MEP Sarvamaa EU-virastojen vastuuvapauksien myöntämisestä
26.3.2019
26.3.2019
Euroopan parlamentti äänesti vuoden 2017 vastuuvapauksien myöntämisestä Strasbourgin täysistunnossa tiistaina. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) painottaa, että EU-budjetista käytettävät varat on käytettävä tehokkaasti, ja yhteisten varojen väärinkäyttö tulee estää. ”Euroopan parlamentilla on yksinoikeus vastuuvapauksien myöntämiseen. Meidän on pidettävä huoli, että EU:ssa turvataan yhteisten rahojen käytön läpinäkyvyys ja sääntöjenmukaisuus”, Sarvamaa sanoo.
22.3.2019
Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnassa esiteltiin torstaina 21.3. tutkimus vuonna 2020 toimintansa aloittavasta Euroopan syyttäjänvirastosta (EPPO). Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) oli valiokunnan puolesta vastuussa tutkimuksesta.
Euroopan syyttäjänvirasto torjuu EU-varoihin kohdistuvia petoksia. Sen toiminta keskittyy erityisesti rahanpesun, lahjonnan ja rajatylittävien alv-petosten torjuntaan. Syyttäjänvirasto täydentää jo olemassa olevaa eurooppalaista järjestelmää mahdollistaen rikosoikeudellisen tutkinnan yhdessä kansallisten lainvalvontaviranomaisten kanssa. Sarvamaa vaati tehokkuutta syyttäjänviraston toimintaan sekä ratkaisuja viraston rakenteellisten haasteiden voittamiseksi.
Sarvamaa on EPP-ryhmän puheenjohtaja talousarvion valvontavaliokunnassa.
18.1.2019
Parlamentti otti torstaina omalta osaltaan kantaa komission esitykseen, jolla pyritään puuttumaan oikeusvaltiorikkeisiin. ”Olemme parantaneet demokraattista vastuuvelvollisuutta sisällyttämällä Euroopan parlamentin päätöksentekomenettelyyn”, esittelijänä ollut Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo.
Euroopan parlamentti haluaa mahdollisuuden jäädyttää EU-rahojen maksatuksen, jos jäsenmaa ei noudata oikeusvaltioperiaatteita. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan parlamentin hyväksymä malli suojaa paremmin edunsaajia kuin komission alkuperäinen ehdotus. Maksut tavallisille ihmisille, kuten tutkijoille ja järjestöille, jatkuisivat.
16.1.2019
17.12.2018
Heinäveden uusi kaivoshanke herätti huomiota kesällä. Saimaan välittömään läheisyyteen Aitolammen rannalle suunniteltu grafiittikaivos uhkaisi toteutuessaan arvokasta luontoa. Vain muutamien kilometrien päässä kaivosalueesta alkaa Kermajärven Natura-alue. On selvää, että toteutuessaan kaivos olisi merkittävä riskitekijä korvaamattomalle Saimaan luonnolle ja paikallisille elinkeinoille. Tämän takia olen aktiivisesti vastustanut hanketta.
Lisää esimerkkejä kaivosteollisuuden ympäristöongelmista ei ole vaikea löytää. Hovioikeus antoi alkuvuodesta tuomionsa Talvivaaran kaivoksen tapauksessa. Nivalassa puolestaan vuonna 2015 suljetun Hituran nikkelikaivoksen ympäristöongelmien korjaaminen jäi lopulta veronmaksajien maksettavaksi, kun kaivoksen kanadalaisen omistajan konkurssipesästä loppuivat rahat kesken.
Myös Orivedeltä kantautui syyskuun lopussa harmillisen tutun kuuluisia uutisia. Paikallisen kultakaivoksen epäillään käsitelleen kaivosjätettä väärin vuosia. Viranomaisten tarkastukset olivat säännöllisiä, mutta virheitä ei havaittu. Kaivosjätteen luvaton säilöntä saattoi kuitenkin turmella merkittävästi ympäristöä.
