Valiokuntapalapelin tuloksista, Maaseudun tulevaisuus
4.7.2014
Euroopan parlamentti palasi tällä viikolla Strasbourgiin täysistuntoon, nyt ensimmäistä kertaa vaaleissa valitun uuden kokoonpanon kanssa. Koko kautta ajatellen kenties tärkeimmät tällä viikolla tehdyt päätökset liittyivät alkavan istuntokauden valiokuntapaikkojen jakoon.
Valiokuntien jakautuminen on monimutkainen palapeli, jota sivusin jo kuukausi sitten kolumnissani näillä sivuilla. Palapelin osina toimivat mm. valiokuntien tärkeys ja painoarvo, edustajan puolueryhmän koko ja vaikutusvalta, edustajan kansallisen delegaation muiden jäsenten toiveet, edustajan kokemus sekä tietysti henkilökohtaiset suhteet ja aiemmat näytöt. Tasapainon löytäminen on vaikeaa, ja kaikkea on mahdoton saada.
En ollut neuvottelujen alkuvaiheessa vielä meppi, kun olin jäänyt vaaleissa varasijalle. Jos itse ykköstoiveeksi asettamani maatalousvaliokunta olisi ollut Suomen EPP-delegaation ykköstoiveena alusta lähtien, olisi toive ehkä saattanut toteutua. Mutta tosiasia on sekin, että EPP menetti valiokunnasta vaalien myötä 3 + 3 paikkaa. Moni muukin joutui siis paikasta luopumaan.
Tämän sijaan minut nimitettiin budjettivaliokunnan 1. varapuheenjohtajaksi. Valiokunnan varapuheenjohtajuus tuli ehkä hieman yllättäen, mutta on mahdollisuutena ainutkertainen. EU:n budjetti on tunnetusti suuri ja tärkeä kokonaisuus, ja paikka tarjoaa hienon mahdollisuuden olla keskeisenä tekijänä vaikuttamassa budjetin tulevaisuuden painopisteisiin.
Lisäksi tulen toimimaan budjettitarkastusvaliokunnan sisällä EPP-ryhmän puheenjohtajana, eli koordinaattorina. Yhdessä nämä kaksi tehtävää tarjoavat käytännössä kattavimmat mahdolliset työkalut EU:n budjettiasioiden hoitamiseen Euroopan parlamentissa.
Kyseessä on ennen kaikkea mahdollisuus, jossa voin konkreettisesti vaikuttaa paremman ja järkevämmän Euroopan puolesta, Suomen etua unohtamatta.
Tunnelma on yhtä aikaa kuitenkin innostunut ja ristiriitainen. Tarjolla on uusia ja vastuullisia tehtäviä, joista tulee olla kiitollinen. Vastuun kasvaminen osoittaa, että aiempi työ on huomattu. Silti, vaikka tiedän hyvin ettei jokainen toive voi toteutua, olisi maatalousvaliokunnan jäsenyys ollut se kruunaava osa kokonaisuutta.
Maatalous ja metsä ovat edelleen tärkeimpiä asioita, joihin koen parlamentissa voivani vaikuttaa. Tulevalla kaudella välitarkastetaan yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä luodaan EU:lle metsästrategiaa, ja molempia kokonaisuuksia olisi ollut kunnia olla neuvottelemassa. Osallistua voi onneksi edelleen, myös valiokuntaan kuulumattomana.
Tulen seuraamaan maatalousvaliokunnan asioita ja toimimaan kotimaisen tuotannon puolesta valiokuntajäsenyyden puutteesta huolimatta.. Suomalaisen ruoan ystävänä tämä on minulle itsestäänselvyys. Ja mikäli maatalousvaliokuntaan avautuu mahdollisuus saada jäsenyys myöhemmässä vaiheessa, teen kaikkeni sinne päästäkseni.
Uskon ja luotan, että tämä mahdollisuus myös toteutuu.
Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 4.7.2014.
