Asiat

Usein kysyttyä

Miksi Euroopan parlamentti on suomalaisille tärkeä?

Euroopan parlamentin valta ja sen myötä merkitys on kasvanut viime vuosina paljon. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että sille on annettu EU:n perussopimuksessa merkittävästi lisää toimivaltaa. Parlamentissa vaikuttaminen taas perustuu pitkälti toimivien henkilösuhteiden ja verkoston rakentamiseen. Parlamentti päättää lopulta lähes kaikista suomalaistenkin elämään jatkossa vaikuttavista lainsäädäntökysymyksistä. Siksi suomalaisten kannattaa olla kiinnostuneita siitä, miten meitä Euroopan parlamentissa edustetaan.

Miten 13 suomalaista muka voi vaikuttaa yli 750:n joukossa?

Yksittäinen meppi voi tehokkaasti toimiessaan vaikuttaa koko Euroopan unionia sitovaan lainsäädäntöön enemmän kuin yhdenkään jäsenvaltion yksittäinen ministeri. 13 hyvää suomalaista meppiä voi siten vaikuttaa suomalaisiakin koskeviin asioihin joskus hyvinkin paljon.

Mitä olen saanut aikaan Euroopan parlamentissa?

Olen noussut parlamentin suurimmassa ryhmässä, Euroopan kansanpuolueessa (EPP:ssä) tunnetuksi tekijäksi. Tämä on edellyttänyt väsymätöntä verkostoitumista.

Uudessa, kesällä 2014 aloittaneessa parlamentissa minut valittiin ryhmämme puheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan sekä koko budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajaksi.

Viime syksyn aikana ajoin läpi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkumisen seitsemällä vuodella. Ensin parlamentin maatalousvaliokunnassa ja sen jälkeen parlamentin täysistunnossa. Tämä ratkaisi tärkeältä osalta ongelman, joka oli hiertänyt Suomea jo vuosikausia.

Olen hoitanut yhteensä yli 70 neuvottelutehtävää. Näistä ensimmäisten kahden vuoden aikana 33 oli omia mietintöjä. Toimin siis ensimmäisellä pätkäkaudellani vaikutusvaltaisessa raportöörin tehtävässä useammin kuin yleensä toimitaan kokonaisella parlamenttikaudella. Tämän tein vajaassa puolikkaassa toimikaudessa, koska nousin parlamenttiin varasijalta vasta maaliskuussa 2012.

Liikennevaliokunnan jäsenenä olin mukana parlamentin neuvottelutiimissä, kun päätimme EU:n uudesta katsastuslainsäädännöstä. Neuvottelutiimin jäsenenä vaikutin voimakkaasti siihen, että parlamentti luopui vaatimuksestaan tehdä kaikkien moottoripyörien katsastuttaminen pakolliseksi. Suomalaisille moottoripyöräilijöille tämä oli varsin mieluisa ratkaisu. Meidän olosuhteissamme pakkokatsastuksesta ei olisi ollut hyötyä.

Tämän lisäksi olin ryhmäni pääneuvottelija ns. rekkamietinnössä. Parlamentin osalta tuloksena oli, että Suomen vientiteollisuus voi jatkossakin kuljettaa tavaroitamme Manner-Eurooppaan myös maanteitse.

Miten Euroopan parlamentissa vaikutetaan?

Hankkiutumalla aktiivisesti vastuutehtäviin, joita parlamentin valiokunnissa on jatkuvasti tarjolla – myös pienten jäsenvaltioiden mepeille. Vastuutehtävien saaminen edellyttää paitsi aktiivisuutta, myös huolellista paneutumista asiakokonaisuuksiin. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos europarlamentaarikolla on ns. ”sana hallussaan”. Vieläpä muillakin kielillä kuin suomeksi.

Enemmän vai vähemmän Euroopan unionia?

