MTV uutiset: Heidi Hautala ja Petri Sarvamaa lukeutuvat Euroopan vaikutusvaltaisimpiin meppeihin – mikä on vallan salaisuus?

25.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vieraili Huomenta Suomessa keskustelemassa meppien vallankäytöstä. Votewatch-järjestön tekemän selvityksen mukaan Sarvamaa on Euroopan 14. vaikutusvaltaisin meppi. Sarvamaa kertoo olleensa täysin tuntematon EU-parlamentissa saapuessaan sinne vuonna 2012, mutta verkostoitui nopeasti olemalla aktiivinen ja tutustumalla sekä oman ryhmänsä että muiden ryhmien meppeihin.

Katso ohjelma ›

Iltalehti: Kysyimme mepeiltä suoraan, mitä he ovat tehneet Suomen hyväksi

20.4.2019

Europarlamentaarikko  Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo toimineensa tällä kaudella esittelijänä kaikista suomalaismepeistä eniten, yli 40 mietinnössä, neuvotelleensa Suomeen yli 20 miljoonaa euroa EU:n globalisaatiorahastosta ja edistäneensä Suomen maataloustukien jatkumista. Budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajana Sarvamaa on pystynyt turvaamaan suomalaisten etua  mm. Venäjän informaatiovaikuttamisen torjunnassa ja hiilinielujen laskentaa koskevassa LULUCF-asetuksessa.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: ”Suomi saanee jatkaa Etelä-Suomen kansallista maataloustukea”

31.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on laatinut Elsi Kataisen kanssa muutosesityksen, joka mahdollistaisi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkon. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen kehuu suomalaismeppien aktiivista vaikutustyötä, jota ilman komissiossa ei hänen mukaansa ymmärrettäisi Suomen maatalouden erityistarpeita.

Lue uutinen ›

Savon Sanomat: Brexit-sotku peittää alleen tärkeää EU-politiikkaa

23.3.2019

Brexit uhkaa sotkea EU-maiden valmistautumista europarlamentin vaaleihin toukokuun lopussa. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, kuka edustaa suomalaisia EU:ssa, sillä siellä päätetään monista Suomelle tärkeistä asioista. Parlamentin työtä seuraavat virkamiehet ja lobbarit arvioivat Petri Sarvamaan (kok., EPP) olevan nykyisistä nykyisistä mepeistä vaikutusvaltaisimpia.

Lue uutinen ›

Kevätterveiset mepiltäsi, Uutiskirje

8.3.2019

Helmikuuta on tahdittanut vilkas valiokuntatyöskentely sekä Strasbourgin täysistunto, jossa äänestettiin muun muassa eläinkuljetuksista sekä EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta. Kokoomuksen poliittisessa ryhmässä EPP:ssä tunteita on kuohuttanut EU:n ydinarvoja halventava Unkarin Fidesz-puolue, joka olisi korkea aika erottaa ryhmän riveistä.

Asianmukaista ja tehokasta rahankäyttöä valvomassa

Kansalaisvapauksien ja talousarvion valvontavaliokunnissa tenttasimme ehdokkaita Euroopan ensimmäiseksi pääsyyttäjäksi, joka tulee Euroopan syyttäjänvirastossa tutkimaan EU-varoihin kohdistuvia petoksia ja rahanpesua. Keskustelin myös Euroopan petostentorjuntaviraston pääjohtajan Ville Itälän kanssa uuden viraston mahdollisuuksista parantaa talousrikollisuuden torjuntaa EU:ssa.

Talousarvion valvontavaliokunta tuki ajamaani linjaa äänestyksissä vastuuvapausraporteista, joiden avulla varmistetaan EU-rahankäytön sääntöjenmukaisuus ja tehokkuus. Painotin kannassani, että virastojen valvonnassa tulisi paremmin ottaa huomioon veronmaksajien rahoilla aikaansaadut konkreettiset tulokset. Raportit siirtyvät seuraavaksi parlamentin täysistunnon äänestykseen Strasbourgiin.

