Ajankohtaista

Keskipohjanmaa: Kokoomuksen vaalivalvojaisissa iloittiin vaalivoitosta ja kolmesta mepistä

27.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kasvatti reilusti äänimääräänsä viiden vuoden takaisesta. ”Kiitos erityisesti maaseudulle ja myös kaupunkeihin. Tuntuu aika hyvältä. Olen tehnyt ahkerasti töitä ja luulen, että suomalaiset arvostavat sitä. Tarvitaan myös kielitaitoa ja verkostoitumista”, Sarvamaa kertoi. ”Perussuomalaisten odotettua heikompi tulos sekä yllätti että ilahdutti. Sanon sen ihan suoraan. Kokoomuksen tulos on sellainen, mitä odotin. Kokoomus edustaa niitä arvoja, joiden varaan unioni on rakennettu. Oikeusvaltioperiaate on todella tärkeä ja se on oikeasti uhattuna”, Sarvamaa pohti.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Meppi oli vaalikoneessa 92-prosenttisesti kanssaan samaa mieltä

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoi Facebookissa kokemuksistaan vaalikoneiden kanssa. Hän oli Ylen vaalikoneen mukaan vain 92 % samoilla linjoilla itsensä kanssa. ”Ottakaa hyvät ihmiset vaalikoneet suuntaa antavina välineinä, joista voi lukea ehdokkaiden vastausselityksiä ja siinä se”, Sarvamaa kommentoi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Keskisuomalainen: Kuusi uutta euroedustajaa – nykyisistä mepeistä seitsemän uusi paikkansa

26.5.2019

Yli puolet eurovaaleissa valituista suomalaisista ovat jatkokaudelle pääseviä meppejä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on profiloitunut tiukan maahanmuuttopolitiikan, ”ilmastokiiman” vastustamisen ja päästörajoitusten tiukentamisen ajajana.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Talouselämä: Brysselissä ratkaisee AA-linja, kertoo konkaripoliitikko – pienenkin maan edustaja voi vaikuttaa, sillä Euroopan parlamentilla on erikoinen ominaisuus

23.5.2019

Riippumattoman VoteWatch-järjestön selvityksen mukaan suomalaisilla mepeillä on lukumääräänsä nähden erittäin paljon painoarvoa. Erityisen hyvin selvityksessä pärjäsi esimerkiksi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP), joka oli 15 vaikutusvaltaisimman mepin joukossa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: ”Ootko sä jutsku?” Itäkeskuksessa eurovaali­ehdokkaalle esitetty kysymys alle­viivaa Euroopassa elettäviä vakavia aikoja

22.5.2019

EU-parlamentissa tärkeään valta-asemaan nousseet europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok., EPP) ja Heidi Hautala keskustelivat HS:n podcastissa äärioikeiston noususta ja Euroopan haasteista. Sarvamaa kutsuttiin studioon osin siksi, että hänen arvioidaan nousseen poikkeuksellisen vaikutusvaltaiseen asemaan EU-parlamentissa. ”Se, miten me olemme Heidin kanssa nousseet [sijoituksessa], sehän johtuu vain siitä, että meillä on runsaasti esittelijän tehtäviä, meillä on vaikutusvaltaiset paikat valiokunnissa ja meillä on näin ollen vaikutusvaltaa omissa poliittisissa ryhmissämme”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Aamulehti: Tässä ovat todennäköiset uudet suomalaismepit – Tuleeko Huhtasaaresta äänikuningatar, ketkä saavat Stubbin äänet?

Monet povaavat jatkokautta kokoomuksen nykyedustajalle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaalle (kok., EPP). Politiikan toimittaja Anita Simola arvioi, että mitä tunnetumpi ehdokas on, sen todennäköisempää on hänen läpimenonsa eurovaaleissa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Suomen EU-puheenjohtajuus osuu merkittävään käännekohtaan, IL-blogi

21.5.2019

Heinäkuussa alkaa kansainvälisessä politiikassa suomalaisittain merkittävä aika. Suomi nimittäin tarttuu Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan nuijaan. Tämä tarkoittaa kokousten johtamista ja neuvoston edustamista komission ja parlamentin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Käytännössä Suomi johtaa jäsenmaiden orkesteria ja varmistaa, että eurooppalaista politiikkaa viedään eteenpäin.

