Asiat

Usein kysyttyä

1. Miksi Euroopan parlamentti on suomalaisille tärkeä?

Euroopan parlamentille annettiin vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa merkittävästi lisää toimivaltaa. Sen myötä myös parlamentin merkitys on kasvanut paljon. Parlamentti päättää lopulta lähes kaikista suomalaistenkin elämään vaikuttavista lainsäädäntökysymyksistä. Siksi suomalaisten kannattaa olla kiinnostuneita siitä, miten meitä Euroopan parlamentissa edustetaan.

Euroopan parlamentti on kansalaisia suorimmin edustava elin EU:ssa. Osallistuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön on paras tapa vaikuttaa sekä Suomen että koko maailman kehitykseen. Nykypäivän ongelmat ovat niin suuria, ettei mikään valtio pystyisi ratkaisemaan niitä yksin. Euroopan parlamentti on kansalaisten ääni näissä kysymyksissä. Sen työn pohjana on rauhan ja vakauden ylläpitäminen Euroopassa.

2. Miten yksittäinen meppi voi vaikuttaa yli 700 joukossa?

Yksittäinen meppi voi tehokkaasti toimimalla vaikuttaa koko Euroopan unionia sitovaan lainsäädäntöön ja varsinkin tietyissä neuvottelutilanteissa jopa enemmän kuin yhdenkään jäsenvaltion yksittäinen ministeri. Parlamentissa vaikuttaminen perustuu pitkälti toimivien henkilösuhteiden ja verkoston rakentamiseen.

Mepin työstä iso osa tapahtuu lakiehdotuksia käsittelevissä valiokunnissa. Valiokunnassa on noin 25-70 jäsentä, joten halukkaalla tekijällä on varmasti tilaisuuksia vaikuttaa –  jäsenmaasta riippumatta. Vastuutehtävien saaminen edellyttää paitsi aktiivisuutta, myös huolellista paneutumista asiakokonaisuuksiin. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos europarlamentaarikolla on sana hallussaan. Vieläpä muillakin kielillä kuin suomeksi.

3. Mitä olen saanut aikaan Euroopan parlamentissa?

Olen noussut tunnetuksi tekijäksi parlamentissa ja sen suurimmassa poliittisessa ryhmässä, Euroopan kansanpuolueessa eli EPP:ssä. Tämä on edellyttänyt väsymätöntä verkostoitumista ja lukemattomien neuvottelutehtävien kunniakasta hoitoa. Uskon kantaneeni oman pienen korteni kekoon Suomen ja Euroopan paremman tulevaisuuden eteen.

Kausi 2014-2018: suomalaisten veronmaksajien ja pk-yritysten puolustaminen sekä eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistaminen

Tämän vaalikauden alussa minut valittiin budjettivaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja EPP-ryhmän puheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan. Lisäksi olen varajäsen kansalaisvapauksien sekä sisä- ja oikeusasioiden valiokunnassa.

Tällä kaudella olen ollut parlamentin pääneuvottelijana 42 mietinnössä. Näistä merkittävimpiä on oikeusvaltioperiaatetta EU-maissa koskeva lainsäädäntö ja Suomeen pääneuvottelijana hoitamani yhteensä yli 14 miljoonaa euroa esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.

Lisäksi vedin jäsenmaiden, parlamentin ja komission väliset Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) jatkokautta koskevat neuvottelut. Rahasto helpottaa Euroopan talouden rattaiden pyörimistä houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia investoimaan järkeviin hankkeisiin toimimalla lainan takaajana. Tähän mennessä se on saanut liikkeelle reippaasti yli 335 miljardin investoinnit Euroopassa, joita ei olisi ilman takausta tehty.

Budjettivaliokunnassa ja talousarvion valvontavaliokunnassa olen työskennellyt pitkäjänteisesti tehokkaan, toimivan ja vaikuttavan EU-budjetin puolesta, jotta suomalaiset ja eurooppalaiset veronmaksajat saavat siitä kaikki mahdolliset hyödyt. Käytännössä se on tarkoittanut yötä myöten kestäviä EU:n vuosibudjettineuvotteluita, mutta myös pidemmän aikavälin kehityksen ohjaamista ja erityisesti käytetyllä EU-rahalla saatujen tuloksien kriittistä arvioimista.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ajoin aktiivisesti Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexin nopeaa vahvistamista vuoden 2015 siirtolaiskriisissä. Parlamentin neuvottelutiimeissä puolustin Schengen-alueelle tulevien henkilöiden dokumenttien turvallisuusvaatimusten nostamista. Nämä ovat tärkeitä askelia eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistamiseksi, maahanmuuttotilanteen ratkaisemisessa ja EU:n sisäisen turvallisuuden parantamisessa.