Turvallisuus etusijalle

Esitin talousarvion valvontavaliokunnassa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n vastuuvapauden lykkäämistä epäsäännönmukaisuuksista johtuen. Eurooppalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja turvallisuuteen ja maahanmuuttoon. Siksi väärinkäyttöihin pitää tarttua järein keinoin, jotta turvapaikkajärjestelmän tehokkuus saadaan taattua. Tämän varmistamiseksi tapasin myös EASO:n pääjohtajaa Jamil Addouta sekä hänen seuraajaansa Nina Gregoria.

Ajan jatkuvasti vahvaa eurooppalaista rajavalvontaa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta äänesti 11.2. kannastaan eurooppalaisen raja- ja merivartiosto Frontexin vahvistamiseen. Valiokunta tuki muutosehdotuksiani, jotka tähtäävät ulkorajojen valvonnan lujittamiseen ja päällekkäisyyksien välttämiseen jäsenmaiden oman rajavalvonnan kanssa.

Asiantuntijoita ja kansalaisia kuulemassa

Helmikuuhun on mahtunut paljon hyviä tapaamisia järjestöjen, ryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Energia-asioissa olen ollut yhteydessä Nord Stream 2:n viestintäpäällikköön Tapio Pekkolaan. Kantani on ollut alusta lähtien Nord Streamia vastaan, eikä se ole muuttunut. Tapasin myös M&L Corporate Advisors Oy:n Peder Maneliuksen, joka esitteli minulle puhtaaseen teknologiaan ja päästöjen vähentämiseen keskittyviä suomalaisia yrityksiä. Tarvitsemme taloudellisesti kannattavia innovaatioita, jotka edistävät siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Meppinä on tärkeää myös vaikuttaa Euroopan komissioon. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen komissaarin Phil Hoganin kabinetin edustajan kanssa keskustelin unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Budjettikomissaari Günther Oettingerin kanssa taas vaihdoimme mielipiteitä monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Brysselissä vieraanani kävi lisäksi ryhmä kokoomuslaisia tutustumassa EU:n toimintaan sekä kaksi edustajaa Iranin Kurdistanin demokraattisesta puolueesta ja Edustamattomien valtioiden ja kansojen yhteisöstä, joiden kanssa keskustelin kurdien vaikeasta tilanteesta Iranissa.

Nuoret ja koulutus ovat lähellä sydäntäni. Esittelinkin suomalaista koulutusjärjestelmää Madridin itsehallintoalueen puheenjohtajaehdokkaalle Isabel Diaz Ayusolle.

Tapahtumia Suomessa

Kevät on polkaistu käyntiin. Helmikuussa tapasin äänestäjiä Hakaniemen markkinoilla ja olin mukana Kokoomusnuorten valtakunnallisessa kevätstartissa Helsingissä. Tulevina kuukausina tulen kiertämään ympäri Suomea kertomassa tavoitteistani.

Terveisin,
Petri

Savon Sanomat: Suomalaismeppien tärkeimmät saavutukset

16.2.2019

”Merkittävin asia on EU-budjetin sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa. Tarkoitus on, että jäsenvaltion saamaa EU-rahoitusta pienennetään, jäädytetään tai kokonaan perutaan, jos jäsenvaltiossa ei ole riippumaton tuomioistuinlaitos, vapaa media tai kansalaisjärjestöjen toimintaan puututaan hallituksen toimesta. Toinen asia on maatalouden tukitarkastusten järkevöittäminen” kertoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) asioista, joihin hän on Euroopan parlamentissa vaikuttanut.

Lue uutinen ›

Tammikuun terveiset Brysselistä, Uutiskirje

7.2.2019

Vuoden ensimmäisinä viikkoina minua on pitänyt kiireisenä ajamani uusi budjettilaki, joka mahdollistaisi jäsenvaltion saaman EU-rahan jäädyttämisen, jos se ei kunnioita oikeusvaltioperiaatetta. Yhteistä rahaa ei sovi käyttää jaettujen arvojen vastaisesti. Alkuvuotta värittivät myös mutkat Britannian EU-eron etenemisessä. EU:n pitää seisoa yhtenäisenä ja järkkymättömänä neuvottelemamme Brexit-sopimuksen takana.

