21.12.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan (kok., EPP) Suomen kanta EU:n rahoitukseen ja vuoden 2020 jälkeisiin budjetteihin niitattiin ennenaikaisesti. ”Positiivista on valtiovarainministerin kabinetin asiantuntemus”, Sarvamaa lisää.
16.11.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomen linja EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytäviin neuvotteluihin on käsittämätön. ”Jos halutaan rakentaa Eurooppaa paremmaksi, ei voi lähteä siitä, että kaikesta vähennetään. Suomen ehdoton vaatimus EU-budjetin pienentämisestä on umpimielinen. Se ei ole fiksua rahankäyttöä eikä palvele suomalaisen veronmaksajan etu”, Sarvamaa sanoo. Suomen hallituksen mielestä EU-budjettia tulee kutistaa, kun suuri nettomaksaja Britannia poistuu unionista ja jättää budjettiin ainakin kahdentoista miljardin euron vuosittaisen aukon vuoden 2020 jälkeen.
26.10.2017
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mielestä viisarien siirtely pitää lopettaa. Kellojen siirtely on harmonisoitu EU-direktiivillä. Tämä tarkoittaa, että kaikkien EU-maiden on siirryttävä kesä- ja talviaikaan samana päivänä. Suomalaiset mepit ehdottavat direktiivin muuttamista ja vaativat, että komissio tarttuu toimeen ja tekee aloitteen direktiivin muuttamiseksi.
12.9.2017
Euroopan parlamentti aikoo keskiviikkona hyväksyä täysistuntoäänestyksessä 3,5 miljoonan euron edestä tukirahoja Microsoftilta irtisanottujen suomalaisten työllistämiseen, kertoo kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Rahat myönnetään Euroopan globalisaatiorahastosta EGR:stä ja osoitetaan 1 284 Microsoftilta tai sen alihankkijoilta irtisanotun uudelleen työllistämisen edistämiseen.
Votewatch-järjestö julkaisi maanantaina raportin vaikutusvallasta Euroopan parlamentissa. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) sijoittu 751 mepin vertailussa sijalle 36.
22.1.2017
New Yorkin Metropolitan Operassa tapahtui viime joulukuussa ihme. Siellä kuultiin ensimmäistä kertaa sataan vuoteen naisen säveltämän oopperan kantaesitys ja vielä naiskapellimestarin johtamana.
Säveltäjä oli suomalainen Kaija Saariaho ja kapellimestari suomalainen Susanna Mälkki. Urheilutermeille käännettynä tapahtuma vastaa sitä, että Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas nousevat ensi kauden F1-sarjan mestariksi ja kakkoseksi.
Suomalaisten kapellimestarien ja säveltäjien maailmanmarssi ei ole sattumaa. He ovat saaneet kylpeä musiikinopetuksessa, jota Suomessa on pidetty Jean Sibeliuksen kunniaperintönä. Heidän ulottuvillaan ovat lisäksi olleet musiikkiopistot, joissa opiskelu on ollut mahdollista myös tavallisille perheille.
Tyttäreni aloitti klarinettiharrastuksen Itä-Helsingin musiikkiopistossa, eteni Sibelius-Akatemiaan, valmistui sieltä ja myöhemmin Saksasta. Nyt hän soittaa Lontoossa. Harrastuskulut lapsena olivat murto-osa esimerkiksi jääkiekkoa harrastavien perheiden maksuista.
Tyttäreni lontoolaiset kollegatkin ovat nykyään yhä enemmän tavallisten perheiden lapsia, koska sielläkin on ymmärretty saattaa musiikkiharrastus kaikkien ulottuville.
Suomessa tämä pienen kansan suuri rikkaus vaarannetaan musiikkiluokkien alasajolla. Tuorein uhri on Helsingin Vuosaaressa, jossa ala-asteen musiikkiluokka lopetetaan. Vuosaaren musiikkiluokalta on lähtöisin muun muassa edellä mainittu Susanna Mälkki.
Musiikkiharrastuksella on tutkittu olevan käänteentekevä vaikutus lapsen älyyn, sosiaalisiin taitoihin sekä yleiseen koulumenestykseen.
Soittoharrastusten myönteinen vaikutus on erityisen selvä lasten sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Saksalaisen Günther Bastianin laajan tutkimuksen mukaan musiikkiluokissa oli selvästi vähemmän muiden lasten luokkayhteisöstä syrjäyttämiä ja kouluyhteisöön vain vaikeasti sopeutuvia lapsia kuin soittoa harrastamattomissa luokissa.
Musiikki vähentää koululaisten aggressioita ja varsinkin hallitsemattomia aggression purkauksia. Jo ekaluokkalaisilla tutkimuksessa todettiin soittoharrastuksen älyä kehittävä vaikutus. Mitä pidemmälle soittoharrastus eteni, sitä enemmän kohosi samalla yleinen älykkyysosamäärä.
Laajennettu musiikinopetus kehittää myös oppilaiden keskittymiskykyä.
Kun musiikkiluokat ajetaan alas, hukataan samalla musiikin hyvää tekevä vaikutus yleiseen oppimisilmapiiriin. Tuhotaan siis juuri sitä, mistä nyt on huutavin puute.
Kaikilla Suomen lapsilla tulisi olla mahdollisuus päästä perusopetuksessa musiikille alttiiksi, koska musiikki on jokaisessa. Sille pitää antaa mahdollisuus, ei viedä sitä pois.
Sibelius on jo takuulla kääntynyt haudassaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotena.
Julkaistu Helsingin Sanomen Mielipide-osastolla 22.1.2017
Kokoomusmeppi Petri Sarvamaan mukaan Suomen hallitus olisi voinut toimia määrätietoisemmin ensimmäisen hallintovuotensa aikana, kun kilpailukyky- ja yhteiskuntasopimusneuvotteluita käytiin. Hänen mielestään valtaa annettiin liikaa työmarkkinajärjestöille, minkä vuoksi ei pystytty tekemään niitä ratkaisuja, joita Suomen talous tarvitsisi.
21.1.2017
Viisi vuotta Euroopan parlamentissa meppinä vaikuttanut Petri Sarvamaa (kok., EPP) varoittaa Venäjän käyvän päivittäin demokratiaa horjuttavaa sotaa verkossa. Se pyrkii hänen mukaansa vaikuttamaan vaaleihin Euroopassa ja tukemaan niitä puolueita, jotka pyrkivät hajottamaan EU:n. Sarvamaa kaipaisikin Suomen Venäjän-politiikkaan lisää selkärankaa.
29.11.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan olisi ehdottoman järkevää, että parlamentti kokoontuisi vain Brysselissä. ”Brysselissä olisi järkevintä olla koko ajan, koska siellä ovat neuvosto ja komissio, ja parlamentti on elimellinen osa lainsäädäntötyötä, koska suurin osa asioista päätetään yhteispäätösmenettelyllä”, Sarvamaa sanoo.
24.11.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan ei ole vielä mitenkään varmaa, että pakolaiskriisi olisi Euroopan osalta ohi. Hänen mukaansa on tärkeää pitää kiinni sopimuksesta, jolla EU taivutteli Turkin lopettamaan salakuljettajien toimet Turkin ja Kreikan välisellä merialueella. ”Kaikki tietävät, ettei Turkista tule EU-jäsentä missään näkyvissä olevassa ajassa. Ymmärrän toki närkästyksen ihmisoikeustilanteesta, mutta minulle on tärkeintä vakauden puolustaminen”, Sarvamaa sanoo.
