18.1.2019
Euroopan parlamentissa hyväksytty lakiesitys EU-maksujen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen jakaa unionin jäsenmaita. Esittelijänä toimineen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan parlamentissa on selkeä jakolinja jäsenvaltioiden välillä. ”On tärkeää ymmärtää, että tämä asetus kohtelisi kaikkia jäsenvaltioita tasapuolisesti”, Sarvamaa huomauttaa.
12.1.2019
26.12.2018
Viimeiset kymmenen vuotta eivät ole olleet Euroopassa niin ruusuisia kuin kylmän sodan päättymisen jälkeen 90-luvulla tai vielä 2000-luvun alkupuolella EU:n laajentumishuumassa oletettiin. Finanssi- ja talouskriisi, arabikevät, Ukraina, Syyria, muuttoliikekriisi, terrorismi ja Brexit ovat jättäneet jälkensä ihmisten mieliin. Kriisistä kriisiin kulkeminen on osoittanut myös, että vakaata ja itsenäistä oikeuslaitosta tai perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta ei voi ottaa annettuina edes maailman vauraimmissa kolkissa.
Euroopassa varsinkin Puolan ja Unkarin kehityssuunta on huolestuttava. Kummankaan maan oikeuslaitosta ei hyvällä tahdollakaan voi pitää riippumattomana. Lisäksi Romaniasta, Slovakiasta, Tšekistä ja Maltalta on tullut esiin hälyttäviä tietoja lehdistön vapauteen ja korruptioon liittyen. Useat toimittajat ovat joutuneet maksamaan hengellään työstä vallan vahtikoirana, minkä lisäksi poliitikkoja epäillään yhteiskunnan kehittämiseen tarkoitettujen EU-tukien haalimisesta itselleen. Myös Etelä-Euroopassa on älähdetty uudelle budjettilaille, joka sitoisi EU:n tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Juuri tässä lakialoitteessa toimin parlamentin pääneuvottelijana.
Oikeusvaltioon sitoutuminen on ennakkoehto EU-jäsenyydelle ja periaatetta edistetään myös Euroopan ulkopuolella erilaisten porkkanoiden ja keppien avulla. Liittymisen jälkeen oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU-maissa ei kuitenkaan ole voitu järkevästi valvoa. Nykyisin EU:n perussopimukseenkin kirjattujen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä.
Näiden arvojen heikkeneminen on vakava uhka perustuslailliselle demokratialle. Varsinkin oikeusvaltiosta ollaan lipumassa yhä kauemmaksi. Vaaleilla valittujen päättäjien ja muiden julkista valtaa käyttävien toiminta uhkaa muuttua mielivaltaisemmaksi ja ennustamattomammaksi kun lakien noudattamisesta ja asianmukaisesta valvonnasta ei piitata. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuomioistuinten politisoitumista, korruptiota, yksilön ja vähemmistöjen oikeuksien tallomista sekä vapaan median ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittamista.
EU-budjetti on veronmaksajien rahaa, jonka käyttöön ja hallinnointiin jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen täytyy noudattaa oikeusvaltion perussääntöjä. Kysymys ei ole EU:hun kriittisesti suhtautuvien vaientamisesta vaan siitä, että lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman, korruptioon, petoksiin ja oman edun tavoitteluun taipuvaisen hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti.
On selvää, että jaettujen eurooppalaisten arvojen rapautumiseen olisi pitänyt puuttua tiukasti jo paljon aikaisemmin. Nyt käsittelyssä olevan uuden budjettilain mukaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen merkittävien puutteiden perusteella. Jos valtio ei noudata yhdessä vaalittuja arvoja, meidän muiden ei pidä sitä ainakaan rahalla tukea. Mekanismin laukaisu olisi myös helpompaa, koska se ei vaatisi jäsenmailta yksimielisyyttä. Parlamentin pääneuvottelijana tavoitteeni on saada laki voimaan mahdollisimman nopeasti.
