Ajankohtaista

Uutiskirje 5/2023

15.5.2023

Loppukevään terveiset Strasbourgista! Tässä uutiskirjeessä asiaa muun muassa Ukrainalle annettavasta tuesta, raja-aidoista ja EU:n ilmastosääntelystä.

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten viime kirjeen, ja itselläni on päällimmäisenä mielessä kokoomuksen eduskuntavaalivoitto. Nyt Petteri Orpon johdolla käydään mielenkiintoisia neuvotteluita säätytalolla. Neuvotteluissa tulee saavuttaa se muutos, mistä suomalaiset äänestivätkin. Toinen ilouutinen on ollut tietenkin Suomen Nato-jäsenyys. Pitkäaikaisena Naton kannattajana odotan nyt innolla, millaiseksi Suomen rooli tässä sotilasliitossa alkaa muotoutua.

Putinin käsikassara Fasel on saatava tilille

Ajan René Faselia EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden listalle. Jääkiekkopomovuosinaan Fasel oli yksi aivan keskeisimmistä vaikuttajista, että Sotshin talviolympialaiset vuonna 2014 saatiin Venäjälle. Siis samana vuonna, kun Venäjä otti haltuunsa Krimin.

Fasel on hyödyntänyt urheilun sumuverhoa häikäilemättömästi ajaakseen omaa, Putinin ja Putinin lähipiirin etua.

Vaikea uskoa, että näistä kytköksistä olisi vieläkään luovuttu, etenkin kun Fasel on saanut Venäjän kansalaisuuden vuosi sodan alkamisen jälkeen.

Äänestin metsäkatoasetusta vastaan

Vielä istuntosalissa vaadin komissaaria selvittämään pikaisesti, onko tilanne todella se, että lakia tullaan tulkitsemaan taannehtivasti ja vieläpä niin, että Suomessa pitää laittaa kaikki nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeet jäihin.

Tämä on nimittäin ainakin maa- ja metsätalousministeriön tulkinta aiheesta. Kovasti toivon, että ministeriössämme ollaan vain tunnollisen ylivarovaisia, ja lain tulkintaan saataisiin todella tolkkua.

Metsäkadon estäminen on tietenkin tärkeää, mutta tämän asetuksen keinovalikoima osuu kielteisellä tavalla niihin, joita meidän pitäisi nimenomaan eniten tukea ja kannustaa tässä maailmantilanteessa. Globaalin metsäkadon estäminen ja muutaman puun kaataminen suomalaiselta tilalta eivät yksinkertaisesti ole rinnastettavissa keskenään.

Katso puheeni täysistuntosalissa.

Ruokalautanen on täysin politisoitunut

Ruoantuotannon ja -kuluttamisen keskustelua leimaavat äänekkäät ääripäät. Toisen ääripään mukaan lihantuottajat ja -syöjät ovat ilmastoroistoja ja loput sankareita. Toisessa ääripäässä taas suljetaan silmät epäkohdilta.

Se, mitä kukin lautaselleen laittaa, on henkilökohtainen valinta. Yksilön valintoja ei pidä tuomita julkisesti. Fakta on kuitenkin se, että edelleen ylivoimainen enemmistö suomalaisista syö lihaa.

On tärkeää pitää mielessä, että suomalainen lihantuotanto on myös eurooppalaisittain korkealaatuista. Maamme lihantuotantoa kestää arvioida kriittisestikin.

Poliittisilla päätöksillä voidaan tietenkin ohjailla kuluttajia kohti vastuullisempia valintoja, mutta ei pitäisi myöskään automaattisesti olettaa, että lihaa syövä eurooppalainen on kaiken pahan alku ja juuri. Sama pätee myös eurooppalaisiin tuottajiin: niin kauan kuin lihaa syödään, on kaikkien etu, että sitä tuotetaan korkeatasoisesti lähellä omassa maanosassamme.