Uusi budjettilaki läpi parlamentissa

Tammikuun alun Strasbourgin täysistuntoviikon merkittävin päätös oli neuvottelemani budjettilain hyväksyminen parlamentin täysistunnossa äänin 397-158. Uusi laki varmistaisi, että EU-tukia maksetaan vain maille, joissa toteutuvat kansalaisten perusoikeudet, median ja kansalaisjärjestöjen vapaudet sekä tuomioistuinten riippumattomuus. EU pyrkiikin nyt uusin keinoin puuttumaan epädemokraattiseen kehitykseen muun muassa Unkarissa ja Puolassa. Unkarin tilanteesta keskusteltiin jälleen Brysselin täysistunnossa kuun lopussa.

Myös kansainvälinen lehdistö pitää tätä lakia ratkaisevana Euroopan tulevaisuuden kannalta. Olen antanut aiheesta useita haastatteluita esimerkiksi Euronewsin, Arten sekä Politicon toimittajille. On tärkeää, että työstämme Euroopan parlamentissa raportoidaan kattavasti.

EU-virastojen vastuuvapaus valiokunnassa

Työtahti talousarvion valvontavaliokunnassa tiivistyy, sillä pöydälläni on 32 EU-viraston työn tarkastaminen. Näiden virastojen rahoitus tulee veronmaksajien pussista, joten on olennaista valvoa, että ne tekevät työnsä tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Tämän varmistaakseni olen tavannut eri virastojen johtoporrasta, kuten Euroopan satelliittinavigointijärjestelmäohjelmista vastaavan GNSS-viraston johtajaa Carlo des Doridesia sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston johtajaa Michael O’Flahertyä. Lisäksi toimin EPP-ryhmän pääneuvottelijana budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnan EU-virastojen demokraattista valvontaa parantavissa lausunnoissa.

Suomen asialla

EU:n maatalouspolitiikan pitää ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet. Keskustelinkin Suomelle merkittävistä kysymyksistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston apulaispääjohtajan Rudi Mögelen kanssa. Talousarvion valvontavaliokunnan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa äänestyksissä puolustin suomalaisia maanviljelijöitä ja onnistuin neuvottelemaan ajamalleni linjalle laajan poliittisen tuen.

Tieteen tietotekniikan keskuksen toimitusjohtajan Kimmo Kosken ja ohjelmajohtajan Irina Kupiaisen kanssa keskustelin eurooppalaisessa yhteistyössä tehtävästä supertietokonehankinnasta, joka olisi hienoa saada Kajaaniin. Se auttaisi Suomea pysymään tietotekniikan kehityksen kärkimaana. Tästä olin myös yhteydessä suoraan hankkeesta vastaavaan komissaariin, Mariya Gabrieliin. Kiinnitin hänen huomionsa lopullisessa päätöksessä vaikuttaviin kriteereihin, jotta ne olisivat varmasti kaikille jäsenmaille tasapuoliset.

Kuluneen kuukauden aikana tapasin Kauniaisten Työväen Akatemian EU-oikeuskurssilaisia ja Kulosaaren yhteiskoulun lukiolaisia, jotka hämmästyttivät aktiivisuudellaan ja tiedoillaan. Nuoret ja koulutus tulevat olemaan painopisteeni, jos minut valitaan uudelle kaudelle Euroopan parlamenttiin. Vaalikeväälle annettiinkin lähtölaukaus, kun kokoomusmeppien ja muiden eurovaaliehdokkaiden kanssa esittäydyimme Narinkkatorilla ja kokoomusristeilyllä.

Euroopan parlamenttiin tulivat vierailulle myös Akavan jäsenliittojen viestintäasiantuntijat, joiden kanssa keskustelimme EU-päätöksenteosta ja parlamentin tulevaisuudesta. On hienoa nähdä, että EU kiinnostaa suomalaisia. Tänä keväänä elämme merkittäviä aikoja, ja teidän kansalaisten kiinnostus Euroopan tulevaisuuteen on ratkaisevampaa kuin koskaan.

