Sarvamaa vetoaa meppien yhteisrintamassa demokratian pelastamiseksi EU:n jäsenvaltioissa

31.3.2020

Voit ladata vetoomuksen täältä >

31.03.2020

Lähetetty Euroopan unionin neuvostolle ja komissiolle,

Vedoten komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin,

Koronaviruspandemia vaatii kiireellisiä ja kunnianhimoisia toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja talouden suojelemiseksi. Myös demokratiaa on puolustettava koronapandemian aikana vallankaappausyrityksiltä. Kaikkien hallituksien poikkeustoimenpiteiden tulee kunnioittaa demokraattisia menettelyjä, avoimuutta ja oikeusvaltioperiaatetta. Erityisesti silloin, kun perusvapauksia rajataan merkittävästi, sen tulee tapahtua laajimmalla mahdollisella demokraattisella enemmistöllä eikä vastoin oppositiota.

Valitettavasti osalla EU:n jäsenmaiden hallitusten toimilla ei ole mitään tekemistä viruksen vastaisen taistelun kanssa. Toimien kohteina ovat hallituksen kriitikot, oppositio tai ilmaisunvapaus. Populistihallitukset Euroopassa käyttävät koronavirusta hämäyksenä ja runnovat lakeja ja asetuksia, jotka estävät demokraattisesti valittujen parlamenttien toiminnan. Tämä hiljentää opposition ja kumoaa lehdistönvapauden kaltaisia perustavanlaatuisia vapaan yhteiskunnan periaatteita. On olemassa vakava vaara, että liberaalit demokratiat muutetaan poikkeustilapäätöksillä autoritäärisiksi järjestelmiksi Euroopan unionin sisällä.

Euroopan tulee pysäyttää tämä nyt. Komission on kyennyt aikaisemmin estämään muun muassa Puolaa hiljentämästä tuomioistuimia ja Romaniaa laillistamasta korruptiota. Tuomme huomioon seuravia uhkia demokratialle ja oikeusvaltiolle Euroopan unionissa:

• Unkarin pääministeri Viktor Orbán toi voimaan poikkeuslain, joka pysäyttää parlamentin toiminnan määrittelemättömäksi ajaksi. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden hallita asetuksin ja lykätä vaaleja. Lisäksi laki rankaisee “valeuutisista” ja “koronapelon lietsonnasta” jopa 5 vuoden vankeusrangaistuksella, mitä voidaan hyvin käyttää kriittisiä toimittajia ja kansalaisia vastaan. Laki hyväksyttiin määräenemmistöllä maanantaina 30. maaliskuuta.

• Tšekin pääministeri ja miljardööri Andrej Babis yritti koronatoimia käsittelevässä kabinettikokouksessa runnoa läpi lakia, joka olisi estänyt oikeustoimien nostamisen häntä kohtaan. Babis on ollut EU:n talousvalvonnan syynissä mittavista eturistiriidoissa EU-rahojen käytössä. Hän on sekä suurin EU-rahojen vastaanottajia että päättäjä rahojen jakamisesta Tšekeissä. Tähän asti julkinen paheksunta on estänyt lain valmistelun.

• Kun Puolan hallitus julisti epidemiahätätilan, kaikki ehdokkaat hallituksen ehdokkaita lukuun ottamatta keskeyttivät presidentinvaalikampanjansa. Hallitus kieltäytyi lykkäämästä vaaleja. Istuva presidentti Duda käyttää tilaisuutta hyväkseen varmistaakseen itselleen etulyöntiaseman vaaleissa. Hallitus myös muutti vaalilakia vähemmän kuin kuusi kuukautta ennen vaaleja, mikä on vastoin Puolan perustuslakia.

• Bulgarian hallitus esitti raskaiden sakkojen ja vankilatuomioiden käyttöönottoa, jotta koronapandemista ei levitetä valheellista tietoa. Bulgarian presidentti käytti veto-oikeuttaan perusteena, että laki ”hyökkää viimeisiä sanavapauden rippeitä, joita maassa on jäljellä”. Presidentti voi kuitenkin estää lain voimaantulon vain kerran.