Vastuutehtävä on erityisen tärkeä nyt, sillä se osuu EU:n tulevaisuuden kannalta taitekohtaan. Euroopan parlamentti menee uusiksi toukokuussa järjestettävissä eurovaaleissa. Heinäkuussa alkaa korkeiden EU-virkojen nimitys ja marraskuussa aloittaa työnsä uusi komissio. Samaan aikaan neuvotellaan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksestä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta, aletaan toteuttamaan EU:n uutta strategista viisivuotisohjelmaa ja koitetaan saada Brexit-mylläkkä maaliin. Suomella on tässä puheenjohtajana oiva mahdollisuus kasvattaa poliittista painoarvoaan kiistojen ratkojana.

Kansainvälisellä kentällä on pelissä myös monia suomalaisten elämää suoraan muovaavia kysymyksiä, joihin voimme vaikuttaa EU:n päänä viemällä niitä eteenpäin:

Mikä on EU:n turvallisuusyhteistyön tulevaisuus ja sen vaikutukset Suomeen? Mitä tapahtuu Suomen vientiteollisuudelle, jos Brexit toteutuu ilman selviä sopimuksia? Mikä on Suomen rooli EU:n yhteisessä rajavalvonnassa? Miten meidän pitäisi suhtautua taloudelliseen yhteistyöhön Kiinan tai Venäjän kanssa?

Nyt muodostettavalla hallituksella toivoisi olevan kannat valmiina näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, jotta voimme käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi puheenjohtajuuskauden tarjoaman vaikuttamisen paikan.

Yksi asia näyttäisi jo olevan varmaa: Suomi tulee johtamaan neuvotteluita oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahoituksen ehdoksi. Kyseessä on uusi budjettilaki, jonka olen toisena pääneuvottelijana ajanut läpi Euroopan parlamentissa. Lain lopullista toteutumista on tähän asti jarruttanut EU:n neuvoston nykyinen puheenjohtajamaa Romania, joka ei ole halunnut avata neuvotteluita parlamentin ja komission kanssa. Suomi on onneksi jo ilmoittanut tämän yhdeksi kautensa päätavoitteista. Näin ollen ensi syksynä laista voi olla neuvottelemassa puheenjohtaja-Suomen lisäksi suomalainen meppi, jos minut valitaan uudelle kaudelle.

Suomen hetki EU-politiikan keskiössä tulee ratkaisevalla hetkellä. Euroopassa on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia. Niihin pitäisi löytää ratkaisuja, joissa EU ja jäsenvaltiot pelaavat yhteen, eivätkä toisiaan vastaan. Siksi puheenjohtajamaalla pitää myös olla selkeä ajatus siitä, millä strategialla peliin mennään. Suomella on tähän kaikki edellytykset.

Julkaistu IL-blogissa 21.5.2019

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Kokoomus suosituin puolue euro­vaaleissa, vihreät ja perus­suomalaiset kamppailevat lisä­paikasta

Helsingin Sanomien teettämän kyselyn mukaan kokoomus on nousemassa jälleen Suomen suurimmaksi puolueeksi eurovaaleissa. Politiikan tutkijan Antti Ronkaisen mukaan Kokoomuksen ykkössijaan gallupissa vaikuttaa vahva ehdokaslista, jolta löytyy esimerkiksi istuva korkean profiilin meppi Petri Sarvamaa (kok., EPP).