Lukuisat väärinkäytökset johtuvat osaltaan Suomen kaivoslaista. Se on järkyttävän huono ja löysä. Vuonna 2011 hyväksytty laki jättää epäselväksi sen, kuka on vastuussa kaivoksen ympäristövaikutuksista. Osa melko tuoreen lain määräyksistä on 1800-luvulta: malmiesiintymä kuuluu sille, joka ensimmäisenä varaa alueen malminetsintää varten. Lisäksi kaivosyhtiöiltä vaaditut alhaiset maksut heikentävät veronmaksajien asemaa ja malminetsintälupia myönnetään liian helposti esimerkiksi luonnonsuojelualueiden lähelle.
Aikaisemmat kokemukset kaivoshankkeista eivät ole rohkaisevia. Päättäessään Heinäveden kaivoksesta ja muista kaivoshankkeista viranomaisten tulisi entistä tarkemmin arvioida ympäristövaikutuksia. On vastuutonta antaa kaivoslupia arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen. Kaivosten taloudellista merkitystä laskettaessa myös vaikutukset muihin elinkeinoihin on otettava vakavasti huomioon.
Erityisesti Pohjois-Suomessa kysymys on vaikea. Lapin ainutlaatuista luontoa on suojeltava. Toisaalta työpaikkojen kaikotessa tarve uusille elinkeinoille on kova. Helposti vastakkain asetetaan matkailuala sekä kaivoksen mukanaan tuomat työpaikat. Jokaista kaivoshanketta käsiteltäessä tulisi tarkkaan arvioida sen kokonaisvaikutukset paikalliseen talouteen. Kaivosluvista päätettäessä luonnon on oltava etusijalla kansainvälisten kaivosjättien voittojen sijaan.
Kaiken lisäksi varsinkin Ylläs-tunturin kupeessa Äkäslompolon kaivoshanke tekisi tuplatuhon, luonnon lisäksi myös elintärkeä matkailuelinkeino olisi todellisessa vaarassa. On muuten täysin käsittämätöntä, että Äkäslompolossa paikalliset aktiivit, siis tavalliset kansalaiset, ovat joutuneet pulittamaan jo lähes 200 000 euroa omasta pussistaan asiantuntijoiden palkkaamiseksi. Syy tähän on se, että ympäristöministeriö on ilmoittanut, että sillä ei ole resursseja eikä varaa tutkia riittävän yksityiskohtaisesti kaivoslupahakemukseen liitettyjä teknisiä yksityiskohtia. Kansalaiset joutuvat maksamaan omista rahoistaan, koska viranomainen, jolle asian hoitaminen lain mukaan kuuluu, ei siihen pysty! Tämä on täysin sietämätöntä.
Kaivoslain uudistus ei ole Suomessa edennyt. Viranomaisten on puututtava huomattavasti tiukemmin kaivoslupahakemuksiin, jotka uhkaavat paikallisia elinkeinoja tai luontoa. Heinäveden kaivoshanke on oiva esimerkki tilanteesta, jossa kaivoslupaa ei pitäisi myöntää.
Nyt on syytä vaikuttaa täällä Brysselissä. Aion pitää kaivoslain puutteita esillä jatkossakin. Jokaisen suomalaisen vastuulla on kantaa huolta kotimaamme luonnosta. On huolestuttavaa, ettei EU:n ympäristölainsäädännön periaatteita ole kirjattu kaivoslakiin. Ne takaisivat, että kaivoksia perustettaisiin vain silloin, kun se on varmasti kannattavaa, ja samanaikaisesti kaikki voitava olisi tehty luonnon suojelemiseksi.