Valistuksesta kumpuavien arvojen kyseenalaistaminen ei suinkaan ole yksin eurooppalainen ilmiö. Esimerkkejä välinpitämättömyydestä löytyy myös rapakon takaa. Länsimaiden ulkopuolella tilanne on vielä heikompi. Tällaisessa yhteistyötä vierastavassa ja sisäänpäin käpertyvässä maailmassa meidän on puolustettava suoraselkäisesti omia arvojamme kuten demokratiaa ja lakien noudattamista sekä muistutettava itseämme ja muita niiden tuomasta vakaudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vauraudesta.
Julkaistu Eurooppalaisen Suomen blogissa 26.12.2018.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mukaan EU:n tärkein päätös tulee olemaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkeminen EU-budjettiin. ”Suomeksi sanottunan kyse on Unkarin ja Puolan kaltaisista tilanteista”, Sarvamaa selventää. Muita merkittäviä asioita kuluneella vaalikaudella ovat olleet maahanmuutto ja rajaturvallisuus, yhteinen puolustus sekä EU:n seuraava monivuotinen budjetti.
4.12.2018
27.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentissa pääneuvottelijana lakiesitykselle, joka yhdistää EU-rahoituksen sekä oikeusvaltion perusperiaatteiden noudattamisen. Sarvamaan mukaan uusi budjettimekanismi tekisi rikkomuksiin puuttumisesta helpompaa, mutta samalla suojelisi tavallisia kansalaisia. ”Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä”, Sarvamaa korostaa.
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimii Euroopan parlamentin toisena pääneuvottelijana lakiesitykselle, joka puuttuisi oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin jäsenmaissa. ”Rikkomuksiin on pystyttävä puuttumaan tiukoin ottein”, Sarvamaa sanoo. Lakiesityksessä EU-rahoitus voitaisiin katkaista, jos jäsenmaiden tai parlamentin määräenemmistö ei tätä vastusta. ”Yhteistä rahaa ei sovi hallinnoida yhteisen edun vastaisesti”, Sarvamaa korostaa.
13.11.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomi tarvitsee vahvoja meppejä myös jatkossa. Euroopan tulevaisuuden haasteista puhuttaessa Sarvamaa nostaa esiin moderniin sodankäyntiin liittyvät hybridiuhat. ”Vahva EU on Suomen etu”, Sarvamaa sanoo.
6.11.2018
EPP pohtii Viktor Orbánin johtaman Fideszin asemaa europuolueen sisällä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan tapa, jolla Orbán rakentaa valtaansa, on vastenmielinen. ”Mitä pidempään Fidesz on EPP:n jäsen, sen enemmän se syö puolueen uskottavuutta EU:n arvojen puolustajana”, Sarvamaa sanoo.
2.11.2018
Oikeistopopulismi on viime vuosina ottanut Euroopassa tuskallisen vahvaa jalansijaa. Äärioikeisto on nostanut suosiotaan, asenteet ovat koventuneet ja puheet ja teot muuttuneet vihamielisemmiksi – ja kaikki tämä demokraattisella mandaatilla.
Nykytilannetta historiallisesta näkökulmasta tarkastellen voidaan nähdä yhtymäkohtia jopa maailmansotia edeltäviin asetelmiin. Poliittinen retoriikka on taantunut vuosikymmeniä ja useat valtiot ovat alkaneet sulkeutua sisäänpäin luoden jännitteitä kansainvälisiin suhteisiin.
Vaaleja voitetaan nyt uhkakuvilla ja pelonlietsonnalla. Kuvitteellisia uhkia etsitään erityisesti omien rajojen ulkopuolelta ja EU joutuu usein syntipukiksi. Valtaa haalitaan kertomalla valheellisia tarinoita, ja viesti menee silti yhä enenevissä määrin läpi. Kun asema on saavutettu, alkaa uudistusten aalto.
