Miksi vaikenit, Antti Rinne?, Verkkouutiset

12.4.2019

Korruptio, poliittinen ajojahti ja järjestelmällinen EU:n perusarvojen rikkominen. Näiden ei tulisi kuulua Euroopan Unionin jäsenmaiden sanavarastoon, mutta ne kuvaavat valitettavasti Romanian tämänhetkistä tilannetta.

Romanian sosialistihallitus on rikkonut viime aikoina räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja. Hallitus on muuttanut omavaltaisesti maan rikoslakia, mikä on lisännyt oikeuslaitokseen kohdistuvaa poliittista painostusta sekä heikentänyt tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta. Lisäksi hallituksen jatkuvat pyrkimykset korruption laillistamiseksi ovat räävitön loukkaus länsimaisten demokratioiden arvoja vastaan.

Hallitus haastoi Euroopan komission perusteettomasti oikeuteen helmikuussa 2019 syyttäen komissiota Romanian oikeusvaltiotilannetta käsittelevän raportin väärentämisestä. Maan johto on myös ehdottanut korruptoituneen sosialistipuolueen varapääministeriä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Sosialistihallitus yritti myös aktiivisesti estää romanialaisen Laura Kövesin nimittämisen Euroopan pääsyyttäjäksi tekaisten perättömiä syytöksiä, jotka johtivat lopulta oikeustoimiin Romaniassa. Euroopan parlamentti tukee Kövesin ehdokkuutta, ja on äimistynyt Romanian hallituksen toimista.

Kövesi toimi viiden vuoden ajan Romanian korruptiontorjuntaviraston johtajana, ja hänen todettiin edistäneen ennennäkemättömästi Romanian korruptionvastaista taistelua. Pelko liian tehokkaasta hallituksen toimiin puuttumisesta sai kuitenkin sosialistihallituksen syrjäyttämään Kövesin ennenaikaisesti tehtävistään virastossa.

Nämä esimerkit ovat valitettavasti vain jäävuoren huippu Romanian sosialistihallituksen tyranniassa. Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistimepit ovat järjestelmällisesti ja sokeasti tukeneet sosialistihallituksen linjaa kaikissa Romaniaan liittyvissä päätöksissä. Viimeksi maanantaina 8.4. sosiaalidemokraatit ympäri Eurooppaa äänestivät talousarvion valvontavaliokunnassa Romanian varapääministerin nimittämisen puolesta.

Kokoomusmeppinä en voi hyväksyä tällaista missään olosuhteissa. Puolueuskollisuus ei voi olla EU:n perusarvojen ja oikeusvaltioperiaatteen polkemisen yläpuolella.

Toimin Euroopan parlamentin pääneuvottelijana budjettilaissa, jonka avulla voidaan sulkea EU:n rahahanat oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta jäsenmailta. Olen myös parlamentin pääneuvottelija kriittisessä päätöslauselmassa koskien Romanian oikeusvaltioperiaatteen tilaa. EPP-ryhmän puheenjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa olen toiminut aktiivisesti Romanian hallituksen toimia vastaan.

Mutta mitä teki Antti Rinne, kun SDP:n sisarpuolueen johtama hallitus Romaniassa toimi ja toimii edelleen EU:n jäsenmaiden yhteisiä arvoja vastaan? Ei yhtään mitään.

SDP:n periaateohjelman mukaan sosialidemokratian päämääränä on vapaa, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. On täysin ristiriitaista, että SDP ei noussut äänekkäästi puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta puoluetovereitaan vastaan Euroopan tasolla, vaan hyväksyi tilanteen näin vaalien alla. Pääministeripaikkaa itselleen havittelevan puolueen pitäisi nousta esiin ja kantaa vastuu Suomelle ja Euroopalle elintärkeässä kysymyksessä.

Julkaistu Verkkouutisissa 12.4.2019

EPP: Kokoomusmepit: Tekijöiden oikeudet varmistettava myös digiaikana

26.3.2019

Suomen kokoomusmepit kannattavat EU:n tekijänoikeusdirektiivin hyväksymistä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan uusi direktiivi ei uhkaa sananvapautta. ”Se ei tarkoita suodattimia tai blokkausta. Niiden verkkoalustojen, joiden pääbisnes on jakaa ja promota yleisölle tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä, on saatava tähän lupa tai lisenssi. Meemejä, giffejä ja karikatyyreja voi ladata jatkossakin”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Kokoomusmepit kannattivat EU:n tekijänoikeusdirektiiviä täysistuntoäänestyksessä

Petri Sarvamaa esitteli EU:n toimintaa suomalaiselle vierasryhmälle

5.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) isännöi vierasryhmää Brysselissä. Vierailijat olivat Kokoomuksen jäseniä Espoosta ja Nokialta. Kolmen päivän vierailun aikana ryhmä sai kattavan katsauksen EU-maailmaan.