Olen jäsen myös parlamentin Yhdysvaltojen-suhteita hoitavassa valtuuskunnassa ja varajäsen Venäjä-suhteista vastaavassa valtuuskunnassa. Budjettineuvotteluiden yhteydessä syksyllä 2017 ja 2018 ajoin läpi aloitteet Venäjän propagandan torjumisesta.

Pätkäkausi 2012-2014: maataloustuet, rekat ja moottoripyörät

Ensimmäisellä kaudellani olin jäsenenä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa ja varajäsenenä maatalousasioista vastaavassa valiokunnassa. Sinä aikana omia mietintöjä oli 33. Toimin siis jo ensimmäisellä pätkäkaudellani vaikutusvaltaisessa raportöörin tehtävässä useammin kuin yleensä toimitaan kokonaisella parlamenttikaudella. Tämän tein vajaassa puolikkaassa toimikaudessa, koska nousin parlamenttiin varasijalta vasta maaliskuussa 2012.

Liikennevaliokunnan jäsenenä olin mukana parlamentin neuvottelutiimissä, kun päätimme EU:n uudesta katsastuslainsäädännöstä. Neuvottelutiimin jäsenenä vaikutin voimakkaasti siihen, että parlamentti luopui vaatimuksestaan tehdä kaikkien moottoripyörien katsastuttaminen pakolliseksi. Suomalaisille moottoripyöräilijöille tämä oli varsin mieluisa ratkaisu. Meidän olosuhteissamme pakkokatsastuksesta ei olisi ollut hyötyä.

Tämän lisäksi olin ryhmäni pääneuvottelija ns. rekkamietinnössä. Parlamentin osalta tuloksena oli, että Suomen vientiteollisuus voi jatkossakin kuljettaa tavaroitamme Manner-Eurooppaan myös maanteitse.

Syksyllä 2013 ajoin läpi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkumisen seitsemällä vuodella. Ensin parlamentin maatalousvaliokunnassa ja sen jälkeen parlamentin täysistunnossa. Tämä ratkaisi tärkeältä osalta ongelman, joka oli hiertänyt Suomea jo vuosikausia.

4. Enemmän vai vähemmän Euroopan unionia? Mihin suuntaan EU:n pitäisi mielestäsi kehittyä?

Enemmän. Yhdysvaltoja EU:sta ei koskaan tule, siitä pitää huolen Euroopan kielten ja kulttuurien tilkkutäkki. On kuitenkin monia asioita, joissa tiiviimpi yhteistyö olisi kannattavin vaihtoehto. Yhteistyön lisääminen ja integraation edistäminen varsinkin isoissa kysymyksissä kuten puolustuspolitiikassa, turvallisuudessa, maahanmuutossa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on järkevää. Mikään maa ei pysty niitä yksin hoitamaan tai edes suojelemaan kansalaisiaan pahimmilta seurauksilta. Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän, mikä hyödyttää kaikkia eurooppalaisia.

Jos unionista joskus tulisi niin tiivis poliittinen liitto, että sen kansalaiset uskoisivat talouden, puolustuksen ja ulkosuhteet yhteisen hallituksen käsiin, olisi Euroopalla suurempi mahdollisuus selvitä ikääntymisen, hajaannuksen ja globaalin kilpailun mukanaan tuomista haasteista. Tällainen valtioiden liitto ei veisi yhdeltäkään sen jäsenvaltion kansalaisilta kansallista identiteettiä. Suomi on osa tätä Eurooppaa – ja Eurooppa on osa suurempaa kokonaisuutta.

5. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Kyllä, Suomen pitäisi kuulua kaikkiin demokraattisiin kansainvälisiin järjestöihin, joissa tehtävät päätökset koskettavat meitä. EU ei tarjoa sotilaallista suojaa nykyisestä turvalausekkeesta ja lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä huolimatta. Itsenäisen uskottavan puolustuksen ylläpitäminen on pidemmällä aikavälillä hyvin kallista. Nato on kuin palovakuutus; se otetaan silloin, kun talo ei vielä ole tulessa.

6. Mitä EU:n puolustusyhteystyön tiivistyminen tarkoittaa Suomelle?

EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. EU:sta emme saa Naton kaltaisia turvatakuita, mutta se on parempi kuin ei mitään. Suomen turvallisuuden kannalta on keskeistä sitoutua sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Kehityksen ulkokehälle ei missään tapauksessa saa jäädä.