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

20.5.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on arvioitu kokoomuslaisten mielestä kokoomuksen vahvimmaksi läpimenijäksi HS-gallupissa, jossa suomalaisilta kysyttiin, keitä he voisivat ajatella äänestävänsä europarlamenttivaaleissa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Aamulehti: Näin äänesi vaikuttaa Euroopassa – Suomalaisia on ilo äänestää, sillä mepit saivat keskimääräistä enemmän aikaan EU:ssa

17.5.2019

Suomella on kokoonsa nähden keskimääräistä enemmän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa suomalaismeppien aktiivisuuden ansiosta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on Euroopan vaikutusvaltaisimpien ja aktiivisimpien meppien joukossa Votewatch- ja Mepranking -sivustojen mukaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Länsi-Suomi: ”Puheet liittovaltiosta ovat täyttä tuubaa” – Sarvamaa tietää Venäjän rahoittavan oikeistopopulisteja

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä vahva unioni on suomalaisten etu. ”Ei Suomen päätösvaltaa ole mihinkään annettu. Liittovaltiosta olemme kaukana. Sellaiset puheet ovat täyttä tuubaa”, sanoo Sarvamaa. Hänen mukaansa Venäjän disinformaatiokampanjat ovat vaikuttaneet kansallismielisten ja EU-vastaisten puolueiden nousuun.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Venäjä haluaa hajottaa EU:n, IL-blogi

16.5.2019

Venäjä yrittää jatkuvasti heikentää Eurooppaa oman suurvalta-asemansa vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on hajottaa EU ja vetää matto alta yli 70 vuotta mantereellamme rauhaa, vakautta ja vaurautta rakentaneilta arvoilta. Demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet ovat Kremlille perustavanlaatuinen uhka.

Länsimaisten yhteiskuntien ja kansanvallan kulmakiveen osuvat valeuutiset ja vaalivaikuttaminen ovat tästä räikein esimerkki. Viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan jopa 241 miljoonaa eli noin puolet EU:n väestöstä olivat kymmenen päivän tarkastelujakson aikana mahdollisesti törmänneet venäläisten toimijoiden levittämään harhaanjohtavaan tietoon sosiaalisessa mediassa.

Tämä on hälyttävää monestakin syystä. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Esimerkiksi rokotusten väitetään aiheuttavan autismia, minkä seurauksen lapsia jätetään rokottamatta ja he sairastuvat ennaltaehkäistävissä oleviin vaarallisiin tauteihin.

Ja toiseksi, julkista keskustelua myös ohjaillaan disinformaation avulla tehokkaasti esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Räikeimpiä tapauksia ovat Putinin toiveiden mukaan menneet Yhdysvaltojen viimeisimmät presidentinvaalit ja Brexit-kansanäänestys, joiden aikana venäläisten bottien myötävaikutuksella kärjistyneet jakolinjat rapauttavat yhä kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin.

Venäjä kylvää epäluottamuksen siemeniä korostamalla varsinkin yhteiskuntia jakavia kysymyksiä. Pidemmän päälle vastakkainasetteluiden keinotekoinen voimistaminen ja keskustelun ohjailu pelaavat auttamatta Putinin pussiin heikentämällä eurooppalaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan tunnettua luottamusta.

Vastatoimia tarvitaan kipeästi. Eurooppalaiset eivät saa joutua Moskovan vallanhimon ja manipulaation sätkynukeiksi. Venäläisten vaikuttamiseen on puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Vahva EU on meidän kaikkien etu.

Siksi olen yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajanut eteenpäin StratCom Plus -hanketta, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa. Vuodelle 2018 neuvottelimme projektille 1,1 miljoonan euron ja tälle vuodelle kolmen miljoonan euron rahoituksen EU-budjetista.

Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Eurooppalaisten arvojen puolustaminen on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Trollit tekevät vaikutustyötään useiden vuosien aikajänteellä, mutta vaalit ovat aina poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kääntää meidät toisiamme vastaan ja kerätä hajaannuksen sato Venäjän laariin. Maa on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja. Tehdään näistä eurovaaleista poikkeus.

Julkaistu IL-blogissa 16.5.2019