Kansalaisjärjestöaktivistit ovat kritisoineet edellä mainittuja toimia voimakkaasti, sillä ne johtaisivat autoritäärisiin poliittisiin järjestelmiin. Etenkin Unkarissa Orbán on hyvin lähellä valtion muuttamista diktatuuriksi.

Näiden tapahtumien valossa vaadimme, että:

• Kaikilla EU:n jäsenmaiden hallituksien poikkeustilatoimenpiteillä tulee olla päättymispäivämäärä, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Toimien tulee antaa toimittajille ja parlamenteille mahdollisuuden harjoittaa demokraattista valvontatehtäväänsä.

• EU:n komission tulee selkeästi vastustaa sellaisten autoritääristen hallitusten toimia, joilla pyritään kahmimaan valtaa koronaviruksesta johtuvan kriisin varjolla.

• EU:n komission täytyy lopettaa EU-varojen maksaminen Unkarin hallitukselle niin kauan, kun hallituksen toimet ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Sen sijaan komission tulee suoraan päättää EU-varojen kohdentamaisesta.

• Kansalaisjärjestöjen ja lehdistön työtä ei saa rajoittaa. Ne ovat olennainen osa demokraattisia yhteiskuntia, ja niiden työn täytyy antaa jatkua poikkeusoloissakin.

Ensimmäiset allekirjoittajat:

Petri Sarvamaa, MEP, kokoomus, Suomi

Heidi Hautala, MEP, vihreät, Suomi

Daniel Freund, MEP, vihreät, Saksa

Lara Wolters, MEP, sosiaalidemokraatit, Alankomaat

Guy Verhofstadt, MEP, liberaalit, Belgia

Ramona Strugariu, MEP, liberaalit, Romania

Mikuláš Peksa, MEP, piraatit, Tšekki

Terry Reintke, MEP, vihreät, Saksa

Sergey Lagodinsky, MEP, vihreät, Saksa

Franziska Brantner, MP, vihreät, Saksa

Margarida da Silva, Corporate Europe Observatory

Alberto Alemanno, Jean Monnet Professor, HEC Paris

Helen Darbishire, Access Info Europe

Jamila Schäfer, Varapuoluejohtaja Saksan vihreät

Tiemo Wölken, MEP, sosiaalidemokraatit, Saksa

Domenèc Ruiz Devesa, MEP, sosiaalidemokraatit, Espanja

Fabio Massimo Castaldo, MEP, 5 Stelle, Italia

Niklas Nienass, MEP, vihreät, Saksa

Patrick Breyer, piraatit, Saksa

MEP Sarvamaa: The Woman Who Inspired Me the Most – International Women’s Day 2020

8.3.2020

Lentohäpeä ei pysäytä ilmastonmuutosta, Uusi Suomi

6.3.2020

Politiikan on vallannut ajattelu, jossa ilmastotoimien vaatiminen on tärkeämpää kuin niiden tehokkuuden miettiminen ja harkinta. Tunnemme Ruotsista käsitteen flygskam, eli lentohäpeän. Lentämisestä tehdään kovaa vauhtia 2020-luvun syntiä, vaikka lentäminen on elintärkeää modernin yhteiskunnan toimivuudelle. Monet poliitikot tarjoavat uusia veroja lentämistä, lentoyhtiöitä tai lentokenttiä kohtaan. Ilmastonmuutos on valjastettu verotuksen korottamisen välineeksi. Kun kävelee ympäriinsä vasara kädessä, näkee nauloja kaikkialla.

Lentohäpeä perustuu uskomuksiin, ei laskelmiin todellisuudesta. Suhteellisuudentaju puuttuu kokonaan. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun ja Euroopan unionin komission mukaan lentoteollisuus aiheuttaa noin 2% maailman kokonaishiilidioksidipäästöistä. Toisin sanoen, edes lentämisen täyskielto ei olisi voitto ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Itseään voi ampua jalkaan, ja ilmastonmuutos ei siltikään pysähdy.