Tarvitsemme uuden kaivoslain, joka tukee Suomen rikkaan maaperän mineraalien vastuullista hyödyntämistä. Järkevästi laadittu laki ottaisi huomioon ympäristön ja samalla tukisi uusia innovaatioita kaivosalalla. Brysselissä vaikuttamisen lisäksi muutokseen tarvitaan kansallisten päättäjien halua puuttua huolestuttavaan tilanteeseen. Järkyttävän huono kaivoslaki on uudistettava.
Julkaistu IL-blogissa 17.12.
22.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Britannian EU-erosopimus tulisi hyväksyä. ”Mikä tahansa muu vaihtoehto toisi vain entistä enemmän epävakautta”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa parlamentin hyväksyttyä sopimuksen kaikki on enää kiinni briteistä.
4.11.2018
Iso-Britanniassa vaikeat Brexit-neuvottelut ovat johtaneet myös vaatimuksiin uudesta kansanäänestyksestä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uusi äänestys on mahdollinen muttei todennäköinen. ”Britannian sisäpolitiikka on tällä hetkellä sekaisin, eikä maasta löydy johtajuutta, joka voisi järjestää uuden kansanäänestyksen”, Sarvamaa sanoo.
16.10.2018
Brexit-kansanäänestyksen tulos yli kaksi vuotta sitten oli kova pala. Iso-Britannia on historiallisesti ja maantieteellisesti osa Eurooppaa, mutta tarpeeksi suuri osa briteistä halusi ottaa taloudellista ja henkistä etäisyyttä Euroopan unioniin. Talouskriisiin, työttömyyteen, maahanmuuttoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät pelot ja pettymykset purkautuivat.
Brexit astuu voimaan maaliskuun 29. päivä kello 23. Mitä lähemmäs ajankohta on tullut, sitä tarkemmin on selvinnyt, kuinka onneton asia ero onkaan. Lukemattomat taloudellisia vaikutuksia selvittäneet laskelmat ennustavat Iso-Britannian talouskasvun hidastuvan. Hidastuminen johtuu uusista tullimaksuista, rajoituksista tavaroiden, ihmisten, pääoman ja palveluiden rajat ylittävään liikkuvuuteen sekä maassa noudatettavaan lainsäädäntöön ja sopimuksiin liittyvästä epävarmuudesta.
Punnan arvo luultavasti heikkenee, mikä korottaa tuontitavaran hintalappuja. Lisäksi ainakin lääkkeiden ja ruoan hintojen ennustetaan nousevan Briteissä. Myös maanviljelijöiden odotetaan kärsivän EU:n asettamista tulleista. Asuntojen arvojen pelätään laskevan pahimmillaan jopa 35 prosenttia ja asuntokaupan hiipuvan.
Samalla kaupan ja valtion verotulojen vähentyminen oletettavasti kumoaa EU-jäsenmaksun poistumisesta koituvat säästöt. Julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuollosta vastaavalle NHS:lle, ei ole luvassa lisää rahaa. Briteissä koulutukseen tehdyt leikkaukset ja uudet rajoitukset työvoiman liikkuvuudelle aiheuttavat luultavasti pulaa ainakin sairaanhoitajista.
Brittisatamille ennustetaan menetyksiä kun tullimaksujen ja uuden byrokratian välttämiseksi kuljetuksille etsitään uusia reittejä. Esimerkiksi Irlannin ja Espanjan välille on uutisoitu avattavan uusi lauttayhteys. Toisaalla Etelä-Englannissa varaudutaan muuttamaan moottoritie parkkipaikoiksi mahdollisten tullijonojen ja kaaoksen helpottamiseksi.
Netistä ostettavat tavarat ja palvelut ovat tulevaisuudessa mahdollisesti kalliimpia Isossa-Britanniassa kun EU:n geoblokkausta koskeva lainsäädäntö ei enää päde. Lisäjärjestelyitä tarvitaan Pohjois-Irlannin sähkönsaannin turvaamiseksi. Yhteistyö EU:n kanssa loppuu myös terrorismin vastaisessa taistelussa, ydinturvallisuudessa ja lentoliikenteessä.