Vierailun ensimmäisenä päivänä Sarvamaa esitteli ryhmälle EU-parlamentin toimintaa. Seuraavaksi vierailijat pääsivät tutustumaan Euroopan menneisyyden eri vaiheisiin Euroopan historian talossa. Komissiossa vieraat otti vastaan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki. Ryhmä pääsi myös tutustumaan Euroopan unionin neuvostoon interaktiivisen näyttelyn kautta. Matka huipentui vierailuun Suomen Nato-erityisedustustossa. Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä kävi vilkkaana, kun puolustuspolitiikan erityisasiantuntija Tiina Tarvainen sekä apulaissotilasedustaja Tommi Haapala esittelivät Suomen ja Naton välistä yhteistyötä.

Kaleva: Kokoomuksen euroedustajan arvio unkarilaisen sisarpuolueen Fideszin erottamishankkeesta – tärkeintä, että saadaan mönjä liikkeelle

1.3.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) tukee ehdoitta Kokoomuksen vaatimusta erottaa unkarilainen Fidesz-puolue Euroopan parlamentin oikeistopuolueiden EPP-ryhmästä. ”Nyt viimeistään täytyy sanoa, että tämä riittää. Tärkeintä on saada mönjä liikkeelle. Tässä on kyse koko demokratian kohtalosta Euroopassa”, sanoo Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: ”Euroopan unioni on vedenjakajalla”

18.1.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP)  neuvottelema lakiehdotus oikeusvaltioperiaatteen suojaamisesta hyväksyttiin tammikuussa Euroopan parlamentissa suurella enemmistöllä. Mietintö koskee ensisijaisesti EU:n budjettia ja varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sillä on kuitenkin paljon laajempaa poliittista merkitystä nykyisessä tilanteessa.

Lue uutinen ›

Suomen Kuvalehti: Viktor Orbán tekee mitä lystää

6.11.2018

EPP pohtii Viktor Orbánin johtaman Fideszin asemaa europuolueen sisällä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan tapa, jolla Orbán rakentaa valtaansa, on vastenmielinen. ”Mitä pidempään Fidesz on EPP:n jäsen, sen enemmän se syö puolueen uskottavuutta EU:n arvojen puolustajana”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Eurooppa vedenjakalla, Maaseudun Tulevaisuus

2.11.2018

Oikeistopopulismi on viime vuosina ottanut Euroopassa tuskallisen vahvaa jalansijaa. Äärioikeisto on nostanut suosiotaan, asenteet ovat koventuneet ja puheet ja teot muuttuneet vihamielisemmiksi – ja kaikki tämä demokraattisella mandaatilla.

Nykytilannetta historiallisesta näkökulmasta tarkastellen voidaan nähdä yhtymäkohtia jopa maailmansotia edeltäviin asetelmiin. Poliittinen retoriikka on taantunut vuosikymmeniä ja useat valtiot ovat alkaneet sulkeutua sisäänpäin luoden jännitteitä kansainvälisiin suhteisiin.

Vaaleja voitetaan nyt uhkakuvilla ja pelonlietsonnalla. Kuvitteellisia uhkia etsitään erityisesti omien rajojen ulkopuolelta ja EU joutuu usein syntipukiksi. Valtaa haalitaan kertomalla valheellisia tarinoita, ja viesti menee silti yhä enenevissä määrin läpi. Kun asema on saavutettu, alkaa uudistusten aalto.

Kansalliseen vakauteen ja ulkoisiin uhkakuviin vedoten tehdään rakennemuutoksia, joilla heikennetään kansalaisten perusoikeuksia ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Esimerkiksi Puolassa mullistetaan oikeuslaitosta poliittisin motiivein, Unkarissa lietsotaan vihamielistä muukalaisvastaisuutta ja Romaniassa heikennetään korruption vastaisia toimia, puhumattakaan brittien irtautumisesta koko EU:sta.

Myös Saksassa on epävarmuuden merkkejä ilmassa. Liittokansleri Merkelin luopuessa CDU:n puheenjohtajuudesta yhtenäisen Euroopan suunta on epäselvä.  Merkel on symboloinut vakautta kansainvälisten kriisien myllerryksessä. Jos tilalle nousee vähänkään nationalismille korvaansa kallistava johtohahmo, saa piru pikkusormen.

Omassakin poliittisessa perheessäni, Kokoomuksen eurooppalaisessa isäntäpuolueessa EPP:ssä, käydään poliittista kamppailua perustavanlaatuisella tasolla. EPP:n kärkiehdokaskisassa vastakkain ovat suomalainen liberaali Alexander Stubb sekä saksalainen konservatiivi Manfred Weber.

Weber haalii kannatusta myös niistä Euroopan kolkista, joissa oikeistopopulismilla on vahva jalansija. Liberaalin Stubbin sijaan EPP saattaa siis asettaa komission puheenjohtajaehdokkaaksi konservatiivin, joka on hankkinut osan kannatuksestaan nationalisteilta.

Suomessa tilanne on eurooppalaisella vertailutasolla vakaa, eurobarometri-mittauksissa tyytyväisyys unioniin on huippuluokkaa. Suomen korkea koulutustaso ja sisälukutaito luovat ymmärrystä, jonka avulla pysytään tietoisina yhteistyön arvosta. Ehkäpä siis muualla niitä jallitetaan, joilla tätä tietoa ei ole?