Kansalliseen vakauteen ja ulkoisiin uhkakuviin vedoten tehdään rakennemuutoksia, joilla heikennetään kansalaisten perusoikeuksia ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Esimerkiksi Puolassa mullistetaan oikeuslaitosta poliittisin motiivein, Unkarissa lietsotaan vihamielistä muukalaisvastaisuutta ja Romaniassa heikennetään korruption vastaisia toimia, puhumattakaan brittien irtautumisesta koko EU:sta.
Myös Saksassa on epävarmuuden merkkejä ilmassa. Liittokansleri Merkelin luopuessa CDU:n puheenjohtajuudesta yhtenäisen Euroopan suunta on epäselvä. Merkel on symboloinut vakautta kansainvälisten kriisien myllerryksessä. Jos tilalle nousee vähänkään nationalismille korvaansa kallistava johtohahmo, saa piru pikkusormen.
Omassakin poliittisessa perheessäni, Kokoomuksen eurooppalaisessa isäntäpuolueessa EPP:ssä, käydään poliittista kamppailua perustavanlaatuisella tasolla. EPP:n kärkiehdokaskisassa vastakkain ovat suomalainen liberaali Alexander Stubb sekä saksalainen konservatiivi Manfred Weber.
Weber haalii kannatusta myös niistä Euroopan kolkista, joissa oikeistopopulismilla on vahva jalansija. Liberaalin Stubbin sijaan EPP saattaa siis asettaa komission puheenjohtajaehdokkaaksi konservatiivin, joka on hankkinut osan kannatuksestaan nationalisteilta.
Suomessa tilanne on eurooppalaisella vertailutasolla vakaa, eurobarometri-mittauksissa tyytyväisyys unioniin on huippuluokkaa. Suomen korkea koulutustaso ja sisälukutaito luovat ymmärrystä, jonka avulla pysytään tietoisina yhteistyön arvosta. Ehkäpä siis muualla niitä jallitetaan, joilla tätä tietoa ei ole?
Asenteiden vaaliminen lähtee arjesta. Paremman ja vakaamman maailman puolesta pitää ottaa kantaa niin työpaikan kahvipöydissä, harrastuksissa kuin julkisilla keskustelufoorumeilla. Väärien uhkakuvien voitto on estettävissä, kunhan muistamme kollektiivisesti vaalia ymmärrystämme ja arvostaa yhteistyötämme.
Ensi kevään vaaleissa vastakkainasettelun vaara on käsinkosketeltava. Mikäli europarlamenttiin vyöryy mittavin määrin oikeistopopulisteja ja jäsenmaiden hallituksia vetävät heidän puoluetoverinsa, vaarantuu koko järjestelmä. Haluammeko siis kaataa kansainvälisen yhteistyön, vai kehittää sitä entistä paremmaksi?
Protestointi on ymmärrettävää jos asiat ovat huonolla tolalla. Jos EU on aiheuttanut mielipahaa tai heikennystä elinoloihin, tuleekin järjestelmää kyseenalaistaa. Tässä tulisi kuitenkin esittää faktoja väitteiden tueksi, ei vain tyhjiä sanoja.
Todellisuudessa eurooppalainen yhteistyö on luonut vakautta ja vaurautta, ja sen jatkuvuuden eteen pitää myös taistella. Nyt ei ole sivusta seuraamisen aika, Eurooppa on vedenjakajalla.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.11.2018
31.10.2018
Viimeisten kuukausien aikana parlamentin työtahti on kiristynyt, koska haluamme saada tehdyksi tärkeät päätökset ennen vaalikauden loppua. Elämme Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviä hetkiä ja kansalaisten kiinnostus yhteisiin asioihin on tärkeää. On hienoa, että uusin eurobarometri kertoo ensi kevään eurovaalien kiinnostavan yhä enemmän Suomessa.