Kirjoitin aiheesta pidemmin Maaseudun tulevaisuudessa 28.4.2023. Artikkeli on myös luettavissa sivuillani.

Euroopan pitää tehostaa asetuotantoaan

”Kyllä. Ammusten riittävyys on Ukrainan elinehto.” Näin kommentoin asiaa huhtikuussa Turun sanomille, kun kysyivät, pitäisikö Euroopan asetuotantoa tehostaa.

Valitettavasti jälleen nopeiden toimien edessä seisovat isot jäsenmaat, Ranska ja Saksa etunenässä. EU:n myöntämät edelliset aseapupaketit ovat olleet kyllä oikeansuuntaisia, mutta tuovat helpotusta rintamalle korkeintaan muutamaksi kuukaudeksi.

Eikä kyse ole edes siitä, että EU:n jäsenmailla ei olisi varaa tehostaa ase- ja ammustuotantoaan tai lisätä apua Ukrainaan. Kyse on perimmiltään liiallisesta varovaisuudesta ja siitä, että pelkäämme liiallisen eskalaation vauhdittavan konfliktia.

EU:n yhteisiä varoja pitää suunnata EU:n ulkorajojen vahvistamiseen

EU:n yhteisiä varoja pitää suunnata EU:n ulkorajojen vahvistamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi rajaesteiden, kuten aitojen tai valvontalaitteiston rahoittamista.

Rajaesteiden rahoittaminen EU-varoista on valitettavasti isolle osalle muista europarlamentaarikoista ja jäsenmaista punainen vaate. Keskustelua on viety tarkoituksellisesti väärille urille, ja yritetty väittää, että rajaesteiden rakentamisessa olisi kyse kaikesta muusta kuin turvallisuudesta.

Tällä hetkellä esimerkiksi Suomi pilotoi itärajan vastaista aitaa omasta budjetista, vaikka todellisuudessa kyseinen aita vahvistaa myös koko EU:n turvallisuutta.

Itse näen asian puhtaasti turvallisuuskysymyksenä, nimenomaan nykyisessä maailmantilanteessa. Rajaeste toimii pelotteena ja antaa ennen kaikkea poliittisen viestin siitä, että panostamme yhteisten ulkorajojen valvontaan sekä EU:n kansalaisten turvallisuuteen, vaikka EU:lla ei virallista omaa puolustuspolitiikkaa olekaan.

Vieraita Brysselissä

 

 

 

 

 

 

 

Oli ilo isännöidä vieraita Kiukaisista, Valamosta ja Helsingistä maaliskuun lopulla. Kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Suomen Nato-jäsenyydestä ja huhtikuun eduskuntavaaleista.

Petri mediassa

Seura: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa hakee talouspakotteita René Faselille – ”Erittäin läheisissä tekemisissä Putinin kanssa”

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäkatoasetus hyväksyttiin parlamentissa – Sarvamaa tyrmää nauta- ja lypsykarjatiloille epävarmuutta luovan asetuksen: ”Komissio sortuu tässä pahimman luokan moraaliposeeraukseen”

Maaseudun Tulevaisuus: Ilmastosääntelyssä kaksi hyvää, mutta yksi erittäin huolestuttava päätös

Kauppalehti: Meppi Petri Sarvamaa kannattaa raja-aitojen rakentamista EU:n varoilla – ”Rajaeste toimii pelotteena ja antaa poliittisen viestin”

Verkkouutiset: Tyrmäys EU:n ilmastorahastolle – ”Kansalaiset saavat vielä tarpeekseen”

Verkkouutiset: Kiekkoliiton Rene Faselia ajetaan pakotelistalle – ”Vladimir Putinin käsikassara”

Ilta-Sanomat: Petri Sarvamaata haukuttiin aikoinaan ”Nato-intoilijaksi” – nyt hän pääsi kohottamaan lasin kuohuvaa

Uusi Suomi: Suomen vastustama ilmastorahasto menossa läpi EU:ssa, varoittaa kokoomusmeppi – ”Pelkään rehellisesti”