Viimeksi tehtyä

Uutiskirje helmikuu 2022

Helmikuisia terveisiä Brysselistä! Uutiskirjeessä on luvassa kuulumisia ilmastopolitiikan tiimoilta sekä pohdintaa talouden uusimmista käänteistä ja uusista vastuistani Euroopan parlamentissa. Hyviä lukuhetkiä!

Ilmastopolitiikkaa ja demokratian puolustamista

Viime kesänä julkaistun suuren ilmastopaketin Fit for 55 merkittävimmät hetket alkavat olla käsillä. Pakettiin kuuluvat lainsäädäntöaloitteet ovat nyt valiokuntakäsittelyssä parlamentissa, mikä tarkoittaa sitä, että tulevaan sääntelyyn vaikuttamisen hetki on nyt. Juoksen päivittäin tapaamassa kollegoja, asiantuntijoita ja sidosryhmiä, jotta voisimme saavuttaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Meidän tulee pyrkiä saamaan lopputuloksesta järkevä ja kestävä sekä ottaa huomioon kokonaisuus. Ilmastolainsäädännössä tulee huomioida ympäristön lisäksi tasapuolisesti myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat, kun sitä viilataan kasaan. Konkreettisesti vaikuttaminen tapahtuu aktiivisesti muutosesityksiä tekemällä eri lakeihin, jotka ovat käsittelyssä parlamentissa.

Jännittävät hetket ovat käsillä myös oikeusvaltiomekanismin kannalta. Helmikuun 16. päivänä EU:n tuomioistuin antaa päätöksensä Puolan ja Unkarin tekemästä valituksesta oikeusvaltiomekanismin lainmukaisuudesta. Oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijana todella toivon, että tämä päätös tulee tekemään lopun Puolan ja Unkarin autoritaaristen hallitusten niskuroinnille tämän asetuksen tiimoilta. Nyt on viimein aika ottaa käyttöön oikeusvaltioperiaate-asetuksen menettelyt ja tehdä loppu tälle demokratian polkemiselle.

Maailmantalouden epävarmuudet ja haasteet

Sukelletaan hetkeksi talouden syövereihin. Maailmantaloudessa tapahtuu tällä hetkellä paljon ja muutoksia on käynnissä moneen suuntaan. Epävakaa turvallisuustilanne heijastuu myös omalta osaltaan talouteen ja aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla. Uutisotsikoita lukemalla voi olla hankala hahmottaa talouden kokonaiskuvaa Suomessa, Euroopassa tai globaalilla tasolla. Mitä talouden syvävirroissa siis tapahtuu?

Pitkästä pandemia-ajasta ollaan siirtymässä askel askeleelta kohti avautuvaa maailmaa ja kohti taloudellista toimintaa ilman sitä jarruttavia rajoituksia. Pandemian vaikutukset ovat olleet moninaisia: yhtä aikaa osakemarkkinat ovat nousseet voimakkaasti, kun taas reaalitaloudessa monet pienemmät ja suuremmatkin toimijat ovat kärsineet. Inhimillisinä vaikutuksina monet ovat joutuneet olemaan pitkiä aikoja lomautettuna ja osa menettänyt työnsä kokonaan. Erityisesti palveluala yhdessä tapahtuma- ja kulttuurialan kanssa ovat kärsineet pandemian rajoitustoimista kohtuuttoman paljon ja aivan liian pitkään. Nyt eri puolilla rajoituksista aletaan luopua, esimerkiksi tällä viikolla Tanska luopui lähes kaikista koronarajoituksista. Samaan aikaan Suomen hallitus on vitkutellut asian kanssa. Ankarat rajoitustoimenpiteet läpi pandemian ovat jo nyt jättäneen syvät arvet monelle alalle. Se, miten kauan tämän kurimuksen annetaan jatkua, on täysin hallituksen käsissä

Epävarmuuksia ja haasteita markkinoilla riittää. Voimakkaasti noussut energian hinta on aiheuttanut hintojen nousupaineita ja kiihdyttänyt inflaatiota. Tämä näkyy erityisesti maataloussektorilla, jossa maataloustuottajien tulot ovat paikoitellen sulaneet olemattomiin tuotantopanosten hintojen nousun vuoksi. Äärimmäisen haastavaksi tilanne on kehittynyt esimerkiksi kotieläintiloilla ympäri Eurooppaa, joissa tuotteen ulosmyyntihinta ei kata kuluja. Tämä jättää useat maatilayrittäjät konkurssin partaalle, ja tällä jos jollain on kauaskantoisia vaikutuksia niin meidän talouteen kuin ruoantuotantoon.