Kaksi täysistuntoa Strasbourgissa
Lokakuun alussa puhuttivat uusien autojen päästövaatimukset. Meidän eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan. Parlamentin päätös leikata uusien autojen hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä on merkittävä. Leikkaus tukee lisäksi eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa: uudet innovaatiot alalla ovat välttämättömiä. Täysistuntosalissa puhuin tullipetosten torjunnasta. EU:n sisäisiä käytäntöjä on yhtenäistettävä ja sisämarkkinoiden toimivuutta parannettava. Jokainen tullipetos on pois yhteisestä potistamme ja niihin on puututtava tiukasti. Viikon aikana keskustelin myös Iranin surkeasta ihmisoikeustilanteesta maan opposition kanssa.
Lokakuun lopulla tärkein asia Strasbourgissa oli vuoden 2019 EU-budjetti, johon myös käynnissä olevat Brexit-neuvottelut vaikuttavat. EU-jäsenmaat leikkaisivat EU-rahoitusta huomattavasti, mutta parlamentissa tiedämme, että voimme pitää esimerkiksi turvallisuudesta paremmin huolta yhdessä. Omat lähtökohtani ovat selvät: suomalaisen ruoantuotannon edellytykset on taattava, EU:n pitää ottaa vahvempi rooli valeuutisten kitkemisessä ja pk-yritysten mahdollisuuksia sekä innovaatioita on edistettävä.
Oikeusvaltio ja EU:n rahankäyttö
Eurooppalaisten arvojen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävä lakiesitys on nyt edennyt valiokuntakäsittelyyn. Toimin lakiesityksen esittelijänä eli raportöörinä ja esitin valiokunnassa oman näkemykseni komission ehdotuksesta. EU-maiden oikeusvaltioloukkauksiin on puututtava tehokkaasti. EU on rauhanprojekti, joka perustuu yhdessä sovituille ja hyväksytyille arvoille, joista jäsenvaltioiden ei voida antaa luistaa. Lisäksi suomalaisten veronmaksajien on voitava olla varmoja siitä, että heidän rahojansa käytetään sovittujen periaatteiden mukaisesti.
Talousarvion valvontavaliokunnassa minua työllistää esittelijänä myös EU:n 32 viraston sääntöjenmukaisen toiminnan valvominen. Virastot saavat rahoituksensa veronmaksajilta. On ensisijaisen tärkeää, että nuo varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti eikä epäselvyyksiä rahankäytössä ole. Tämän varmistamiseksi olen tavannut runsaasti eri virastojen johtoporrasta ja puhuin virastojen pääjohtajien konferenssissa.
EU:n kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset luottavat enemmän EU-instituutioihin. Sen takia turhaa byrokratiaa on karsittava ja EU-virastojen toimintaa on valvottava järkevämmin. Nämä seikat toin esiin myös esitellessäni valiokunnassa lausuntoni Euroopan tulevaisuudesta.
Tärkeitä vieraita
Olen tavannut erityisen paljon suomalaisia viime aikoina. Suomen nuorkauppakamarin edustaja tutustui työhöni kolmen päivän ajan Brysselissä, Töölön yhteiskoululaiset tapasin Strasbourgissa ja SYL:n edustajien kanssa aiheena oli tulevaisuuden koulutuspolitiikka. Nuoriin on panostettava yhä enemmän: Erasmus vaihto-ohjelma pitää kolminkertaistaa ja koulutuksen rahoitusta kasvattaa.
Brysselissä vieraili myös some-seuraajistani koostunut ryhmä. Kaikki vieraat tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja ajatuksia. Tätä työtä tehdään suomalaisille ja on ensiarvoisen tärkeää kuulla, mitä te ajattelette.
Suomalaisten etua ajamassa
Järjestin kokouksen valtiovarainministeri Petteri Orpon ja vaikutusvaltaisten budjettimeppien välillä aiheenamme EU-rahoitus 2020-luvulla. Tulevaisuuden rahoituksesta olen käynyt laajasti keskusteluja myös valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa. Tavoitteenani on vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja liikenneyhteyksiä. Erityisesti siviilikriisinhallintaan Euroopan ulkopuolella on panostettava enemmän.
