25.10.2016
Sarvamaa: Vapaakauppasopimusten vastustamisella voi olla erittäin huonoja seurauksia, sillä sopimusten epäonnistuminen johtaa taloudellisen toiminnan ja työpaikkojen vähenemiseen edelleen. Haastattelu kohdasta 12:00 alkaen
21.10.2016
Terrorismi, Venäjä ja Brexit ovat muuttaneet Suomen turvallisuusympäristöä huomattavasti. Vaikutukset näkyvät koko Euroopassa. Maanosamme turvallisuustilanne on selvästi heikentynyt ja muuttunut vaikeasti ennustettavaksi. Kansallinen puolustuspolitiikka ei voi sivuuttaa tätä kehitystä.
Venäjä on entistä ennalta-arvaamattomampi. Tästä kertovat venäläishävittäjien jatkuvasti tekemät ilmatilaloukkaukset. Lisäksi syyskuun lopussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolue sai entistä vahvemman aseman. Maassa vallitsee käytännössä yksipuoluejärjestelmä ja Putinin yksinvalta.
Venäjän toimet ovat faktoja, eivät mielipiteitä. Putinin kanssa on pidettävä silmät auki ja oltava valppaana ympäri vuorokauden. Paasikivi-Kekkosen -linjaa pitää olla valmis muokkaamaan tilanteen vaatimalla tavalla. Puolueettomuuspolitiikka ei ole tätä päivää.
Brexit merkitsee EU:n sotilaskapasiteetin vähenemistä huomattavasti. Lissabonin sopimuksen artiklan 42 mukaan muut ovat velvollisia auttamaan, mikäli jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Brittien lähdön seurauksena nämä ”takuut” menettävät merkitystään.
Toisaalta Britannia on aina vastustanut EU:n yhteisiä sotilastoimia ja pitänyt Natoa ainoana varteenotettavana turvallisuuden takuumiehenä. Brexitin myötä EU:n puolustusyhteistyö saattaa ottaa askelia eteenpäinkin. Tämän varaan Suomi ei kuitenkaan voi puolustustaan laskea.
Aikaisemmit uhat ovat olleet selkeämmin valtioiden aiheuttamia, eivätkä ne ole tulleet niin lähelle kansalaisten arkielämää. Terrorismin myötä vaarat ovat iholla ja kotikadulla.
Länsi-Afrikan, Sahelin alueen, Lähi-idän sekä Kaukasuksen kriisien seuraukset heijastuvat turvallisuuteen täälläkin. Niiden vaikutukset näkyvät eri tavoin eri puolilla Eurooppaa. Useista ilmansuunnista tulevat haasteet vaikeuttavat yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan muodostamista.
EU on havahtunut uudenlaisessa tilanteessa jälleen kerran siihen, ettei se oikeasti pysty uhkia torjumaan. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on perinteisesti keskittynyt kriisinhallintaan. Mutta kykyä ehkäistä ja ratkaista ongelmia kotona tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Puolustus on käytännössä kokonaan jäsenvaltioiden käsissä. Jäsenmaissa aletaan kuitenkin pikkuhiljaa heräillä yhteistyön tärkeyteen perinteisen puolustuksen saralla. Havahtumisesta kielivät pitkin syksyä tipahdelleet Italian, Ranskan, Saksan ja Suomen ehdotukset EU:n yhteisestä puolustuksesta.
EU:n puolustusyhteistyöhön pitääkin satsata. Päällekkäisyyksien ylläpitämisessä ei ole järkeä maailmassa, jossa finanssikriisi kurittaa kansallisia puolustusbudjetteja. Samalla pitää muistaa perussopimusten asettamat rajoitteet, joiden vuoksi yhteinen puolustuspolitiikka voi edetä vain tuskallisen hitaasti. Kansallista turvallisuutta ei saa ankkuroida yksistään EU:n varaan.
Suomen pitää edelleen jatkaa vahvaa puolustusyhteistyötä ja sen kehittämistä sekä Ruotsin että erityisesti Yhdysvaltojen kanssa. Muistutan jälleen kerran, että Naton turvatakuilla on paras pelotevaikutus. Paljon parempi kuin EU:n vastaavilla.
Nato ja EU kuitenkin jakavat samat tavoitteet ja haasteet. Yhteistyötä pitää tiivistää myös tällä saralla. Nato ja EU eivät ole toistensa kilpakumppaneita. Ne löytyvät jostain ihan muualta.
Suomi tarvitsee vahvaa puolustuspolitiikka tilanteessa, jossa eurooppalainen rauhanprojekti on tullut kyseenalaistetuksi. Kansalaisten turvallinen arki pitää taata monitasoisen yhteistyön kautta.
Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 21.10.2016
Venäjän toiminta on nostanut keskusteluun EU:n yhteisen puolustuksen. Sarvamaan mukaan suhtautuinen Venäjän toimiin on kiristymässä ja tiukentumassa. ”EU on pysynyt tässä hyvin yhdessä rintamassa, vaikka Venäjä on pyrkinyt hajottamaan sitä rintamaa.”
20.10.2016
Petri Sarvamaan mielestä ongelmia pitää pyrkiä ratkaisemaan lähtöalueilla.
Petri Sarvamaan mukaan Turkki-sopimus on järkevää toimintaa. ”Meidän on pyrittävä ratkaisemaan ongelmia lähtöalueilla, jotta ihmiset eivät lähde epätoivoissaan ollenkaan kohti Eurooppaa”, Sarvamaa sanoo.
18.10.2016
Pitäisikö yhteiskunnan keskittyä tukemaan soveltavaa tutkimusta vai panostaa perustutkimukseen? Tällainen vastakkainasettelu on ikävää, mutta ymmärrettävää, kun resursseja on niukasti. Vastausta on tärkeä pohtia monelta kantilta ja seuraukset tiedostettava.
Bengt Holmströmin viime viikolla saama taloustieteen Nobel-palkinto herätti paljon julkista keskustelua tieteestä ja tutkimuksesta. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittama tutkimus ei voisi oikeastaan koskaan saada vastaavaa tieteellistä tunnustusta.
Soveltavan tutkimuksen avulla voidaan etsiä vastauksia moniin päivittäisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten puhtaan juomaveden puutteeseen tai lisääntyneisiin elintasosairauksiin. Mutta ilman vahvaa perustutkimusta ei ole mitään sovellettavaa.
Jos soveltavan tutkimuksen rahoitus taas jätetään kokonaan yritysten vastuulle, ne pystyvät valitsemaan ratkaistavat ongelmat. Pahimmassa tapauksessa se voisi johtaa nopeiden voittojen tavoitteluun sen sijaan että haettaisiin ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Mielestäni myös kansalaisten, joiden verorahoista koko homma rahoitetaan, pitäisi osallistua aktiivisesti keskusteluun tutkimuksen tavoitteista.
Parhaillaan valmistelussa oleva EU:n budjetti on yksi merkittävistä tieteen, tutkimuksen ja kehitystyön rahoittajista. Euroopan parlamentti äänestää ensin omasta kannastaan Strasbourgissa lokakuun lopussa, jonka jälkeen istutaan jäsenmaiden kanssa yhteiseen pöytään hiomaan kompromissia.
Tällä hetkellä uudistetaan myös EU:n varainhoitoasetusta, joka säätelee rahan käyttöä ja hallinnointia. Tavoitteena on rahoituksen haun ja raportoinnin yksinkertaistaminen ja järkeistäminen. Tällöin niiden noudattamisessa tehdään vähemmän virheitä ja maksuajat lyhenevät. Myös tutkimusrahoitus perustuisi tulevaisuudessa yhä enemmän tulosten saavuttamiseen ja könttäsummiin.
EU:n tutkimusrahoituksen avulla on kehitetty mm. Ebola-rokote, voitettu Nobel-palkintoja ja luotu 130 000 työpaikkaa. Minkä tahansa julkisen rahoituksen pitää tuntua kuitenkin sekä saajasta että maksajasta reilulta ollakseen oikeutettua.
Pelkät summat eivät ratkaise koko palettia. Varsinkin tutkijan kannalta hakuprosessi ja tulosten raportointi ovat tärkeässä asemassa. EU-rahoituksen haku ei ole tunnettua helppoudestaan, minkä lisäksi se on erittäin kilpailtua. Mutta aina kun kyseessä ovat veronmaksajien rahat, pitää olla myös yhteiset säännöt niiden käyttöön.
Tästä huolimatta on mielestäni hieman kyseenalaista, että on olemassa konsultteja, jotka ovat erikoistuneet pelkästään EU-rahoituksen hakemiseen. Rahoituksen tarjoamisessa ei välttämättä ole hirveästi järkeä, jos jopa akateemisten tutkijoiden on sitä mahdottoman vaikea hakea.
Maailma on täynnä ratkaisuja vaativia ongelmia. Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle kolahtavat ikävästi erityisesti Eurooppaan – ja Suomeen. Varsinkin kun perinteisesti väestönkasvu ja nuorten siirtyminen työelämään ovat vastanneet moneen haasteeseen ja lisänneet hyvinvointia.