Terveisin,
Petri

Jouluiset terveiset Euroopan parlamentista, Uutiskirje

18.12.2018

Vuoden viimeisten viikkojen aikana olen työskennellyt erityisesti EU:n vuoden 2019 budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin yhteen kytkevän lakiesityksen parissa. Tavoitteenani on varmistaa, että veronmaksajien rahat käytetään yhteisten sääntöjen mukaisesti ja niillä aloilla, joissa eurooppalainen yhteistyö todella tuo lisäarvoa. Valitettavasti täysistunnon kanssa samaan aikaan Strasbourgissa tapahtui todella surullinen ampumavälikohtaus, osanottoni uhreille ja omaisille.

Suomalaisen tuottajan asialla

Poliittiset ryhmät ja valiokunnat kokoontuivat joulukuun alussa Brysselissä viimeistä kertaa ennen joulutaukoa. Toimin raportöörinä, kun 32 EU:n erillisviraston vuoden 2017 sääntöjenmukaista toimintaa tarkistetaan. Virastojen vastuuvapausmenettelyyn liittyen tapasin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston edustajia ja talousarvion valvontavaliokunnassa aloitimme virastojen johtoportaiden kuulemiset.

Maatalousvaliokunta käsitteli meille suomalaisille merkittävää asiaa, kun se keskusteli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 2020-luvulla. Allekirjoitin valiokunnan käsittelyssä olleeseen esitykseen 50 muutosesitystä, jotka kaikki tähtäävät siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa menestyksekkäästi.

Viikon aikana tapasin myös pohjoissuomalaisia viljelijöitä, joiden kanssa puhuin EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuuden suunnasta. Kävimme tärkeän keskustelun siitä, miten esimerkiksi turvemaiden kyntökielto sekä maataloustukien tukikatto vaikuttaisivat suomalaisiin tuottajiin. Suomen valtion omistaman kehitysmaille rahoitusta ohjaavan FinnFundin edustajien kanssa taas käsittelimme ehdotettua EU-Afrikka investointikumppanuutta ja erityisesti sitä, miten Afrikkaan istutettaisiin lisää metsää. Tällä hankkeella olisi erinomainen panos/tuotto -suhde, se lisäisi taloudellista hyvinvointia Afrikassa ja vähentäisi näin muuttoliike-tarvetta Eurooppaan.

Itsenäisyyspäivää kunnioitin tasavallan presidentin vastaanotolla. Suomen itsenäisyyden juhliminen on aina yhtä arvokasta ja tärkeää.

Ihmisoikeuksien puolesta, valeuutisia vastaan

Allekirjoitin yhdessä yli 50 muun mepin kanssa vetoomuksen Venäjällä vankilassa kuolleen kirjanpitäjä Sergei Magnitskin mukaan nimetyn lain puolesta. Vetoomuksessa vaadimme Euroopan laajuista ihmisoikeuslakia, joka asettaisi kovat sanktiot myös Euroopan ulkopuolisille ihmisoikeuksien rikkojille. Uskon, että erityisesti Venäjän suhteen on vaarallista pidättäytyä suorasta puheesta ja laki on syytä nimetä Magnitskin mukaan.

Joulukuun puolivälissä Strasbourgin täysistunnossa Euroopan parlamentti hyväksyi vuoden 2019 EU-budjetista saavutetun sovun parlamentin ja jäsenmaiden välillä. Tärkein yksityiskohta oli aloite, joka takaa 3 miljoonan euron rahoituksen Venäjän valeuutisia vastaan. Venäjän pyrkimyksiin horjuttaa demokratiaa ja vaikuttaa ensi kevään eurovaaleihin on suhtauduttava vakavasti. Vastassa on todella kehittynyt ja hyvin rahoitettu koneisto. Olen ajanut aloitetta pitkäjänteisesti muun muassa romanialaisen mepin Siegfried Mureșanin kanssa.