Eivät ihmiset lennä pahaa pahuuttaan. Moni kuluttaja valitsee lentämisen, koska se on kustannustehokkain tapa matkustaa pitkiä matkoja. Varsinkin Suomen näkökulmasta lentämisen edellytykset ovat tärkeitä, sillä olemme maantieteellisesti Eurooppaan nähden saaren asemassa. Jos lentäminen hankaloituisi, jäljelle ei jäisi käteviä liikenneyhteyksiä muuhun Eurooppaan. Rautatieyhteyksien kehittäminen on toki osa ratkaisua. Esimerkiksi eurooppalainen Rail Baltica -ratahanke toisi nopean junayhteyden Tallinnasta Berliiniin. Tämä ei kuitenkaan korvaa lentoliikenteen tarvetta.

Nykyisin pelkästään jo Bryssel-Helsinki -väli kestää yhteen suuntaan matkustaen noin 36 tuntia, jos lentäminen ei olisi vaihtoehto. Juna Brysselistä Tukholmaan kestää 24 tuntia. Lauttamatka Tukholman ja Helsingin välillä vie yli 12 tuntia. Suora lento Helsinki-Vantaalta Brysselin lentokentälle kestää noin kaksi ja puoli tuntia. Kumman sinä valitsisit?

Lentovero on kauniilta kuulostava ajatus, jonka toteuttaminen olisi suunnattoman monimutkaista järkevällä ja tasapuolisella tavalla. Jälleen kerran suurimpina kärsijöinä olisivat tavalliset pienituloiset ihmiset ympäri Euroopan, jotka joutuisivat veron myötä miettimään, voivatko tehdä edes sen yhden lomamatkan kerran vuodessa tai jopa yhden kerran 2-3 vuodessa. Samalla kampittaisimme EU:n matkailuteollisuutta ja taloutta. Lentoliikenteen tekeminen kalliimmaksi osuisi kipeästi myös Suomen talouteen, sillä Aasian lentoreitit ovat merkittävässä roolissa Helsingin saavutettavuudessa. Jos len­tä­mi­nen Suo­meen kal­lis­tuu, siir­ty­vät len­to­yh­ti­öt mui­hin koh­tei­siin. Ei ole mitään viitteitä siitä, että vaurastuva ihmiskunta matkustelisi tulevaisuudessa ainakaan nykyistä vähemmän.

Lentoliikenne on jo nyt mukana Euroopan talousalueen päästökaupassa, minkä vuoksi uusi lentovero olisi päällekkäinen ratkaisu. Järkevin keino lentoliikenneyhtiöille vähentää hiilidioksidipäästöjään nyt ja tulevaisuudessa on päivittää vanhat laivueet uusiin polttoainetehokkaampiin lentokonemalleihin ja kehittää esimerkiksi uusiutuvia, biopohjaisia polttoaineita. Tässä kehitystyössä Finnair onkin jo edennyt. Näillä keinoilla päästään myös to­den­nä­köi­ses­ti vai­kut­ta­vam­piin tu­lok­siin ym­pä­ris­tö­nä­kö­kul­mas­ta. Lentovero sen sijaan heikentäisi lentoyhtiöiden taloudellista mahdollisuutta tehdä uusia pääomainvestointeja ympäristöystävällisempiin lentokoneisiin ja teknologioihin.

En usko tällaisen ”veroa veron päälle” -politiikan ratkaisevan yhtään maailman ongelmaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeistä on keskittyä energiasektorin päästöihin ja fossiilisista raaka-aineista luopumiseen energiantuotannossa, mikä tuottaa yli 70% maailman päästöistä. Verohaaveet lentämisen kaltaisista lillukanvarsista vievät keskustelun väärille raiteille ja ohjaavat huonoihin ratkaisuihin.