EU:lla on maailman toisiksi suurin puolustusbudjetti, kun kansalliset puolustusbudjetit lasketaan yhteen.  Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toisiksi suurin sotilasmahti. Paljon rahaa kuluu päällekkäisyyksiin, minkä lisäksi rakenteet ja kalusto eivät aina ole yhteensopivia.  Tähän yritetään nyt puuttua halukkaiden jäsenvaltioiden kesken niin kutsutulla pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä.

7. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudelle?

Ilman pienyrittäjiä ei ole Suomea. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat myös Euroopan moottori. Reippaasti yli 90 prosenttia EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä. Viimeisen viiden vuoden aikana 85% uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin. Ne työllistävät kaksi kolmasosaa yksityisellä sektorilla työskentelevistä. Siksi pk-yritysten pitää pystyä toimimaan Euroopassa jatkossakin ja hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä tapahtuu vähentämällä pk-yrittäjiä rasittavaa sääntelyä ja madaltamalla yrittämisen rimaa.

EU:n vuosittaisissa budjettineuvotteluissa parlamentin ja jäsenmaiden välillä puolustan voimakkaasti yritysten kilpailukykyä ja pk-yritysten asemaa edistävää rahoitusohjelmaa. Mielestäni on vastuullista esimerkiksi edistää pk-yritysten kansainvälistymistä ja helpottaa rahoituksen saamista markkinoilta. Lisäksi vedin jäsenmaiden, parlamentin ja komission väliset Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) jatkokautta koskevat neuvottelut vuonna 2017. Rahaston toimintaa uudistettiin pitkälti parlamentin vaatimuksesta ja siihen tehtiin muutoksia, jotka helpottavat rahoituksen myöntämistä erityisesti pk-yrityksille.

8. Miksi ruoantuotanto on Suomelle suuri mahdollisuus?

Kun aloitin työni meppinä keväällä 2012, ilmoitin haluni olla Suomen ruokameppi. Olen käytännössä toteuttanut tätä toimimalla useissa tärkeissä lainsäädäntökysymyksissä siten, että suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuudet säilyisivät ja paranisivat. Parlamentissa pyrin vaikuttamaan erityisesti suomalaisten viljelijöiden työn kannattavuuteen, motivaatioon ja yleiseen työssä jaksamiseen. Siihen vaikuttavat myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tilatarkastukset, joiden järkevöittämiselle ja vähentämiselle olen saanut parlamentissa laajan enemmistön tuen jo syksyllä 2015.

Haluan pitää esillä koko elintarvikeketjun asioita. Erityisesti tuottajan asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Meillä Suomessa on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia suomalaisen keittiön tunnetuksi tekemiseksi koko Euroopassa. Jos onnistumme, on meillä mahdollisuus moninkertaistaa elintarvikevientimme.

9. Mikä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys?

Lapset ja nuoret ovat tärkein voimavaramme ja ainoa todellinen sijoituksemme tulevaisuuteen. Yksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden sivistyksen mittareista on se, miten se suhtautuu pienimpiinsä. Tärkeintä on kuitenkin saada syrjäytyvät nuoret takaisin porukkaan. Heidät pitää saada uskomaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Tässä EU:lla on keskeinen vaikuttamisen paikka. Unionin kasvua ja työllisyyttä luovan politiikan tärkein tehtävä on pelastaa kokonainen sukupolvi. Ilman sitä me kaikki olemme hukassa.

Koulutuksen tukemisen ja hyvinvoinnin välille pitää rakentaa silta. Erasmus, EU:n koulutusvaihto-ohjelma, on mielestäni hyvä keino ja tuen täysillä sen kaksinkertaistamista EU:n seuraavassa pidemmän aikavälin budjetissa.

10. Mitä mieltä Suomen EU-jäsenyydestä? Entä eurosta?

Suomelle on ollut paljon hyötyä EU:n jäsenyydestä. EU-jäsenyys on tuonut Suomen talouteen vakautta, helpottanut liikkumista, lisännyt koulutusvaihtoa, vähentänyt kilpailua rajoittavia tekijöitä ja vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. EU-jäsenyys on ollut Suomelle hyvä asia.

Täytyy muistaa, että EU on pohjimmiltaan rauhanprojekti. Suomi on pieni maa ja riippuvainen muun maailman kehityksestä. EU:n jäsenenä meillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme. Myös yhteisestä valuutasta eurosta on ollut Suomelle kiistatta enemmän hyötyä kuin haittaa. Euroaluetta pitää kehittää ja nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan.

EU:n vahvistaminen lisää myös suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Me olemme sen verran pieni kansa, että ääntä on vaikea saada kuuluviin. EU:ssa se kuitenkin onnistuu paremmin kuin missään muualla. Fakta on, että EU ei ole täydellinen ja sitä pitää uudistaa. Sivustakatsojaksi ei kuitenkaan pidä heittäytyä. Muutoksen suuntaan vaikuttavat kaikki eurooppalaiset, myös suomalaiset.