Nyt käsillä olevien ja lisääntyvien ongelmien ratkomiseen tarvitaan uusia ajatuksia ja lähestymistapoja. Tiede, keksinnöt ja innovaatiot voivat parhaassa tapauksessa viedä meidät myös vielä pimennossa olevien pulmien ylitse.
Julkaistu Akavalaisessa 18.10.2016.
12.10.2016
EU-politiikkaa seuraava ja tilastoiva riippumaton kansalaisjärjestö Votewatch Europe on laatinut listan Euroopan parlamentin vaikutusvaltaisimmista edustajista. Selvityksen mukaan suomalaisista mepeistä eniten vaikutusvaltaa on Petri Sarvamaalla. Sarvamaa nousee myös koko parlamentin vertailussa vaikutusvaltaisimman 5 prosentin joukkoon. Hän on jaetulla 31. sijalla parlamentin 751 edustajasta.
Votewatch laati perusteelliseen tutkimukseen oman algoritmin, joka koostuu kymmenistä eri tekijöistä. Lisäksi järjestö haastatteli 234 asiantuntijaa, jotka ovat vuorovaikutuksessa Euroopan parlamentin kanssa. Mepit saivat selvityksessä pisteitä ennen kaikkea poliittisista luottamustehtävistä, kuten valiokuntien puheenjohtajuuksista, koordinaattorin tehtävistä ja neuvottelurooleista parlamentin käsittelemissä mietinnöissä ja päätöslauselmissa.
”Tällainen tulos tietenkin ilahduttaa. Se on tullut kovan työn kautta, ja uskon myös, että ammattitaustastani toimittajana on ollut apua pienelle maalle tärkeässä verkottumisessa. Täysin sujuva englannin kielen taito on tietenkin verkottumisen ehdoton edellytys”, Sarvamaa sanoo.
Samalla Sarvamaa muistuttaa, että Votewatch mittaa tutkimuksessa puhtaasti vaikutusvaltaa, ei kenenkään paremmuutta toisiin nähden. ”Äänestäjät valitsevat edustajia monin eri perustein. Ei tämä tee minusta oikeaa valintaa kaikille. Toiset ovat tehokkaampia toisissa asioissa”, Sarvamaa korostaa.
Tutkimuksen mukaan Euroopan parlamentin vaikutusvaltaisin meppi on sen puhemies, saksalainen sosiaalidemokraatti Martin Schulz. Seuraavilla sijoilla ovat keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän puheenjohtaja, niinikään saksalainen Manfred Weber ja italialainen sosialisti Gianni Pittella, joka johtaa parlamentissa sosialistien ja demokraattien ryhmää (S&D). Sarvamaa on keskustaoikeistolaisen EPP:n ryhmässä.
Petri Sarvamaan mukaan etnisestä profiloinnista ei olisi hyötyä terrorismin torjunnassa. ”Se veisi valtavasti jo valmiiksi koetuksella olevia resursseja hyvin huomattavan väestöryhmän turhaan seulontaan ja kyttäämiseen. Silloin ne, jotka haluavat tehdä iskuja Euroopassa, saattaisivat enemmänkin hyötyä kuin joutua tiukemmalle.” Vastakkainasettelun sijaan pitäisi lisätä EU-maiden viranomaisten välistä yhteistyötä.
8.10.2016
EU-politiikkaa seuraavan ja tilastoivan riippumattoman kansalaisjärjestö Votewatchin mukaan kokoomuksen Petri Sarvamaa on vaikutusvaltaisin suomalaismeppi
7.10.2016
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on vaikutusvaltaisin suomalaisedustaja Euroopan parlamentissa, kansalaisjärjestö Votewatch Europe arvioi. Sarvamaa on jaetulla 31. sijalla parlamentin 751 edustajasta. Hänen vaikutusvallasta iso osa tulee budjettikomitean varapuheenjohtajan pestin ansiosta.
Euroopan parlamentti hyväksyi Petri Sarvamaan mietinnön Suomelle myönnettävästä 5,3 miljoonan euron työllistämistuesta, joka kohdistetaan Microsoftilta ja sen alihankkijoilta irtisanotuille. ”Henkilökohtaisella tuella ja avulla on onneksi aikaisemminkin saatu Suomessa hyviä tuloksia aikaan”, Sarvamaa kertoo.
Riippumattoman kansalaisjärjestö Votewatch Europen tutkimuksen mukaan Petri Sarvamaa on Suomen vaikutusvaltaisin meppi. Koko Euroopan parlamentin 751 mepistä hän ylsi sijalle 31 vaikutusvaltaa mitattaessa. Kymmenistä tekijöistä koostuvassa aineistossa pisteitä sai ennen kaikkea poliittisista luottamustehtävistä kuten valiokunnan puheenjohtajuudesta ja koordinaattorin tehtävistä.