Parlamentin ja jäsenmaiden saavuttama sopimus kasvatti budjettia noin 200 miljoonaa euroa komission toiseen ehdotukseen verrattuna. Tutkimukseen ja koulutukseen neuvottelemamme lisärahoitus rakentaa parempaa tulevaisuutta eurooppalaisille.

Eurooppalaisia arvoja on puolustettava

Strasbourgin viikon merkittävimmät päätökset valiokuntatasolla liittyivät oikeusvaltioperiaatetta koskevaan budjettilakiin. Budjettivaliokunta ja talousarvion valvontavaliokunta hyväksyivät oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä EU-rahoituksen yhdistävän lakiehdotuksen, jonka esittelijä olen. Jo edellisellä viikolla olimme päässeet yhteisymmärrykseen muiden europuolueiden neuvottelijoiden kanssa.

On tärkeää, että voimme puuttua huolestuttavaan demokratian ja sananvapauden vastaiseen kehitykseen EU-maissa nopeasti. Veronmaksajien rahat on käytettävä yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. EU ei voi rahoittaa jäsenvaltioita, joissa oikeuslaitos ei ole itsenäinen tai media ei saa toimia vapaasti. Parlamentin täysistunto äänestää ehdotuksesta tammikuussa ja tämän jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Joulu on jo lähellä ja nyt on syytä rauhoittua perheen parissa. Ensi keväänä minulla on esittelijänä eli raportöörinä työpöydälläni 34 mietintöä, jotka on saatava valmiiksi ennen toukokuun vaaleja.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Terveisin,
Petri

MEP Sarvamaan hyvät uutiset Brysselistä

4.12.2018

Suomen etu CAP-uudistuksessa turvattava, Maaseudun Tulevaisuus

30.11.2018

Yhteisen maatalouspolitiikan seuraavaa versiota on jännitetty jo pitkään ennen komission kesäkuun alussa antamaa ehdotusta. Kaivatun CAP-uudistuksen suuntaviivat ovat paikoin näyttäneet vievän yhteistä maatalouspolitiikkaa suomalaisten tuottajien kannalta juuri oikeaan suuntaan, mutta heikkojakin avauksia on matkan varrella nähty.

Lopullisista ratkaisuista emme voi olla varmoja ennen kuin uusi monivuotinen rahoituskehys valmistuu. Sitä odotellessa ei kuitenkaan saa pyöritellä peukaloitaan. Parlamentin valiokunnissa työstetään parhaillaan lausuntoja komission kolmiosaiseen CAP-ehdotukseen. Päävastuun kantavan maatalousvaliokunnan lisäksi myös meillä budjettimepeillä on sanamme sanottavana.

Viime viikolla Euroopan tilintarkastustuomiostuin esitteli parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle näkemyksensä komission CAP-ehdotuksesta. Roolilleen uskollisesti tilintarkastustuomiostuin halusi ylläpitää kaikki vanhat tukitarkastukset myös seuraavassa, muuten virtaviivaisemmassa CAP:ssa.

Osallistuin keskusteluun tietysti itsekin, koska tällaisia tilaisuuksia ajaa kotimaisen maatalouden harjoittajan etua ei sovi jättää käyttämättä. Puolustin kokouksessa komission yritystä karsia CAP:n byrokraattista kuormaa, joka lepää raskaana viljelijän harteilla. Komission ehdotus tähtää tässä kohdin oikeaan suuntaan, puutteistaan huolimatta.

Tilintarkastustuomioistuimen arvio oli sen verran murskaava, että maatalouskomissaari Phil Hogan päätti vastata siihen kirjeellä. Komissaari puolusti talonsa ehdotusta ja alleviivasi sen tärkeitä tavoitteita: yhteisen maatalouspolitiikan viemistä entistä vahvemmin tulokseen perustuville, yksinkertaisille ja läheisyysperiaatteeseen nojaaville raiteille. Viimeisin tarkoittaa päätöksenteon pitämistä mahdollisimman lähellä äänestäjää aina, kun korkeampi taso ei ole aidosti tarpeen.