MEP Sarvamaa Yle A-talkissa: pakolaiskriisi Turkin ja Kreikan välisellä rajalla sekä koronavirus

5.3.2020

Time for EPP to kick out Viktor Orbán, Politico

29.1.2020

Petri Sarvamaa is an MEP for Finland’s National Coalition Party, part of the European People’s Party and the Budgetary Control Committee rapporteur for the rule of law mechanism. 

Most of us agree that the European project is based on the principle of rule of law. We recognize that it is a prerequisite for democracy, stability and prosperity, and we know that, if we don’t defend it, the EU loses its credibility.

And yet for years we have watched as Hungarian Prime Minister Viktor Orbán has dismantled his country’s democracy and jeopardized European values from within the safety of the center-right European People’s Party (EPP), the largest group in the European Parliament.

His behavior has caused a rift in the group, which decided nearly a year ago to suspend his Fidesz party even while allowing its MEPs to remain part of the EPP in the Parliament. The party remains suspended, even as a three-man committee concluded its study on the situation in Hungary.

This limbo must end. Fidesz has become a corrupt, nationalistic, populist party under the control of a strongman. We can no longer stand behind them in good conscience and have to move quickly to kick them out.

Rather than revamping his agenda according to EPP values, Orbán has moved even further away from the group and shown no remorse.

To be sure, it will not be an easy decision. Many had hoped the party would change course and return to the fold. Indeed, Orbán was given plenty of opportunities to do so.

Instead, the route the Hungarian prime minister has chosen leaves the EPP no choice. Rather than revamping his agenda according to EPP values, he has moved even further away from the group and shown no remorse. If Fidesz were to remain a member of the EPP, we would be legitimizing Orbán’s dismantling of Hungarian democracy.

The prime minister and his party have devastated liberal democracy in Hungary over the last decade. His government has successfully destroyed the independence of the judiciary and changed electoral laws to their favor. It has dismantled the country’s independent media, by bringing TV stations and newspapers under the control of Orbán’s allies.

The Hungarian leader has used EU taxpayers’ money to consolidate his increasingly authoritarian regime, using agricultural subsidies as a patronage system that enriches his friends and family, protects his political interests and punishes his rivals. His nation-wide billboard campaign last year attacking George Soros and former European Commission President, and EPP colleague, Jean-Claude Juncker adds insult to injury.

For some time now, a number of EPP leaders have emphasized that those who do not believe in our common values and ideas for the future of Europe should not belong to the group. Last year, for example, the EPP group voted with a vast majority in favor of a new rule of law mechanism that would tie the distribution of EU funds to adherence to the rule of law.

It is high time to live up to these words. Under Orbán’s leadership, Fidesz has drifted too far from the core of what the EPP stands for.

Even as the EPP meets for its next political assembly, Orbán is expected to be sharing a stage in Italy with far-right figures like Matteo Salvini and Marion Maréchal. He has also praised U.S. President Donald Trump and British Prime Minister Boris Johnson for their policies.

At the end of the day, this is not about Hungary, Orbán or Fidesz. Taking a clear stance that we won’t stand for someone running roughshod over our values sends an important message to the rest of Europe too. There are plenty of MEPs in other political groups — whether on the left or the right — who undermine core EU values.

The EPP must realize that a shared commitment to democracy and the rule of law is far more important than concerns over how votes will be divided between political groups if a member leaves the group.

We can’t have it both ways. We can’t keep Fidesz as a member of the group and also lecture others about the importance of European values. If we want to be on the right side of history, we can no longer afford to compromise with an increasingly authoritarian strongman.

Published in Politico, 29th of January 2020.

Sitä saa mitä tilaa, Maaseudun Tulevaisuus

27.12.2019

Euroopan yhdentymistä ryhdyttiin rakentamaan vajaat 70 vuotta sitten hiilen ja teräksen ympärille. Ajatus syntyi Euroopan savuavista raunioista: Sidotaan Saksa, Ranska, hiili ja teräksen tuotanto sopimuksin yhteen. Tämä estää 1930-luvulla tapahtuneen Saksan varustautumisen enää koskaan uudestaan.

