Viimeksi tehtyä

Uutiskirje 9/2022

Työt ovat jo täydessä vauhdissa täällä Brysselissä. Syksyn agendaa määrittävät pitkälti energiakriisi, Ukrainan tilanne ja se, mitä EU voi vielä tehdä Venäjää vastaan. Parin viikon päästä pidettävässä täysistunnossa on myös tiedossa Suomen kannalta merkittäviä äänestyksiä, kun Euroopan parlamentti päättää kantansa siihen, onko metsäenergia kestävää.

Energiakriisi oli nähtävissä, ja myös Saksan rooli on tunnustettava

Varmasti jokaisen suomalaisen huulilla on tällä hetkellä sähkön hinta. Energiakriisi ei tullut yllättäen puun takaa ja itse puhuin tästä asiasta jo viime syksystä lähtien parlamentissa niin valiokunnissa kuin useiden muiden europarlamentaarikkojen kanssa.

Piruja ei yleensä kannata maalailla seinille, mutta energiakriisin riskit olivat selviä ja tunnistettavissa jo vuosien ajan. Myös Saksan rooli Euroopan Venäjä -riippuvuuden rakentamisessa on ollut hyvin keskeinen, eikä EU voi sivuuttaa tätä tosiseikkaa itsesensuurilla. Jälki tulee olemaan pahimmassa tapauksessa äärimmäisen rumaa, jos tähän tilanteeseen päätymistä ei arvioida riittävän rehellisesti. Saksan on kannettava vastuunsa.

Energiakriisin myötä edessä on valtavan iso mullistus suomalaisten ja eurooppalaisten elämässä. Uskon kuitenkin vakaasti, että suomalaisten ja eurooppalaisten yhtenäisyys on se, mikä kantaa meidät kriisin läpi. Tämä tie Venäjää vastaan on kuljettava yhdessä loppuun. Tien päässä on nähtävissä Venäjän täydellinen irtautuminen Euroopan energiajärjestelmästä, jottei sillä ole tulevaisuudessa minkäänlaista vipuvartta meidän suomalaisten ja muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaisten elämään. Eurooppalaisten yhtenäisyyden murentaminen energia-asetta käyttämällä on juuri se, mihin Putin ja Kreml pyrkii.

Muutos tulee viemään aikaa. Tarvitsemme vaikuttavia keinoja tukea kansalaisia energiakriisin aikana. Näitä kaavaillaan nyt komission päärakennuksessa Berlaymontissa. EU:n tasolla tehtävistä päätöksistä voin todeta, että Suomen on oltava kärppänä, kun sähkömarkkinoita uudistetaan energiakriisin jälkimainingeissa. Suomessa on asiat hoidettu hyvin, sillä olemme rakentaneet energiansaannin useamman energialähteen varaan ja muun muassa tämän ansiosta sähkö on ollut Suomessa verrattain halpaa. Ei saa missään nimessä käydä niin, että sähkömarkkinoita uudistettaessa me Pohjoismaissa joutuisimme kompensoimaan muiden EU-maiden sähkölaskuja.

Yli puoli vuotta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta on kulunut yli puoli vuotta, eikä loppua ole näkyvissä. On tärkeää huomata, miten Euroopan unionin rintama on edelleen ehjä. Venäjän vastaisten toimien on kuitenkin edelleen kiristyttävä, jotta keväällä tehdylle johdonmukaiselle työlle saadaan jatkoa. Tällä hetkellä minusta nimittäin valitettavasti näyttää siltä, että vieläkään eurooppalaisten tajuntaan ei ole iskostunut todellista ymmärrystä siitä, mistä tässä Venäjän hyökkäyksessä on todellisuudessa kyse. Se on hyvin fundamentaalinen hyökkäys kaikkia niitä arvoja kohtaan, joille EU rakentuu ja joille meidän suomalainen yhteiskunta rakentuu.

Meidän tulee myös pohtia, miltä länsimaat näyttävät ulospäin, jos emme pysty voittamaan hyvin heikosti kehittynyttä diktaattorin johtamaa valtiota.

Venäjää vastaan tulee olla äärimmäisen tiukka, ja narratiivin on myös muututtava EU:n sisällä. Vielä keväällä puhuttiin vain ja ainoastaan Putinin sodasta, ja EU:n pakotetoimenpiteiden on haluttu kirpaisevan nimenomaan Putinia ja hänen lähipiiriään. Kesän aikana kuitenkin nähtiin, miten luksusautoilla itärajalta Helsinki-Vantaalle kurvaavat venäläiset kykenevät elämään täysin normaalia elämää, lomailemaan ympäri Eurooppaa ja kiertämään Venäjälle asetettuja pakotteita. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat luksustuotteet, jotka kuuluvat EU-pakotteiden piiriin, mutta siitä huolimatta niitä menee tälläkin hetkellä rajan toiselle puolelle.

Tärkeä askel Venäjän vastaisten toimien jatkamiseksi otettiin onneksi tällä viikolla, kun EU-maiden ulkoministerit päättivät että 15 vuotta voimassa ollut viisumisopimus Venäjän kanssa jäädytetään. Venäjän eurooppalaiset rajanaapurit, Suomi mukaan lukien, eivät saa toimia maailmanlaajuisina porsaanreikinä, jonka kautta venäläiset voivat kiertää pakotteita. Systemaattista taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea Ukrainalle on jatkettava ja kasvatettava.

Metsäenergia on luokiteltava kestäväksi energialähteeksi

Parin viikon päästä kokoonnutaan jälleen Strasbourgin täysistuntoon äänestämään Suomen maa-, metsä- ja energiateollisuudelle keskeisistä aloitteista. Näitä ovat erityisesti uusiutuvan energian direktiivi RED:in tarkistus, metsäkatoasetus, sekä parlamentin kanta EU:n metsästrategiaan.

Parin viikon päästä kokoonnutaan jälleen Strasbourgin täysistuntoon äänestämään Suomen maa-, metsä- ja energiateollisuudelle keskeisistä aloitteista. Näitä ovat erityisesti uusiutuvan energian direktiivi RED:in tarkistus, metsäkatoasetus, sekä parlamentin kanta EU:n metsästrategiaan.

Metsäkatoasetuksella pyritään puuttumaan metsien tilojen heikkenemiseen. Metsäkadon estäminen on ensiarvoisen tärkeää – haluammehan pitää huolta metsistämme niin, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan niistä. Tarkoitus ei kuitenkaan tässä tapauksessa pyhitä keinoja. Parlamentin punaviherosastolla on mopo karannut täysin käsistä, ja ehdotus on sellaisenaan aiheuttamassa valtavasti lisää viranomaistyötä sekä sitovaa sääntelyä metsien hoitoon. Vaikuttamistyötä räikeimpien rönsyjen oikomiseen on tehtävä kalkkiviivoille asti.

Parlamentin uusin kanta komission metsästrategiaan kulkee sentään oikeaan suuntaan. Metsästrategia on äärimmäisen tärkeä suomalaisten metsänomistajien ja metsäteollisuuden näkökulmasta, sillä se luo painopisteet ja tulevaisuudennäkymän alalle. Parlamentin kannan valmisteluissa olen aina painottanut, että strategia on pidettävä strategiana. Siispä vielä äänestyksen päättymiseen asti on tärkeää pitää silmällä, ettei vihreä sektori onnistu livauttamaan liian yksityiskohtaista sääntelyä mukaan vielä viime metreillä.

Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa syksyn alkua.

Ystävällisin terveisin
Petri