Uutiskirje 5/2022
Toukokuun uutiskirje
Terveisiä täysistuntoviikolta Strasbourgista. Euroopassa voidaan nyt vetää hieman henkeä, kun Ranskan presidenttinä jatkaa Emmanuel Macron, eikä vallan kahvaan päässyt venäjämielinen Marine Le Pen. Sota on kuitenkin edelleen läsnä Euroopassa ja samaan aikaan kansainvälinen rikollisuus nostaa päätään, mistä pohdintaa uutiskirjeessä. Lisäksi asiaa myös EU:n käynnistämästä oikeusvaltiomenettelystä ja pakotteista Venäjää vastaan.
Komissio on lähettänyt notifikaatiokirjeen Unkariin
27. huhtikuuta 2022 jää EU:n historiaan merkittävänä päivänä. Komissio on vihdoin ottanut käyttöön neuvottelemani budjettilain ja lähettänyt Unkariin notifikaatiokirjeen oikeusvaltiorikkomuksista. EU-tukia voidaankin nyt tämän asetuksen puitteissa evätä maalta, jonka todetaan rikkoneen unionin yhteisiä arvoja – oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa.
Unkaria johtavan Orbanin hallitus on valtaan noustuaan kirjoittanut perustuslain uusiksi ja kalvanut oikeuslaitoksensa riippumattomuutta. Orbanin puolue Fidesz on myös laajentanut vaikutusvaltaa mediaan ja maan koulujen toimintaan. Samaan aikaan Unkari on saanut vuosittain EU-tukia noin kuuden miljardin euron edestä. Onkin täysin perusteltua vaatia nyt Unkarilta yksityiskohtaista selvitystä oikeusvaltiorikkomuksista notifikaatiokirjeessä. Unkarin on nyt yksinkertaisesti palattava demokraattiselle tielle, mikäli se haluaa jatkossa nauttia EU:n suomista eduista.
Odotuspeli: Milloin EU keskeyttää öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä?
Viidellä aikaisemmalla pakotekierroksella EU on asettanut kiellon kivihiilen tuonnille ja poistanut useita venäläisiä pankkeja SWIFT-järjestelmästä. Kun uutiset leviävät Venäjän joukkojen raportoiduista julmuuksista Ukrainassa, on selvää, ettei tämä ole lisännyt tarpeeksi painetta Kremliin. Tämä pitäisi myös ymmärtää Saksassa ja Unkarissa, joissa edelleen hangataan öljyn ja kaasun tuontikieltoja vastaan.
Fossiilisesta energiasta saatavat tulot ovat ratkaisevan tärkeitä Ukrainan sodan ruokkimisessa. Uusien pakotteiden julkistamisen olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten, mutta neuvottelut ovat edelleen käynnissä. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock on luvannut öljyn tuonnin loppuvan vasta vuoden loppuun mennessä.
Häpeällisintä on seurata suomalaisten yritysten, joiden pääomistajana toimii valtio, kuten Fortumin toimia Venäjällä. Fortumin omistuksiin kuuluva saksalainen yritys Uniper on kiertämässä EU:n pakotteita maksamalla venäläisestä kaasusta ruplissa. Jos suomi haluaa seisoa historian oikealla puolella, on hallituksen vaikutettava kaikin keinoin siihen, että suomalaiset yhtiöt eivät edes tytäryhtiöidensä kautta osallistu Venäjän sotatoimien rahoittamiseen. Myös EU:n on tehtävä osansa ja saatettava kuudes pakotepaketti todellisuuteen. Tärkeää olisi, että kaasuyhtiöiden maksunvälitykseen osallistuva Gazprombank asetettaisiin pakotelistalle.
Kansainvälinen rikollisuus nostaa päätään Euroopassa
Sodan lisäksi Euroopan turvallisuutta uhkaa kansainvälinen rikollisuus. Vaikka Euroopan kansalaisten turvallisuus on ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla, yhä useammat turvallisuusuhat ovat valtioiden rajat ylittäviä. Näihin on pystyttävä vastaamaan konkreettisin keinoin, joilla pystytään varmistamaan ihmisten turvallisuus ja välttämään taloudellisia haittoja unionille ja sen jäsenvaltioille.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kiihdyttänyt erityisesti julmaa ihmiskauppaa, jonka kauppatavarana toimii sotaa pakenevat naiset ja lapset. Ihmiskauppiaat käyttävät pakolaisia ja maahanmuuttajia myös jatkuvasti rikolliseen toimintaan. Tämän vuoksi meidän tulee pystyä valvomaan unionin ulkorajoja tehokkaasti, jotta voimme puuttua rikolliseen toimintaan. Euroopan unionissa täytyy olla nollatoleranssi ihmiskaupalle.
Europolin toimivaltuuksia ja operatiivista toimintaa tulisikin vahvistaa, sillä sen kautta EU:ssa pystytään tehokkaasti puuttumaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Pitkällä tähtäimellä Europolilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa tutkintoja rajat ylittävistä rikoksista, sillä tällä hetkellä ne muodostavat erittäin silmäänpistävän uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle. EU:n kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi onkin tärkeää lisätä kansainvälistä yhteistyötä, sillä yli puolet EU:n rikollisverkostojen epäillyistä jäsenistä sijaitsevat unionin ulkopuolisissa maissa.
Ahvenanmaan demilitarisoinnin uudelleentarkastelu
Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, kirjoitetaan Itämeren alueen puolustusstrategia uusiksi. Samalla kun Ruotsi vahvistaa Gotlannin puolustusta, on meidän myös punnittava uudelleen Ahvenanmaan roolia uudessa maailmanajassa.
Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on Suomen ja Euroopan unionin perusta. Kuitenkin Venäjän sotatoimien myötä on perusteltua kyseenalaistaa Venäjän konsulaatin rooli Ahvenanmaan demilitarisoinnin vahtikoirana vielä tänäkin päivänä. Lisäksi Ahvenanmaalla on kriittinen asema Suomen meriliikenteen ja Itämeren turvallisuuden kannalta. Mahdollinen Nato-jäsenyys voikin tarjota Suomelle tilaisuuden päivittää historialliset sopimukset, jotka koskevat Ahvenanmaan aseistariisuntaa, tähän päivään.
Vastuullisen rahankäytön kirstunvartijana
Vuoden alusta olen toiminut EPP-ryhmän puheenjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa, jonka jäsenenä olen ollut jo 10 vuoden ajan. Työlläni valiokunnassa olen pyrkinyt edistämään EU-rahojen tuloksellista ja tarkkaa käyttöä.
Työtahtini talousarvion valvontavaliokunnassa on ollut korkea, sillä pöydälläni on ollut 53 raporttia, jotka käsittelevät EU:n eri instituutioiden ja virastojen vastuuvapauksia. Näiden instituutioiden vastuuvapaudesta äänestetään tällä viikolla täysistunnossa Strasbourgissa. EU:n toimielinten ja virastojen rahoitus tulee veronmaksajien pussista, joten on olennaista valvoa, että ne tekevät työnsä tehokkaasti ja verorahoja käytetään tarkoin harkitusti.
Tässä kaikki tältä erää, voit vielä lukea lisää kannanotoistani eri medioissa:
Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Gazprombank asetettava EU:n pakotelistalle
Turun Sanomat: Kansainvälinen rikollisuus on pysäytettävä
Suomenmaa: EU-komissio aloitti oikeusvaltiomekanismin käytön Unkaria vastaan
Maaseudun tulevaisuus: Metsien monipuolinen käyttö korostui keskustelussa EU:n metsästrategiasta