Vuosikymmenten saatossa saatiin paljon aikaan. Syntyi Euroopan unioni, valtioiden yhteistyö syveni ja nyt se tavoittelee ylikansallista demokratiaa. Elämme aikaa, jossa eurooppalaiset voivat valita yhteisen parlamentin, joka käyttää todellista lainsäädäntövaltaa.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä läntisen maailman rauhan ja yltäkylläisyyden tavoitti uusi uhka, ilmaston lämpeneminen. Ajatus oli huolestuttava, joskin etäinen. Valtiomahdeista neljäs eli media tervehti sitä ensimmäisenä ja suurella ilolla tervehtikin.

Uhkakuvista ammentavat toimittajat ryhtyivät siteeraamaan tuomiopäivän viestintuojia. Heidän etunenässään oli Yhdysvaltain presidentinvaalin katkerasti vasta korkeimmassa oikeudessa hävinnyt Al Gore. Hän löysi viestin levittämisestä uuden merkityksen elämälleen. Hänet palkittiinkin lopulta tehokkaasta viestittämisestään Nobelin palkinnolla.

Tiedeyhteisö ei ollut vielä saavuttanut nykyään usein mainittua ”yksimielisyyttään”, mutta viime vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin elettiin tärkeitä aikoja senkin suhteen. Tuolloin ratkaistiin Yhdysvalloissa ja Euroopassa tutkimussuuntien rahoituksia. Silloin ratkesi, mikä tieteenala nousee ilmastotutkimuksen tiennäyttäjäksi. Meteorologien lämpötilamittaukset ja niitä seurannut napajäiden sulamisvauhtia mittaava tutkimus veivät voiton.

Tultiin 2010-luvulle, Greta Thunberg oli juuri oppinut lukemaan. Kuten aina historiassa, pelko hallitsi massojen käyttäytymistä.

Loppu on niin tuoretta historiaa, ettei sen muste ole ehtinyt kuivua – jos mustetta enää käytetään. Tämä onkin tärkeä huomio: painomusteen aikakaudella ihmiskunta ei olisi kyennyt siirtämään kollektiivista pelkoa suuriksi poliittisiksi päätöksiksi samalla vauhdilla kuin 2010-luvulla.

Mitä Euroopassa tapahtui? Ihmiskunnan sivistyksen kehtona itseään pitävä maanosa julisti poliittisten johtajiensa suulla, että Eurooppa pelastaa maapallon ilmaston lämpenemiseltä. Lisäksi samalle vuosikymmenelle osui niin sanottu ”populismin nousu”. Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvien puolueiden nousu mielipidemittauksissa pakotti vanhan oikeiston ja vasemmiston epäpyhään liittoon.

Näiden kahden, suhteellisen äskettäin tapahtuneen kehityksen tuloksena meillä on nyt käsissämme EU:n komission julkistama ”Vihreä sopimus”, poliittinen ohjelma 2020-luvulle.

EU-parlamentissa meidän täytyy pitää huoli siitä, että edes kaavailtujen lainsäädäntöuudistusten vaikutusarviot tehdään ennalta ja huolella, kuten Euroopan kansanpuolue EPP edellyttää. Vaikeaa tästä tulee, koska Eurooppa-laivan komentosillalla navigaattorin tehtävää hoitavat nyt vihreät – niin vihreissä kuin muissakin puolueissa. Eurooppalaiset ovat saaneet, mitä tilasivat. Niin kuin tietysti demokratiassa kuuluukin tapahtua.

Olemme uljaalla tiellä, jolla on markkinatalouden kanssa enää vain vähän tekemistä, vaikka toisin väitetään. Toivomme, että muu maailma seuraa EU:ta. Jos ei seuraa, ryhdymme protektionisteiksi ja heikennämme entisestään Euroopan taloutta. Siinä sivussa pistämme Suomen ja Ruotsin metsätalouden ahtaalle, vaikka pitäisi keskittyä hiileen ja teräkseen (sic!).