11. Miten Brexit muuttaa EU:ta? Miten se vaikuttaa Suomeen?

Brexit on huono asia kaikille. En usko sen kuitenkaan peruuntuvan, vaikka iso osa briteistä pitääkin Brexitiä virheenä. Brexit-neuvottelut ovat osoittaneet brittien valmistautumattomuuden elämään EU:n ulkopuolella ja kunnollisen suunnitelman puutteen. Sisämarkkinoilta irtautuminen tulee varmasti olemaan kova pala.

Suomelle britit ovat olleet monissa asioissa tärkeitä kumppaneita, myös EU-pöydissä. Brexitin seurauksena suhde väkisinkin muuttuu etäisemmäksi useissa kysymyksissä. Koko EU:lle Brexit on vaikea paikka sekä henkisesti että taloudellisesti. Britit ovat historiallisesti ja maantieteellisesti osa Eurooppaa. Lisäksi Iso-Britannia on iso maksaja EU:n budjetissa. Vaikeitakin muutoksia on siis tulossa, mutta niille oli huutava tarve ilman Brexitiäkin. Toisaalta britit ovat usein olleet vastahakoisia edistämään EU:n integraatiota. Tämä toivottavasti nyt helpottuu.

12. Pystyykö EU pitämään ulkorajat ja laittoman maahanmuuton hallinnassa?

Laiton maahanmuutto on kitkettävä. Eli se, että EU:n alueelle tullaan tai jäädään ilman asianmukaisia lupia. Eurooppalaista yhteistyötä tässä asiassa tiivistetään koko ajan. Kylmä totuus on, että Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä ei tule vähenemään. Koko EU:n pitää kantaa vastuuta ulkorajoista, minkä lisäksi palautuksia kielteisen päätöksen jälkeen on tehostettava. Samalla on kuitenkin huolehdittava kansainvälisistä velvoitteista sekä myönteisen päätöksen saaneiden kunnollisesta kotouttamisesta.

Tärkeintä on panostaa siirtolaisuuden syiden ratkaisemiseen varsinkin Afrikassa. Siellä pitää tukea rauhaa, luoda työpaikkoja ja vahvistaa rakenteita. Samalla on muistettava, että myös laillista maahanmuuttoa tarvitaan helpottamaan ikääntyvän yhteiskunnan huoltosuhdetta ja parantamaan kilpailukykyä sekä Suomessa että Euroopassa.

13. Mihin kaikkeen EU-budjettia käytetään? Mihin sitä pitäisi käyttää?

Tällä hetkellä EU:n budjetista valtaosa menee koheesio- ja maatalouspolitiikan rahoitukseen. Maatalouteen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa EU:lla on vahva mandaatti ja se näkyy myös budjetissa. Mutta myös nämä sektorit on uskallettava tuoda tälle vuosikymmenelle. Toisaalta EU:lle on annettu uusia tehtäviä varsinkin maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen saralla. On selvää, että niiden hoitoon tarvitaan myös uusia resursseja.

EU:n rahankäytössä on tehostamisen varaa. Sitä ei voi kieltää. EU:n budjettiin on järkevää pistää rahaa niiden asioiden hoitamiseen, jotka tehdään paremmin yhdessä kuin kansallisella tasolla. EU:n ei voi odottaa olevan toimintakykyinen, jos sillä ei ole riittäviä voimavaroja. Samalla rahoille pitää saada myös enemmän vastinetta. Mutta myös tulopuolta on uudistettava. Jäsenmaksujen ei pitäisi olla ainoa merkittävä tulonlähde. EU:n pitäisi pystyä panostamaan enemmän mm. koulutukseen.

14. Entä yhteiset eurooppalaiset arvot?

Yhteiset, jaetut arvot ovat EU:n perusta. Demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja kansalaisten perusoikeuksista on pidettävä kiinni. Ne ovat keskinäisen luottamuksen peruspilareita, joita ilman EU ei yksinkertaisesti toimi.

Yhteisten arvojen rikkominen vahingoittaa meitä kaikkia ja sillä on oltava tuntuvia seurauksia. Kehityssuunta varsinkin Puolassa ja Unkarissa on huolestuttava. Meidän on pidettävä pää kylmänä, mutta samalla toimittava ripeästi. Itse olisin valmis jäädyttämään EU-rahan käytön niissä maissa, jotka eivät tunnusta ja toimi yhteisten arvojen mukaisesti.