Budjettikuulumisia hevosen suusta, Uutiskirje
25.5.2018
Odotettu ehdotus esiteltiin ensimmäisenä parlamentille
Vapun jälkeen mepit kokoontuivat vuoden toiseen minitäysistuntoon Brysselissä. Otimme kantaa muun muassa moniarvoisen ja vapaan lehdistön sekä maahanmuuttajalasten oikeuksien puolesta. Suurimman huomion sai kuitenkin komission ensiesittelyssä ollut ehdotus seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi eli MFF.
Sanahirviön takaa löytyy ikkuna EU:n lähitulevaisuuteen. EU:n vuosibudjetit rakennetaan laajemman kehyksen pohjalta, joka tehdään nykyisin seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Komission ehdotus kertoo siis paljon siitä, mihin EU tulee vuosina 2021–2027 keskittymään. Pitkän aikavälin suunnittelu on ehdoton edellytys budjetin tehokkaalle käytölle. Se on myös ainoa kestävä keino toteuttaa suuren mittaluokan ponnistuksia, eli hyödyntää yhdessä tekemisen mahdollisuudet.
Komission esittelyn jälkeisenä päivänä 3.5. budjettikomissaari Günther Oettinger oli budjettivaliokunnan kokouksessa vastaamassa kysymyksiimme. Moniin ei ollut vielä saatavilla vastauksia, sillä tämänhetkisessä ehdotuksessa asetettiin vasta kokonaispotti ja budjettilinjat. Tarkempaa tietoa käytännön toteutuksesta saamme touko-kesäkuun vaihteessa.
Selvää on se, että komissio haluaa rakentaa kestävää eurooppalaista tulevaisuutta. Tämä näkyy panostuksena tutkimukseen ja innovaatioihin, ilmastoon sekä turvallisuuteen ja rajavalvontaan. Myös nuoriin sijoitetaan tuntuvasti, mikä on sekin vahva signaali eteenpäin katsomista. Hiljattain tapaamani Suomen Nuorisoyhteistyö – Alliansin edustajat kiittelivät jo etukäteen odotetuista lisäyksistä nuorten kansainvälistymistä tukevaan Erasmus+ -ohjelmaan.
Parlamentti olisi ollut valmis rohkeampiin vetoihin
Parlamentti ilmaisi näkemyksensä seuraavasta rahoituskehyksestä jo viime syksynä. Olin tiivisti mukana kannanmuodostuksessa; budjettivaliokunnan työn lisäksi kirjoitin raportöörinä talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon ja toimin myös kansalaisvapauksien sekä sisä-ja oikeusasioiden valiokunnan puolella ryhmämme pääneuvottelijana.
Komission ehdotus on monilta osin samansuuntainen omamme kanssa. Moni meppi kiittelee erityisesti oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen lisäämisestä ehdoksi jäsenmaiden saamalle EU-rahalle. Jatkossa yhteisiin arvoihin sitoutumattomilta jäsenmailta evättäisiin tukia ja niiden täytyisi paikata tästä syntyvät aukot kansalaisilleen omasta pussistaan. Tämä olisi kaivattu uudistus.
Kaikilta osin parlamentin ja komission näkemykset eivät kuitenkaan kohtaa. Tähän saakka jäsenmaiden maksujen kattona on ollut 1 % yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantulosta. Komission ehdotuksessa kattoa nostettaisiin prosenttiyksikön kymmenyksellä. Useat mepit ovat harmitelleet ehdotuksen maltillisuutta, parlamentti kun kannattaisi katon nostamista 1,3 prosenttiin. Todennäköistä onkin, ettei seuraavan rahoituskauden budjetti tule parhaallakaan suunnittelulla riittämään EU:n kasvaneisiin velvoitteisiin.
Itse en budjettikeskustelua sisäpiiristä pitkään seuranneena odottanutkaan, että jäsenmaiden maksuja olisi ehdotuksessa korotettu tuon enempää. Jäsenmaiden, valitettavasti myös Suomen, linja tuntuu olevan, että budjetilla pitäisi pystyä tekemään enemmän kuin ikinä ennen nostamatta sen kokonaistasoa. Samalla kaikki aiotut säästöt tuntuvat kuitenkin olevan väärässä paikassa. Näin ollen olen tyytyväinen prosentin katon rikkoutumiseen ja näen ehdotuksen kokonaisuuden hyvänä pohjana neuvotteluille – myös Suomen näkökulmasta.
Neuvottelupöydällä on nyt Euroopan tulevaisuus
Neuvotteluita seuratessa on hyvä muistaa EU:n toiminnan perusperiaatteet. Ehdotuksen tehnyt komissio tarkastelee asioita koko EU:n näkökulmasta. Me mepit parlamentissa puolestaan ajamme suoraa kansalaisten asiaa. Kolmas osapuoli on neuvosto, jossa on edustettuina jäsenmaiden ministeriöt. Kaikkien kolmen on hyväksyttävä neuvotteluiden lopputulos. Rahoitusohjelmien käynnistymiseksi ajallaan sovun olisi tärkeää löytyä ensi kevään aikana. Tällä hetkellä pallo on jäsenmailla.
EU:n pitkän aikavälin budjetti vaikuttaa konkreettisella tavalla kaikkien EU-kansalaisten arkeen. Mielestäni kansalaisten ansaitsevat siksi mahdollisimman paljon tietoa budjetista jo nyt sen neuvotteluvaiheessa. Olenkin iloiten tarttunut tilaisuuksiin puhua MFF-ehdotuksesta suomalaisille jo tuoreeltaan: meppien kyselytunnilla Eurooppasalissa 4.5., YLE:n aamu-tv:ssä 5.5. ja Helsingin Narinkkatorilla Eurooppa-päivänä 9.5.
Eurooppa-päivä oli hyvä hetki tarkastella budjettikeskustelua erityisesti EU:n olemassaolon tarkoituksen ja siihen kohdistuneiden haasteiden näkökulmasta. Tästä vinkkelistä yksi ehdotuksen parhaita puolia on maahanmuuton hallitsemiseen panostaminen ja rajavalvonnan puutteiden paikkaaminen. MFF moninkertaistaisi rajahenkilöstön määrän 1 200:sta kymmeneen tuhanteen. Tämä säästäisi valtavasti jäsenmaiden resursseja ja turvaisi vapaan liikkuvuuden tulevaisuuden.
En toki väitä, että budjettiehdotus olisi täydellinen. Iso-Britannian lähdön myötä rahat ovat tiukalla ja jokainen joutuu nuolemaan näppejään jossakin asiassa. Nyt ei kuitenkaan ole aika luovuttaa. Nyt on oltava hereillä ja pidettävä suomalaisten puolta. Muutaman viikon päästä saamme lainsäädäntöesitykset ja tiedämme enemmän siitä, miten budjetin uudistukset vaikuttavat eri aloihin sekä Suomeen. Neuvottelupöydissä tarvitaan silloin poliittista johtajuutta ja rohkeutta sijoittaa yhteiseen tulevaisuuteen.
Terveisin,
Petri