Enemmän. Jos Yhdysvalloissa liittovaltiota poliittisista ja ideologisista syistä vastustavat ”Vuoristomiehet” saisivat joskus tahtonsa läpi, loppuisi nyt reilusti yli 200 vuotta kestänyt modernin valtiohistorian suurin menestystarina siihen paikkaan. Yhdysvaltoja EU:sta ei koskaan tule, siitä pitää huolen Euroopan kielten ja kulttuurien tilkkutäkki. Mutta jos unionista joskus tulisi niin tiivis poliittinen liitto, että sen kansalaiset uskoisivat talouden, puolustuksen ja ulkosuhteet yhteisen hallituksen käsiin, olisi Euroopalla suurempi mahdollisuus selvitä ikääntymisen, hajaannuksen ja globaalin kilpailun mukanaan tuovista haasteista. Tällainen valtioiden liitto ei veisi yhdeltäkään sen jäsenvaltion kansalaisilta kansallista identiteettiä. Suomi on osa tätä Eurooppaa – ja Eurooppa on osa suurempaa kokonaisuutta.

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Kyllä, Suomen pitäisi kuulua kaikkiin demokraattisiin kansainvälisiin järjestöihin, joissa tehtävät päätökset koskettavat meitä. EU ei tarjoa sotilaallista suojaa nykyisestä turvalausekkeesta huolimatta ja itsenäisen uskottavan puolustuksen ylläpitäminen on pidemmällä aikavälillä hyvin kallista. Nato on kuin palovakuutus; se otetaan silloin, kun talo ei vielä ole tulessa.

Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudelle?

PK-yrityksissä on noin 90 prosenttia Euroopan työpaikoista. Tämän päivän PK-yritykset ovat huomisen suuryrityksiä. Siksi EU:n täytyy pystyä mahdollistamaan nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Tämä tapahtuu vähentämällä pk-yrittäjiä rasittavaa sääntelyä ja tekemällä uusi sääntely yrittämisen rimaa madaltavaksi – ei sitä korottavaksi. Ilman pienyrittäjiä ei ole Suomeakaan.

Miksi ruoantuotanto on Suomelle suuri mahdollisuus?

Kun aloitin työni meppinä keväällä 2012, ilmoitin haluni olla Suomen ”ruokameppi”. Olen käytännössä toteuttanut tätä toimimalla useissa tärkeissä lainsäädäntökysymyksissä siten, että suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuudet säilyisivät ja paranisivat. Tällä parlamenttikaudella pyrin vaikuttamaan erityisesti suomalaisten viljelijöiden työn kannattavuuteen, motivaatioon ja yleiseen työssä jaksamiseen.

Haluan pitää esillä koko elintarvikeketjun asioita. Meillä Suomessa on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia suomalaisen keittiön tunnetuksi tekemiseksi koko Euroopassa. Jos onnistumme, on meillä mahdollisuus moninkertaistaa elintarvikevientimme.

Mikä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys?

Lapset ja nuoret ovat tärkein voimavaramme ja ainoa todellinen sijoituksemme tulevaisuuteen. Yksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden sivistyksen mittareista on se, miten se suhtautuu pienimpiinsä. Tärkeintä on kuitenkin syrjäytyvien nuorten “voimaannuttaminen”. Heidät pitää saada uskomaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Tässä EU:lla on keskeinen vaikuttamisen paikka. Unionin kasvua ja työllisyyttä luovan politiikan tärkein tehtävä on pelastaa kokonainen sukupolvi. Ilman sitä me kaikki olemme hukassa.

Mitä mieltä Suomen EU-jäsenyydestä?

Suomelle on ollut paljon hyötyä EU:n jäsenyydestä. EU-jäsenyys on tuonut Suomen talouteen vakautta, helpottanut liikkumista, lisännyt koulutusvaihtoa, vähentänyt kilpailua rajoittavia tekijöitä ja vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. EU-jäsenyys on ollut Suomelle hyvä asia.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone