Uudistetaanko Suomen alkoholilakia väkisin EU-lain vastaisesti?
Kyseenalaistan Suomen hallituksen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä EU:n sisällä. Etämyynnillä tarkoitetaan muun muassa verkkokaupassa tehtävää asiointia, siis esimerkiksi yksityishenkilöiden tilauksia Suomeen muista EU:n jäsenmaista.
Alkoholilakiin on suunniteltu raskaita byrokraattisia rajoitteita, joilla alkoholin etämyynti tehtäisiin käytännössä entistäkin mahdottomammaksi. Tämä olisi EU:n sisämarkkinoiden periaatteiden vastainen järjestely ja vahvistaisi vain entisestään kansallisen monopolin, Alkon, asemaa.
Tiedustelin komission näkemystä asiaan jo aiemmin tänä vuonna. Alkoholilain valmistelu ei ole kuitenkaan edennyt etämyynnin osalta EU-lainsäädännön kannalta oikeaan suuntaan, joten nyt komissiota täytyy hoputtaa ottamaan Suomen lainsäädäntöaikeisiin selvä kanta. Siksi olen esittänyt asiasta uuden, kiireellisen selvityspyynnön komissiolle.
Eduskunta pyrkii viimeistelemään alkoholilain jo lähiviikkojen aikana. Ohessa uusi selvityspyyntöni Euroopan komissiolle:
Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus Suomessa – rajat ylittävän etämyynnin esteet
Viittauksena aiempaan kirjalliseen kysymykseeni P-003414/2017 ja Euroopan komission 28.7.2017 antamaan vastaukseen:
Voiko Suomi komission tulkinnan mukaan käyttää kansanterveydellisiä syitä SEUT artiklan 36 mukaisena perusteena rajat ylittävän kaupan rajoituksille alkoholin etämyynnin osalta? Suomen hallituksen perustelut eivät ole uskottavia, kun samalla on suunnitteilla alkoholin saatavuuden helpottaminen kansallisen monopolin, Alko Oy:n, kautta. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa etämyynti oli pitkään rajoitettua, sen vapautus on johtanut vain noin 1 prosenttiyksikön osuuteen alkoholin kokonaiskulutuksesta. EU:n sisämarkkinoiden toteutumisen ei voi siten todeta olevan aiheuttanut haittaa kansanterveydelle.
Suomen hallituksen näkemys rajat ylittävän etämyynnin laittomuudesta on siis edelleen ongelmallinen SEUT artiklan 34 kannalta. Miten komissio aikoo varmistaa, että Suomen uusi alkoholilaki tulee olemaan etämyynnin osalta EU-lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukainen, eikä jäsenvaltioiden väliselle kaupalle jätetä kansallisella tasolla peiteltyjä rajoituksia, jotka ovat ristiriidassa tavaran vapaan liikkuvuuden periaatteiden kanssa? Rajat ylittävälle etämyynnille ei sellaisenaan ole asetettu rajoituksia muissa jäsenvaltioissa. Aikooko komissio aloittaa SEUT artiklan 258 mukaisen menettelyn, mikäli Suomi päätyy aiotun kaltaisesti peitellysti rajoittamaan jäsenvaltioiden välistä kauppaa?
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) sanoo näin:
– artikla 34: ”Jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.”
– artikla 36: ”Mitä 34 ja 35 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.”
– artikla 258: ”Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden, komissio antaa asiasta lausunnon perusteluineen varattuaan ensin sille valtiolle, jota asia koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa. Jos valtio, jota asia koskee, ei noudata lausuntoa komission asettamassa määräajassa, komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.”
