huolehtia, mutta joukko-osaston siirtäminen paikasta toiseen ei vielä tee Suomesta uhkaa kenellekään.

Lausunto nostaa esiin kaksi huolenaihetta. Moskovan ärähtäminen aiheesta julkisesti vie ajatukset väistämättä YYA-vuosiin, jolloin Suomen sisäiset asiat olivat aina myös naapurin asioita.

Valtapiiriajattelu on tehnyt paluun Venäjän doktriiniin viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja se antaa syytä odottaa vastaavien lausuntojen vain lisääntyvän jatkossa – riippumatta valitsemastamme vastaustavasta.

Toistuvat ilmatilaloukkaukset, puutulleilla uhkailu sekä herkkyys kommentoida Suomen liittoutumiskeskustelua ovat tapa pitää ihmisten mielissä, kenen naapurina olemme. Venäjä on johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti laajentanut käyttämiään keinoja vaikuttaa.

Naapuri ei pelaa ulkosuhteillaan noppaa ja menesty tuurilla, vaan kyse on kärsivällisestä shakista.

Toinen huoli on Venäjän taitava mediakoneisto. Ei ole väliä, että Shigarevin lausunto tuntuu suomalaisen korviin uskomattomalta.

Tavallinen venäläinen saa uutisista valmiin maailmankuvan keinotekoisine uhkineen, jota tuetaan kansallismielisellä retoriikalla ja ripauksella näennäistä objektiivisuutta. Viesti on täysin Kremlin sanelemaa, ja se menee perille tehokkaasti.

Putinin ensimmäinen askel valtaan nousun jälkeen oli ottaa haltuun maan televisiokanavat. Vuosikymmen myöhemmin itsenäisiä valtakunnallisia kanavia ei ole jäljellä ainuttakaan. Neuvostoajoista poiketen ilme on länsimaisen moderni. Poliittinen satiiri on tietyissä rajoissa sallittua, mikä luo osaltaan kuvaa kriittisyydestä. Itse uutisiin asti sananvapaus ei ylety.

Venäjän median tilan ymmärtäminen on olennainen osa päätöksentekoa. Voisimme teoriassa toimia jokaisessa kiistanalaisessa asiassa täysin Moskovan toiveiden mukaan, mutta jos valtiojohto silti haluaa luoda uhkakuvan Suomesta, se pystyy sen tekemään. Epämiellyttävien otsikoiden varomisella ei voi tätä peliä voittaa.

Emme voi myöskään vaieta faktoista. Ennen vaaleja silloinen puolustusministeri Carl Haglund allekirjoitti yhdessä muiden pohjoismaiden puolustusministereiden kanssa kirjoituksen, joka sisälsi Venäjän osalta vain tosiasioita. Moskova ärähti. Tekstistä saatiin aikaan jopa pienimuotoinen sisäpoliittinen kriisi. Kääntöpuolella on kuitenkin merkitystä – miltä olisi näyttänyt, jos Suomen puolustusministeri olisi puuttunut listasta?

Ruuvi tulee kaikella todennäköisyydellä kiristymään entisestään. Valtionjohtomme suurimpia tehtäviä tulevina vuosina on kestää tämä paine ja jatkaa valitulla suunnalla.

EU:n tiivis, yhteinen linja tarkoittaa, etteivät 1970-luvun opit enää kanna. Linja antaa samalla vahvan selkänojan rakentaa uudenlaista, ajassa paremmin kiinni olevaa Venäjä-politiikkaa: kiihkoilematonta, suoraselkäistä ja pitkäjänteistä linjaa, jossa heijastuu modernin Suomen arvot.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.07.2015.

Ajankohtaista

Perussuomalaisten ruma kupla, Uusi Suomi

27.7.2015

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on kiirehtinyt kommentoimaan Suomen kuumaa poliittista hälyä ja puolustamaan puoluetoveriaan Olli Immosta sekä tämän Facebook-kirjoittelua. Haluan kommentoida meppikollega Halla-ahon esittämiä näkemyksiä eurooppalaisesta maahanmuuttokeskustelusta.

Halla-aho sanoi YLE:n Ykkösaamussa, että keskustelu monikultturismista on muualla Euroopassa ronskimpaa kuin Suomessa. Kun Halla-aho kertoo mistä hän on keskustellut ”ulkomailla” ja ”ulkomaisten kollegoiden kanssa”, pidän selvänä että hän viittaa joko ainoastaan tai joka tapauksessa valtaosin Euroopan parlamentissa käymiinsä keskusteluihin tai muualla meppikollegoidensa kanssa käymiinsä keskusteluihin.

Halla-aho sanoi YLE:n lähetyksessä näin:

– Ei minulle ole ulkomailla kukaan tullut puhumaan mistään natsihenkisyydestä.

Halla-aho näpäytti samassa lähetyksessä kansanedustaja Erkki Tuomiojaa myös näin:

– Minä luulen, että kansanedustaja Tuomioja itse ulkoministerinä toimiessaan ja venäläismielisine näkemyksineen ja yleisine anti-amerikkalaisine ideologioineen aiheutti paljon enemmän närää ja huomiota. Tästä olen kyllä kuullut keskustellessani ulkomaisten kollegoiden kanssa.

