7.4.2014
EPP-ryhmän suuri koko lisää Kataisen mahdollisuuksia muihin suomalaisiin verrattuna saada jokin EU:n viidestä huippuvirasta. Kataisella on myös vankka tuki ryhmän sisällä.
5.4.2014
Toukokuussa valittavavilla 13 suomalaisella mepillä on paljon valtaa EU:n päätöksiin. Taloustilanteen parantuessa huomio siirtynee ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiin.
4.4.2014
Kriittisyys, kyynisyys, besserwisseriys, determinismi ja journalismi. Kuuluvatko ne erottamattomasti yhteen? Jostain syystä minulta tuli nipussa viisi sanaa, joista ainakaan kolmea tai neljää ei voi edes ymmärtää normaalilla kielitaidolla. Avataanpa hiukan.
Saska Saarikoski valittiin vuoden journalistiksi, ja ihan syystä. Hän on ärhäkkä ja teräväkynäinen yhteiskunnan ja maailmanmenon tarkkailija. Toteuttaa siis journalismin perimmäistä tehtävää. Hyvä niin. Olen minäkin niistä Saskan jutuista nauttinut ja niitä somessa jakanut.
Viime viikonloppuna yhteiskunnallinen kirjoittaja Saarikoski kommentoi Vasemmistoliiton lähtöä hallituksesta. Yhdyn Saarikosken viestiin, mutta yksi lause pomppasi outoon suuntaan: ”Onneksi fiksuimmat nuoret kehittelevät nykyään pelejä eivätkä harrasta nuorisopolitiikkaa” (HS 30.3.).
Ei millään pahalla, Saska – mutta tätä täytyy vähän ruotia. Joudun tässä raottamaan journalistien ammattikunnan arkun kantta, mutta minulla on epäpyhään tekoon mielestäni hyvä syy.
Se on se sama syy, jonka voimalla uskon sinun kirjoittaneen tuon ajatuksesi Helsingin Sanomiin. Tai ehkä jopa sama syy kuin se, joka sai Taneli Heikan taannoin argumentoimaan, ettei hän halua olla tekemisissä poliitikkojen kanssa, kun kirjoittaa näiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Jotta pystyisi havainnoimaan ja kirjoittamaan täysin riippumattomasti.
Minun syyni, motiivini ja perusteluni on, että haluan yhteiskunnasta paremman. Minä tiedän, että se on sinunkin motiivisi. Ja Tanelin, ja lukemattomien muiden hyvien journalistien. Tunnistan myös tuon puhtauden tavoittelun perimmäisen kutkan. Olinhan minäkin ”riippumaton” journalisti noin 25 vuotta elämästäni.
Kunnes tulin omalla kohdallani toisenlaiseen tulkintaan. Ei ole olemassa toisistaan täysin erillään olevia yhteiskunnallisia todellisuuksia; sitä, jossa kirjoitetaan ja kerrotaan ympäröivästä yhteiskunnasta, ja sitä, jossa toimitaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Toisin sanoen, koen edelleen olevani tavallaan se sama journalisti kuin aiemmin. Lähestyn asioita hakien tietoa, analysoimalla sitä ja puntaroimalla sen eri kulmien merkitysten painoarvoja. Sitten teen omalta osaltani päätöksiä, perustuen siihen miten olen asiat mieltänyt. Ja minkä koen oikeaksi.
Niin kuin sinäkin teit päätöksen kirjoittaa nuorisopolitiikan merkityksestä. Sillä senhän sinä teit selväksi, minkä verran arvostat nuorisopolitiikkaa. Vähemmän kuin pelien kehittämistä.
En tiedä, oletko yllä olevasta kanssani samaa mieltä. Ehkä et, koska muuten et pitäisi onnellisena sitä, että fiksuimmat nuoret kehittelevät nykyään pelejä, eivätkä harrasta nuorisopolitiikkaa. Jos havaintosi on totta, se ei mielestäni ole kovinkaan onneksi yhteiskunnalle.
Mitä tällä sitten on väliä? Sinä olet yhteiskunnallinen vaikuttaja. Siksi on merkityksellistä, mitä kirjoitat. Olisi hyvä tietää, ajatteletko oikeasti niin? Että sen parempi, mitä vähemmän fiksuimmat nuoret osallistuvat politiikkaan.
Julkaistu Nykypäivässä 4.4.2014.