Merkittävä voitto meille suomalaisille kuluttajille oli EU-komission vastaus sosiaali- ja terveysministeriön notifikaatioon koskien oluen ja viinin etämyyntiä. Komissio totesi selvästi, että Suomessa suunniteltu kielto rikkoo EU:n perussopimuksia. Komission vastaus vahvistaa suomalaisten tasavertaista asemaa EU:n sisämarkkinoilla.
Toinen suuri uutinen oli Alexander Stubbin ilmoittautuminen mukaan EPP:n kärkiehdokaskisaan. Eurovaaleissa suurimman europuolueen kärkiehdokas on vahvoilla, kun seuraavan komission puheenjohtajaa valitaan vaalien jälkeen. Suomelle on valtava etu, jos Alex valitaan kärkiehdokkaaksi ja myöhemmin komission puheenjohtajaksi.
Edessä on monia tärkeitä päätöksiä ennen kevään vaaleja. Keskityn nyt saattamaan loppuun tämän vaalikauden esitykset, jotka vaikuttavat Euroopan tulevaisuuteen vielä pitkään.
Terveisin,
Petri
11.10.2018
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) esitteli kantansa oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n tukirahat yhdistävään EU-lainsäädäntöesitykseen budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle keskiviikkona 10.10. ”Oikeusvaltioperiaatteen puutteelliseen noudattamiseen jäsenmaissa täytyy puuttua, ja siihen täytyy pystyä puuttumaan nyt kiireesti”, Sarvamaa sanoo. Hänen mukaansa esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta on jo useissa EU-maissa.
”Jäsenvaltion EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti eivät sitä vastusta. Samalla pitää kuitenkin erityisesti suojella EU-rahoituksen lopullisia edunsaajia kuten opiskelijoita ja maanviljelijöitä, joita ei voida laittaa kärsimään hallituksensa rikkeistä”, summaa Sarvamaa komission esitykseen tekemiään muutoksia. Sarvamaa sisällytti lain tekstiin myös EU-jäsenyysedellytykset (nk. Kööpenhaminan kriteerit), ja niistä erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen takaavat vakaat instituutiot, sekä korosti tuomiovallan tiukempaa erottamista toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.
Sarvamaa haluaa ajaa lainsäädäntöesityksen maaliin vielä ennen kevään eurovaaleja. ”Ympäri Eurooppaa on havaittavissa huolestuttavaa kehitystä: Unkari, Puola, Bulgaria, Romania, Malta, Slovakia…”, Sarvamaa listaa ja korostaa yhteisten perusarvojen rapautumisen vahingoittavan sekä unkarilaisia, puolalaisia, bulgarialaisia, romanialaisia, maltalaisia että slovakkeja, mutta myös kaikkia eurooppalaisia. ”Tässä ovat uhattuna eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Mutta ennen kaikkea vaarassa on jaettujen arvojen varaan rakennettu keskinäinen luottamus, jota ilman ei voida toimia yhdessä”, Sarvamaa korostaa.
Sarvamaa on yhdessä espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin (S&D) kanssa Euroopan parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU-budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskeva lainsäädäntöehdotus on osa monivuotista rahoituskehyspakettia ja ainoa, joka käsitellään yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.
Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta äänestävät Sarvamaan ja Gardiazabalin mietinnöstä 27.11. Parlamentin täysistunto äänestää asiasta joulukuussa Strasbourgissa. Tämän jälkeen alkaa kompromissin etsintä kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja EU-jäsenmaiden muodostaman neuvoston välillä. Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti. Nyt käsittelyssä olevan lain nojalla jäsenvaltion oikeusvaltiorikkomuksiin voitaisiin puuttua myös ilman yksimielisyyttä.