Toisaalta Brexit on mahdollisuus luoda maan olosuhteisiin räätälöidyt säännöt esimerkiksi laivakuljetuksille, turismille ja maataloudelle. Toisaalta EU-lainsäädäntö tuskin on briteille yhdentekevää tulevaisuudessakaan globaalien arvoketjujen vuoksi. Saarivaltio ei välttämättä ole kaikille yrityksille tarpeeksi houkutteleva markkina-alue, jos sen sääntely poikkeaa merkittävästi muusta Euroopasta.
Myös Iso-Britannian kansainvälinen asema voi heiketä. Maalla ei enää nykyään ole samanlaista mahdollisuutta ohjata tulevaisuuden suuntaa kuin imperiumin kulta-aikoina. Siitä pitävät siirtomaiden itsenäistyminen ja talouden globalisaatio huolen. Lisäksi Ranskan kanssa YK:n turvallisuusneuvostossa tehdyn yhteistyön pelätään kärsivän.
Vaikutukset tuntuvat varmasti myös Euroopassa, jonka talouskasvun ja osakemarkkinoiden oletetaan kärsivän Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta. Muun EU:n ja brittien välisen kaupan lasketaan vähenevän merkittävästi. Vaikutukset tuntuisivat varsinkin saksalaisessa ja brittiläisessä autoteollisuudessa. Eurooppalaiset korkeakoulut pelkäävät brittiyliopistojen kanssa tehtävän tutkimus- ja koulutusyhteistyön loppuvan. Voittajia ei ole.
Mikään näistä seurauksista ei toivottavasti ole ylitsepääsemättömän vaikea. Mutta niiden yhteisvaikutus tuntunee tavallisten ihmisten arjessa ja vaatii totuttelua.
Kaikista surullisinta on kuitenkin Pohjois-Irlannin rauhanprosessin vaarantuminen. Tulevaisuudessa EU:n ulkoraja kulkisi Irlannin saaren läpi, mikä rajoittaisi vapaata liikkuvuutta ja vuorovaikutusta yhteisöjen välillä. Se ei ole omiaan lisäämään kovalla työllä saavutettua protestanttien ja katolilaisten herkkää yhteisymmärrystä.
Mutta jos EU:n ulkoraja ei käytännössä kulje Irlannin saaren läpi, kulkee se Pohjois-Irlannin ja muun Yhdistyneen kuningaskunnan välillä. Rajakysymys onkin yksi tärkeimmistä sekä Iso-Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa että brittien sisäpolitiikassa, mutta myös tavallisille saarivaltion ja Irlannin kansalaisille.
Iso-Britannian eroneuvottelut EU:n kanssa ovat tällä hetkellä ennen näkemättömän vaikeassa tilanteessa. Ilman minkäänlaista sopimusta ja käsitystä tulevaisuudesta toteutuva Brexit on todennäköisempi kuin koskaan.
Reilut kaksi vuotta sitten Brexitiä pidettiin mahdottomana. Nyt ei uskota erosopimuksen syntyyn. Toivottavasti historia toistaa itseään.
Julkaistu IL-blogissa 16.10.2018.
27.6.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä tekijän pitää saada korvaus tuottamastaan sisällöstä myös internetissä. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentissa käsittelyssä oleva tekijänoikeusdirektiivi haluaa tarttua siihen, että sisältöä haetaan ja jaetaan korvauksetta. ”Sen asian haluamme pistää kuntoon”, Sarvamaa sanoo.
5.5.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi yhdessä europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (RKP, ALDE) Euroopan komission ehdotusta EU:n seuraavaksi budjettikehykseksi vuosille 2021-2027. Meppien mukaan ehdotus nykyistä suuremmasta budjetista on perusteltu ja tarpeen, sillä EU:n tehtävät ovat lisääntyneet esimerkiksi maahanmuuton hallinnan saralla.