Tämä ei pääty hyvin. Toivon tietenkin, että olen väärässä.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.12.2019. 

Verkkouutiset: Ratkaisujen viikot EU:ssa – ”Manfred Weberin osakkeet voivat nousta”

16.6.2019

Lue uutinen ›

Ilta-Sanomat: Karttakuvat kertovat: Täältä uudet mepit keräsivät äänisaaliinsa

27.5.2019

IS esittelee kaikki Suomen uudet mepit. Toimitta­jataustaisella europarlamentaarikko Petri Sarvamaalla (kok., EPP) on vaikutus­vallasta näyttöjä ja hän on tehnyt myös paljon mietintöjä. Sarvamaa ajaa EU-varojen tehokasta käyttöä ja vaati hiljattain EU:n turvapaikkavirastoa vastuuseen väärinkäytöksistä.

Lue uutinen ›

Aamulehti: Näin äänesi vaikuttaa Euroopassa – Suomalaisia on ilo äänestää, sillä mepit saivat keskimääräistä enemmän aikaan EU:ssa

17.5.2019

Suomella on kokoonsa nähden keskimääräistä enemmän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa suomalaismeppien aktiivisuuden ansiosta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on Euroopan vaikutusvaltaisimpien ja aktiivisimpien meppien joukossa Votewatch- ja Mepranking -sivustojen mukaan.

Lue uutinen ›

Politico: Orbán backs away from Weber

6.5.2019

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei tue enää Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokasta Manfred Weberiä Euroopan komission puheenjohtajaksi. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on iloinen siitä, että Orbán ottaa etäisyyttä EPP:hen. Hän näkee sen merkkinä siitä, että puolueen päätös jäädyttää Fideszin jäsenyys viime maaliskuussa on toiminut toivotulla tavalla. ”Joey Ramonen sanoin: ’Glad to see you go go go go, goodbye!'”, toteaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Sarvamaa vaatii väärinkäytösten tuomitsemista Romaniassa

30.4.2019

Euroopan parlamentti äänesti tiistaina 16.4. Strasbourgin täysistunnossa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen romanialaisen ja kroatialaisen jäsenen valinnasta. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääneuvottelijana.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU-varojen käytön sääntöjenmukaisuuden ja raportoi mahdollisista laittomuuksista EU:n petoksentorjuntavirastolle. Sarvamaan johdolla EPP-ryhmä äänesti Romanian ehdokkaan nimittämistä vastaan sekä kroatialaisen ehdokkaan nimittämisen puolesta. Romanian hallitus on viime aikoina rikkonut räikeästi oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen mukaisia arvoja. Sarvamaa korostaa, että Romanian oikeuslaitokseen kohdistuvaa poliittista painostusta, tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuuden heikentämistä sekä hallituksen järjestelmällisiä yrityksiä muuttaa maan rikoslakia korruption laillistamiseksi ei voida sallia.

Sarvamaa on talousarvion valvontavaliokunnan EPP-ryhmän puheenjohtaja.

MTV uutiset: Heidi Hautala ja Petri Sarvamaa lukeutuvat Euroopan vaikutusvaltaisimpiin meppeihin – mikä on vallan salaisuus?

25.4.2019

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vieraili Huomenta Suomessa keskustelemassa meppien vallankäytöstä. Votewatch-järjestön tekemän selvityksen mukaan Sarvamaa on Euroopan 14. vaikutusvaltaisin meppi. Sarvamaa kertoo olleensa täysin tuntematon EU-parlamentissa saapuessaan sinne vuonna 2012, mutta verkostoitui nopeasti olemalla aktiivinen ja tutustumalla sekä oman ryhmänsä että muiden ryhmien meppeihin.

Katso ohjelma ›