Metsä on suomalaiselle pyhä. Jo tätä kirjoittaessa täytyi tietoisesti välttää käyttämästä kaikkia metsä-aiheisia sanontoja mitä suomenkielestä löytyy. Siinä missä metsätalouden merkitys paperi- ja selluteollisuudelle on itsestäänselvyys, tulee sen rooli etenkin energiantuottajana vain kasvamaan.
Metsä on myös noteerattu Euroopan tasolla. Euroopan komissiolta tuli viime vuonna esitys uudesta Euroopan metsästrategiasta jossa pyritään vastaamaan metsien ja metsäalan uusiin haasteisiin. Strategia on ikään kuin sateenvarjona Euroopan metsäpolitiikassa ja antaa puitteet kansalliselle metsäpolitiikalle.
Strategiassa on paljon hyvää. Se lähtee siitä, että ”metsät ovat erityisesti maaseutualueilla tärkeä voimavara elämänlaadun parantamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi.” Tätä lausetta on helppo asettua tukemaan, sillä metsä todella on kaikkea tätä ja vielä paljon muuta.
Metsä on suomalaiselle taloudellisesti, historiallisesti, kulttuurisesti ja henkisesti korvaamaton ympäristö. Suomessa sitä on eurooppalaisittain ajatellen vielä poikkeuksellisen paljon, hyvin kasvatettuna ja kestävästi hoidettuna.
Tulevaisuus on uusiutuvissa luonnonvaroissa ja metsä on tässä tärkeässä roolissa. Metsästä saatavalla biomassalla on suuri energiapotentiaali Suomessa, varsinkin kun olemme luvanneet vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Laaja, monipuolinen sekoitus energianlähteitä on paras tapa turvata energiansaanti tulevaisuudessa myös kriisien keskellä. Hakkuujätteen ja turpeen saaminen tehokkaasti energiakäyttöön ovat keskeisiä tekijöitä uuden energiasuunnittelun toteuttamisessa.
Mutta kyllä EU:n metsäajatuksissa riittää Suomelle savottaakin. Suurin huoli komission esityksessä liittyy hierarkiaan, jota puunkäytölle esitetään. Se määrittelisi, mihin puuta voi käyttää ja missä järjestyksessä. Komissiolle puun energiakäyttö on hierarkian pahnanpohjimmaisena. Tämä on meidän näkökulmasta raskas, hyödytön ja hallinnollisesti mahdoton tapa hallinnoida puuainesta. Meidän pitää keskittyä turvaamaan energiansaanti, ei määritellä kenelle ja mihin tarkoitukseen metsänomistaja saa puunsa myydä.
Tarvitsemme kokonaisnäkemystä metsätalouteen. Metsään kannattaa panostaa ja metsätaloutta kannustaa. Metsästä saatava energia on korvaamaton voimavara Suomelle ja koko Euroopalle.
Jo nyt on nähtävissä kuinka tärkeää omavarainen energiantuotanto on. Metsäpolitiikka nivoutuu myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan energiariippuvuuden suhteen. Olisikin tärkeää, että Euroopassa suosittaisiin myös metsistä saatavaa uusiutuvaa energiaa, jotta olisimme tulevaisuudessa mahdollisimman vähän tuontienergiasta riippuvaisia.
Komission esittämä metsästrategia on ehdotus Euroopan metsäpolitiikan suunnasta. Strategia tulee uuden parlamentin käsiteltäväksi vaalien jälkeen ja silloin on parlamentin tehtävä valvoa, että metsää käsitellään kokonaisvaltaisesti ja maalaisjärjellä. Olen jo kutsunut parlamentin pääneuvottelijaksi metsästrategiaan valitun itävaltalaisen Elisabeth Köstingerin ensi syksyksi Suomeen tutustumaan moderniin suomalaiseen metsänhoitoon, jossa puun energia otetaan kestävällä tavalla hyötykäyttöön.
Köstinger lupasi tulla. Toivottavasti olemme molemmat vielä syksyllä parlamentissa.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 4.4.2014.
3.4.2014
Loppukommentit keskustelussa EU:n virastojen vastuuvapausraporteissa
1.4.2014
Keskustan kuuluminen maataloustukia vastustavaan ja liittovaltiokehitystä tukevaan ALDE-ryhmään on äänestäjälle hämmentävää. Myös puolueen jäsenten välillä on perustavanlaatuisia mielipide-eroja.
Stubbin suuri äänisaalis voi vetää mukanaan Euroopan parlamenttiin muita kokoomuksen ehdokkaita. Keskustan eurovaaliehdokkaiden välillä on merkittäviä linjaeroja.
