Metsä vaikenee kun huudetaan, Maaseudun Tulevaisuus
19.7.2013
Maailmalla on suunta. Kun nousevat taloudet kasvavat, kasvaa myös ruoan kysyntä. Samoin kasvaa energian kysyntä. Nämä lienevät aika yleisesti tunnustettuja tosiasioita. Ruokaa ja energiaa pitäisi siis molempia kyetä tuottamaan enemmän. Jos ei oleteta, että ihmiskunta suostuu vapaaehtoisesti vähempään. Siihen en oikein jaksa uskoa.
Euroopalla on tämän yhtälön suhteen iso ongelma. Brysselissä päätettiin jo vuosia sitten, että energian tuotantoa pitää ohjata uusiutuvaan energiaan. Taustalla on 2000-luvun alkuvuosina kukoistukseensa puhjennut megatrendi, ilmastomuutoksen torjuminen. Pian kuitenkin valkeni, että mitä enemmän viljelysmaita valjastetaan biopolttoaineiden tuottamiseen, sitä enemmän pitää raivata lisää viljelysmaata. Näin syntyi huoli metsien muodostaman hiilinielun kutistumisesta.
EU:n komissio hahmotti ratkaisun ongelmaan. Jotta metsää ei kaatuisi liikaa ruokatuotannon tarpeisiin, pyrki komissio tukemaan toisen polven biopolttoaineita. Ne tehdään talous-, teollisuus- ja hakkuujätteistä saatavasta biomassasta.
Mutta jos tuetaan suoraan metsästä saatavaa raaka-ainetta, on lopputulos hiilipelon suhteen lopulta sama. Metsää kaatuu joka tapauksessa. Niinpä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan esittelijä, ranskalainen Corinne Lepage vei ehdotuksensa paljon pidemmälle kuin komissio omassa esityksessään vaati.
Lepage toi mukaan asioita, jotka eivät kuuluneet keskusteluun epäsuorasta maankäytön muutoksesta. Hän kehitti biomassoille kestävyyskriteerien kertoimia, joiden lopputulos on yksinkertaisesti järjen vastainen. Esimerkiksi puun eri osille saadaan Lepagen esittelemässä muodossa erilaisia kestävyyskriteerejä. Aivan kuin puun eri osat kasvaisivat, mikä ympäristölle kestävämmin, mikä tuhoisammin. Ympäristövaliokunta nosti siis pintaan kysymyksen ja vaatimuksen kestävästä metsänhoidosta. Ja ympäristövaliokunnassa nämä ajatukset hyväksyttiin äänestyksessä 11. heinäkuuta.
Suomalaisen metsänhoidon näkökulmasta tilanne on kiperä. Parlamentin lopullinen kanta ratkeaa näillä näkymin jo syyskuun täysistunnossa. Siihen mennessä pitäisi meppien enemmistö saada ymmärtämään kohtuullisen järjen ääntä. Tavoitteena on edelleen saada myös metsänomistajia ja metsäteollisuutta tyydyttävä ratkaisu, jossa puutkin kasvavat kokonaisina eivätkä osina.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.7.2013.