Tosiasia on, että Euroopan parlamentissa edustaja Halla-aho toimii täysin marginaalissa – tai jopa sen ulkopuolella. Kansalaisvapauksia, oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä valiokunnassa, jossa itsekin toimin, hänen näkemyksiään pidetään kummajaisina, hyvin laajasti yli puoluerajojen. Kotimaista persupelleilyä seuratessa ei liene kenellekään yllätys, että Halla-ahon näkemyksiä pidetään kummajaisina jopa hänen omassa puolueryhmittymässään, ECR:ssä.

Euroopan parlamentissa keskustelua maahanmuutosta ei käydä kansanedustaja Immosen edustamassa hengessä. Keskustelua ei käydä myöskään Jussi Halla-ahon hengessä, koska hänellä ei ole kovin montaa hengenheimolaista. Halla-ahon aatetoverit Euroopan parlamentissa löytyvät enimmäkseen ranskalaisen Marine LePenin ja hollantilaisen Geert Wildersin joukoista. He edustavat äärioikeistolaista henkeä, joka ammentaa kannatuksensa paljolti muukalaispelosta ja suoranaisesta muukalaisvihasta.

Toivon, että pintaan taas kerran pulpahtaneet perussuomalaisten vakavat sisäiset erimielisyydet puidaan nyt loppuun asti. Puolueen sisällä on äärinationalistisia ja äärioikeistolaisia poliitikkoja, jotka ovat tuoneet suuren määrän ääniä PS:n pottiin. Puolueen puheenjohtaja Timo Soini ei voi loputtomiin syödä ja pantata kakkua, yhtä aikaa.

Julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorossa 28.7.2015

Ajankohtaista

Ilta-Sanomat: Suomalaiset maksoivat Kreikan EU-tukia yli puoli miljardia euroa

Europarlamentin budjettivaliokunnan 1.varapuheenjohtajan Petri Sarvamaan mukaan EU-varojen käyttö herättää välillä kysymyksiä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaa: Säästöjä aikaan maataloustukea yksinkertaistamalla

15.7.2015

Petri Sarvamaan mietintö yhteisen maatalouspolitiikan valvonnan kehittämisestä suoritusperusteiseksi hyväksyttiin talousarvion valvontavaliokunnassa lähes yksimielisesti.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: CAP controls: save money, keep it simple

14.7.2015

”Joka vuosi EU:n varoista käytetään neljä miljardia euroa siihen, jotta voitaisiin varmistaa, että maanviljelijät noudattavat joka ikistä monimutkaista EU-sääntöä”, kertoo Petri Sarvamaa. Suomalaismepin mietintö maatalouden tukitarkastusten järkevöittämisestä hyväksyttiin talousarvion valvontavaliokunnassa suurella enemmistöllä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Meppiexpress: Sarvamaan valmistelema Broadcom-tukipaketti hyväksyttiin

10.7.2015

Euroopan globalisaatiorahaston 1,36 miljoonan euron tuella on tarkoitus edistää Broadcom Communications Finlandin ja sen kahden alihankkijan irtisanoman 586 työntekijän työllistymistä. ”Tämä on tärkeä päätös erityisesti Oulun seudulle ja alueen työttömäksi jääneille, joille nyt luodaan uusia mahdollisuuksia”, toteaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU maksaa tukea Broadcomin irtisanotuille – ”tärkeä päätös”

8.7.2015

EU maksaa globalisaatiorahastostaan 1,36 miljoonaa euroa tukea Suomelle. EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona Petri Sarvamaan tukea koskevan mietinnön. ”Olen erittäin iloinen, että tukihakemus on käsitelty näin nopeasti”, kertoo Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Tsiprasin käytös suututti eurooppalaiset – ”Älä valehtele ihmisille”

Kreikan pääministeri Alexis Tsiprasin keskiviikkoinen puhe EU-parlamentissa suututti monet kuulijat. ”Antakaa kun kysyn: Mistä kansalaiset äänestivät [sunnuntain kansanäänestyksessä]?  Tämä on demokratian pilkkaamista”, Sarvamaa tviittasi Tsiprasin puheen jälkeen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Taloussanomat: Suomalaismeppien tunteet kuumenivat: ”Tsipras halveksuu Kreikan kansaa”

Kokoomuksen Sarvamaa ja keskustan Takkula ilmoittavat olevansa lopen kyllästyneitä Kreikan ja Tsiprasin venkoiluun.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kaleva: Euroopan parlamentti on hyväksynyt tukirahan Broadcomista irtisanotuille

Euroopan parlamentti on hyväksynyt Broadcomista irtisanotujen tukemiseen tarkoitetun 1,36 miljoonan euron rahoituksen. Petri Sarvamaa on laatinut mietinnön rahoituksesta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaa puolustaa Suomen maidontuotantoa

6.7.2015

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Kreikan tukeminen on ollut oikein”

3.7.2015

Petri Sarvamaa toteaa, ettei vältetyksi luultu uhka Kreikan euroerosta ole pelkästään realistisempi kuin koskaan. Se saattaa hänen mielestään olla myös paras tarjolla olevista ratkaisuista.

Lue uutinen ›