Asenteiden vaaliminen lähtee arjesta. Paremman ja vakaamman maailman puolesta pitää ottaa kantaa niin työpaikan kahvipöydissä, harrastuksissa kuin julkisilla keskustelufoorumeilla. Väärien uhkakuvien voitto on estettävissä, kunhan muistamme kollektiivisesti vaalia ymmärrystämme ja arvostaa yhteistyötämme.

Ensi kevään vaaleissa vastakkainasettelun vaara on käsinkosketeltava. Mikäli europarlamenttiin vyöryy mittavin määrin oikeistopopulisteja ja jäsenmaiden hallituksia vetävät heidän puoluetoverinsa, vaarantuu koko järjestelmä. Haluammeko siis kaataa kansainvälisen yhteistyön, vai kehittää sitä entistä paremmaksi?

Protestointi on ymmärrettävää jos asiat ovat huonolla tolalla. Jos EU on aiheuttanut mielipahaa tai heikennystä elinoloihin, tuleekin järjestelmää kyseenalaistaa. Tässä tulisi kuitenkin esittää faktoja väitteiden tueksi, ei vain tyhjiä sanoja.

Todellisuudessa eurooppalainen yhteistyö on luonut vakautta ja vaurautta, ja sen jatkuvuuden eteen pitää myös taistella. Nyt ei ole sivusta seuraamisen aika, Eurooppa on vedenjakajalla.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.11.2018

Sarvamaa vaatii Unkarin hallitusta vastuuseen perusarvojen loukkaamisesta

12.9.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Unkarin vuosia jatkunut huolestuttava takapakki kohti itsevaltaista yksipuoluejärjestelmää vaarantaa koko Euroopan tulevaisuuden. Parlamentin täysistunto hyväksyi keskiviikkona 12.9. EU:n perussopimuksen artikla seitsemän laukaisemisen ehdottamisen jäsenmaiden muodostamalle neuvostolle äänin 448 puolesta, 197 vastaan ja 58 tyhjää. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun europarlamentaarikot käyttäivät artiklan seitsemän mukaisesti oikeuttaan vaatia jäsenmailta toimia eurooppalaisten perusarvojen puolustamiseksi.

”Äänestin Unkaria koskevan päätöslauselman puolesta. EU-jäsenmaiden on jo aika virallisesti tunnustaa, että Unkarissa on Puolan tavoin olemassa vähintäänkin selkeä riski yhteisten arvojen järjestelmällisestä halventamisesta”, Sarvamaa kritisoi.

Sarvamaan mukaan parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n, johon esimerkiksi sekä kokoomus että Fidesz kuuluvat, on nyt tehtävä merkittävä ratkaisu. ”Kokoomus ja EPP eivät voi seisoa Fideszin takana. Jaettuihin arvoihin kuten demokratiaan ja lakien noudattamiseen sitoutuminen on tärkeämpää kuin äänten jakautuminen parlamentin poliittisten ryhmien välillä. Muuten koko rauhanprojekti on vaarassa”, alleviivaa Sarvamaa.

”Euroopan tulevaisuus on rakennettava kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen sekä demokratian varaan. Ne ovat keskinäisen luottamuksen peruspilareita, jota ilman EU ei yksinkertaisesti toimi”, parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa toimiva Sarvamaa korostaa. Ehdotuksen mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella.

”Historiallisen pitkä rauha ja vakaus voivat jatkua Euroopassa vain, jos EU ottaa kansainvälisesti vahvemman roolin. Se onnistuu ainoastaan omien arvojemme takana suoraselkäisesti seisomalla. Unkarin ja Puolan kehitys vaikuttavat suoraan suomalaisten tulevaisuuteen”, huomauttaa Sarvamaa.

Euroopan parlamentti keskusteli tiistaina 11.9. iltapäivällä Unkarin jatkuvista vakavista oikeusvaltioperiaatteen loukkauksista kuten tuomarien riippumattomuuden vaarantamisesta. Paikalla oli myös maan pääministeri Viktor Orbánia (Fidesz, EPP) puolustamaan hallituksensa toimintaa.

Kokoomusmepit isännöivät vierasryhmää Brysselissä

17.5.2018

Kokoomuksen europarlamentaarikot saivat  Kansallinen Sivistysliitto ry:n vierasryhmän Brysseliin toukokuun puolivälissä. Matkan tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus tutustua Euroopan unionin toimintaan. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) esitteli ryhmälle Euroopan parlamenttia. Sarvamaa kertoi vieraille mepin työn arjesta ja EU:n ajankohtaisista asioista.

Muutaman päivän kestäneen matkan aikana vieraat tapasivat kaikki kokoomuksen europarlamentaarikot ja pääsivät tutustumaan myös Euroopan komissioon sekä Suomen pysyvään edustustoon EU:ssa. Lisäksi vierailla oli mahdollisuus käydä Euroopan historian talossa. Suurin osa vieraista oli ensimmäistä kertaa Brysselissä, joten vierailut eri instituutioihin herättivät paljon keskustelua, muun muassa EU:n lainsäädäntöprosessin vaiheista.