Ajankohtaista

Venäjän salakavaliin valheisiin puututtava, Nykypäivä

22.2.2019

Valeuutiset ovat uhka demokratialle. Viime keväänä julkaistun eurobarometrin mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista on tätä mieltä. Alimmillaan luku on Virossa, jossa 74 prosenttia ihmisitä jakaa näkemyksen. Samoin huomattavan suuri enemmistö, jokaisessa jäsenvaltiossa vähintäänkin 70 prosenttia kansasta, pitää valeuutisia todellisena ongelmana omassa maassaan.

Demokraattisessa yhteiskunnassa tarvitaan julkista keskustelua, jotta päätöksiä voidaan tehdä faktojen perusteella. Vapaalla ja riippumattomalla lehdistöllä on tässä iso vastuu. Mutta jos faktat eivät ole totta, myös niiden perusteella tehtävät päätökset ovat auttamatta vääriä. Pahimmassa tapauksessa suorastaan vahingollisia.

Valeuutisilla ja disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksella levitettyä harhaanjohtavaa tai jopa väärää tietoa. Suurin osa siitä on peräisin Venäjältä. Julkista keskustelua myös manipuloidaan esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Pidemmän päälle ohjailu johtaa yhteiskunnallisten jännitteiden kärjistymiseen ja luottamuksen rapautumiseen.

Käsissämme on todellinen turvallisuusuhka. Ensinnäkin levitettävä valheellinen tieto saattaa olla jo sinänsä vaarallista vaikkapa terveydelle. Toiseksi, jos tällainen aivopesu onnistuu, olemme huomaamattamme joutuneet ulkopuolisten vietäviksi. Se siitä itsenäisyydestä.

Tässä piilee valeuutisten suurin vaara ja syy sille, miksi Venäjä panostaa informaatiohyökkäyksiin samalla vakavuudella kuin perinteiseen puolustuskykyyn. Naapureihin ja länsimaihin voidaan kätevästi vaikuttaa ilman sen suurempia seurauksia kun luotu eripura ja epäluottamus hoitavat raskaimman työn. Tuloksena Venäjän suurvalta-asema vahvistuu.

Moskovalla on käytössään sekä taitava mediakoneisto että kokenut tiedustelupalvelu, jotka ovat kylmän sodan lisäksi harjoitelleet vastaäänien vaimentamista kotimaassa esimerkiksi Tšetšenian sotien yhteydessä. Trollitehtaiden, teknologian ja sosiaalisen median avulla Kremlin edun mukaista viestiä on viety Krimin valtauksen jälkeen entistä tehokkaammin myös Venäjän ulkopuolelle.

Varsinkin vaalit ovat mehukkaita tilaisuuksia disinformaatiokampanjoille. Vaakalaudalla on länsimaisen demokratian olennaisimman instituution uskottavuus, minkä lisäksi yhteiskuntaa jakavat kysymykset ovat jo valmiiksi tapetilla. Venäjä on todistetusti käyttänyt tätä hyödykseen jo lukuisia kertoja ja käyttää varmasti jatkossakin.

Venäjän salakavalasti levittämiin valheisiin onkin puututtava entistä hanakammin tarkistamalla faktoja, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja parantamalla medialukutaitoa. Yksi esimerkki vastatoimista on yhdessä romanialaisen meppikollegani Siegfried Mureșanin kanssa ajamani StratCom Plus -projekti, joka seuraa ja korjaa Venäjän levittämää harhaanjohtavaa tietoa.

Totuus kuitenkin on, että meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propagandakampanja. Mikään määrä vastatoimia tai resursseja tuskin riittää sen selättämiseen, jos emme pitkällä aikavälillä panosta myös omien arvojemme, demokratian ja yhteiskunnallisen luottamuksen puolustamiseen.

Valeuutisten horjuttaman luottamuksen vahvistaminen ja kriittinen ajattelu on kaikkien vastuulla. Samalla on muistettava puhua painavasti tärkeiden, yhteisten arvojen puolesta. Yhteiskunnallinen luottamus on jokaisen asia ja kaikkien etu silloinkin, kun päivänpolttavat kysymykset jakavat mielipiteitä.

Julkaistu Nykypäivässä 22.2.2019