Voimakkaan elvyttämisen ja osaltaan siitä seuranneen talouden kasvun johdosta myös ohjauskoroilla on nousupaineita, mikä taas aiheuttaa muutoksia talouteen ja markkinoihin. USA:n keskuspankki Federal Reserve näyttää ottaneen tiukemman rahapoliittisen suunnan uuteen vuoteen astuttaessa, minkä myötä korkojen voidaan nähdä nousevan jo seuraavien kuukausien aikana Yhdysvalloissa.

Euroopan keskuspankki (EKP) on puolestaan pyrkinyt vakuuttamaan markkinat siitä, ettei se aio seurata korkotason kanssa sokeasti Yhdysvaltoja. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on pyrkinyt viestimään siitä, että euroalueen inflaatio on edelleen maltillisempi verrattuna rapakon takaiseen. Tämän pohjalta EKP näkee, että rahaa voidaan edelleen pumpata markkinoille, mikä pitää korot alhaalla mutta toisaalta lisää pelkoa inflaatiopeikosta. Inflaation kiihtymistä ja korkojen nousua on tärkeää pitää silmällä, sillä nämä vaikuttavat olennaisesti ihmisten kulutustottumuksiin sekä yritysten kannattavuuteen ja toimijuuteen.

 

 

Uusia vastuita parlamentissa

Toimiva talous muodostaa Euroopassakin politiikan selkärangan ja elinehdon. Olipa sitten kyse eri hankkeista, ohjelmista tai elpymisvälineistä mistä EU:ssa päätetään, tulee niiden rahoitus EU-budjetista. Tämän vuoksi EU-budjetin tärkeys on huomattava. Talouden toimintakyvystä Euroopassa on huolehdittava EKP:n toimien lisäksi myös EU:n toimielimistä käsin.

Lainsäädäntöpuolella tässä ollaan parlamentissakin etulinjassa. Olen toiminut talousarvion valvontavaliokunnan jäsenenä 10 vuotta, eli koko meppiaikani. Sen lisäksi budjettivaliokunnassa olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosien ajan ja jatkan työtä nykyään valiokunnan jäsenenä. Vuoden alussa minut valittiin uudelleen EPP-ryhmän puheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan. Vastuu on kova, sillä valiokunta vastaa yhteisten varojen valvonnasta ja taistelee korruptiota vastaan. Valiokunnan rooli myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen valvonnan kannalta on merkittävä.

Tehtäväni valiokunnassa EPP-ryhmän puheenjohtajana on sovittaa yhteen erilaiset poliittiset kannat ryhmien välillä ja päättää raportöörin eli esittelijän tehtävistä ryhmän sisällä. Aion varmistaa työlläni sen, että EU-rahojen käyttö on entistäkin tarkempaa ja pitää huolta siitä, että varoja käytetään myös tuloksellisesti. Korruptiolle ja EU-budjetin väärinkäytöksille on oltava nollatoleranssi. Tämä ehdottomasti ja ennen kaikkea veronmaksajien etu.


Mediapoimintoja:

Sanomalehti Karjala 26.1. Petri Sarvamaa meppinä jo kymmenen vuotta

Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 14.1. Realismia hiilinielutavoitteisiin 

Ydinvoima ja maakaasu EU:n taksonomiaan – ”erinomainen uutinen Suomelle”, Verkkouutiset 2.2.

“Ilman Nato-jäsenyyttä ei ole mitään takuita avusta”, Verkkouutiset 4.1.


Näillä ajatuksilla helmikuuhun. Erinomaista laskiaisen odottelua – käykäähän pulkkamäessä, nyt kun lunta riittää!

Terveisin,

Petri