Komission tavoitteissa on tuttua kaikua parlamentin oma-aloitemietinnöstä, jonka esittelijänä toimin vuonna 2015. Tuolloisen mietintöni vaatimuksena oli nimenomaan selvemmin tuloksiin perustuva, sujuvampi ja yksinkertaisempi CAP, jossa myös tarkastuksia pitää järkeistää. Parlamentin äänestyksissä kanta sai 575 mepin tuen, vastaan äänesti vain vähän yli sata. Kaikupohjaa suomalaisten viljelijöidenkin keskeisille pyynnöille löytyy kyllä.

Maatalouden syvistä riveistä nousevaa viestiä on siis viety eteenpäin määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Isojen pakettien kohdalla tärkeintä on löytää pitkien valmisteluprosessien aikana oikeat hetket tuoda asiansa esiin. Tässä vaaditaan kärsivällisyyttä, tilaisuuksia vaikuttaa kyllä on. Budjettivaliokunnassa äänestimme alle viikko sitten lausunnostamme eli siitä miten muuttaisimme komission asetusehdotuksia. Käsittelyssä olivat asetukset CAP-uudistuksen mukaan tuomista kansallisista strategioista ja CAP:n rahoituksesta, valvonnasta ja seurannasta.

Suomen kaltaisen eurooppalaisittain omalaatuisen maatalousmaan on oltava erityisen tarkka siitä, että yhteiset ratkaisut huomioivat pohjoisen sijaintimme ja maatalouden rakenteemme asettamat edellytykset. Muuten ei Suomessa kohta voi enää kannattavaa viljelyä harjoittaa. Tämä on Suomen edunvalvonnan tärkein tehtävä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta päätettäessä.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.11.2018

MEP Sarvamaan videotervehdys maataloustuottajille

8.11.2018

Euroopan parlamentti kannattaa Sarvamaan esittämiä lisäresursseja maaseudun kehittämiseen ja Venäjän valeuutisten torjuntaan

26.10.2018

Euroopan parlamentti äänesti kannastaan vuoden 2019 EU-budjettiin keskiviikkona 24.10. Strasbourgissa. Samalla täysistunto hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) esittämät 20 miljoonan euron korotuksen maaseudun kehittämisrahastoon, EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän vahvistamisen ja 3 miljoonaa euroa informaatiohyökkäysten torjumiseen.

”Ehdottomasti keskeisintä on torjua maatalouteen kohdistetut leikkaukset. Neuvottelemani 20 miljoonan lisärahoitus olisi toteutuessaan tietenkin melko pieni”, parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa huomauttaa. Ilman Sarvamaan korotusesitystä budjettivaliokunnan konservatiivien ehdottamat leikkaukset maaseudun kehittämisrahastoon olisivat saattaneet olla väistämättä edessä.

”Toinen tärkeä asia on Venäjän vaikuttamisyritysten torjuminen. Muuten meidän poliittista järjestelmäämme kohtaan tunnettu epäluottamus kasvaa entisestään. Nyt tarvitaan kipeästi vastatoimia. Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaistensa luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhteisen StratCom Plus -toimen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. ”EU:n on pystyttävä seuraamaan ja vastaamaan Venäjän levittämään harhaan johtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja”, Sarvamaa alleviivaa.

”Esityksilläni oli budjettivaliokunnan ja poliittisten ryhmien vankka tuki jo ennen täysistuntoäänestystä. Todellinen koitos on marraskuun puolivälissä käytävät neuvottelut leikkauksia vaativien EU-jäsenmaiden kanssa”, parlamentin neuvottelutiimissä mukana oleva Sarvamaa kertoo. Jäsenmaiden ja parlamentin edustajien on päästävä sopuun ensi vuoden EU-budjetista maanantaihin 19. marraskuuta mennessä.

Euroopan komissio ehdotti EU:n ensi vuoden budjetiksi 165,6 miljardia euroa. Parlamentti katsoo kuitenkin, että rahaa tarvittaisiin 721 miljoonaa euroa enemmän. EU-jäsenmaiden muodostaman neuvosto puolestaan esittää 1,6 miljardin leikkauksia komission ehdotukseen.