Uutiskirje 3/2023
2.3.2023
Keväiset terveiset Brysselistä! Helmikuussa pinnalla ovat olleet erityisesti lyijyhaulikysymykset ja ennallistamisasetukseen vaikuttaminen. Erityisen merkityksellinen hetki oli presidentti Zelenskyn vierailu Brysselissä.
Vuosi sotaa takana
Vuosi sitten Venäjä aloitti julman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Viimeistään raakalaismainen hyökkäys näytti Venäjän hallinnon todelliset kasvot. Kuluneen vuoden aikana Venäjän joukot ovat syyllistyneet toistuvasti sotarikoksiin, kuten summittaiseen aseidenkäyttöön siviilialueella ja mielivaltaisiin teloituksiin.
Vastoin Venäjän odotuksia, Ukrainan takana seisoi kuitenkin heti sodan ensimmäisistä päivästä lähtien Eurooppa, joka oli yhtenäisempi kuin koskaan. Yhtenäisenä Eurooppa onkin jatkanut siitä lähtien. Olemme vastanneet Venäjän toimiin kymmenen pakotepaketin voimin ja tukeneet Ukrainaa eri muodoissa. EU on yhdessä jäsenmaiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa koonnut Ukrainalle tukipaketteja yhteensä noin 50 miljardin euron arvosta. Useiden eri pakotepakettien kautta Venäjä on käytännössä suljettu ulos Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilta.
EU:n ja jäsenvaltioiden on jatkettava Ukrainan tukemista. Venäjän sotarikoksiin on vastattava. Ukrainan tukeminen on yhtä lailla sijoitus Euroopan tulevaisuuteen. Onkin nostettava katse tulevaisuuteen: haluamme nähdä Ukrainan vahvasti osana Eurooppaa ja Euroopan unionia. Kun sota on joskus ohi, on edessä Ukrainan jälleenrakentaminen. Se tulee olemaan Euroopan unionin ja Ukrainan yhteinen projekti.
Kirjoitin asiasta laajemmin Verkkouutisiin
Ennallistamisasetuksesta
Jätin helmikuussa pyöreät 70 muutosesitystä ennallistamisasetukseen liittyen. Tämän lisäksi allekirjoitin satoja kollegoiden muutoksia sekä ympäristö- että maatalousvaliokunnassa. Omille muutosesityksilleni halusin jo alkuvaiheessa hakea tukea ympäri Eurooppaa, ja tein yhteistyötä kollegoiden kanssa Espanjasta Itävaltaan.
Ennallistamisaloite kulkee kovaa vauhtia eteenpäin EU:n lainsäädäntömankelissa. Tein muutosesitykset samoihin yksityiskohtiin kuin mistä olen pitänyt meteliä jo aloitteen julkaisusta lähtien. Näitä ovat esimerkiksi esityksen epäloogiset määritelmät, järjetön vertailuvuosi, komission valta tarkastaa jäsenmaiden ennallistamissuunnitelmat sekä kaupunkiympäristöjen absurdit viherryttämistavoitteet.
Viherryttämistavoitteet tarkoittaisivat valtavia ongelmia suomalaisille kaupungeille eikä kustannusarvioitakaan tästäkään lystistä ole olemassa. Suomen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on hyvä ja rakennettavia alueita on päätetty ja suunniteltu jo pitkälle tulevaisuuteen – suunnittelua ohjaavat tietyt kaavoituksen ja maankäytön kansallisessa laissa säädetyt periaatteet. Kaikki tämä suunnittelutyö ja asiantuntemus ollaan heittämässä sivuun, sillä tässä muodossa artikla johtaisi siihen, että oikeudellisesti sitovia päätöksiä jouduttaisiin jopa kumoamaan. Aloitteessa ei nykymuodossaan oteta myöskään kaupunkien viheralueiden lähtötilannetta huomioon, minkä vuoksi kaupunkisuunnittelunsa Euroopan huipputasolle vieneet suomalaiset kaupungit ovat pattitilanteessa.
Taistelua on jatkettava seuraavaksi neuvotteluissa muiden poliittisten ryhmien kanssa.
Lue asiasta lisää esimerkiksi blogistani
Parlamentti haluaa järkeä Euroopan lannoitetilanteeseen
Euroopan parlamentti äänesti helmikuussa mietinnöstä, jossa otettiin kantaa EU:n lannoitetilanteeseen. Tällä kertaa parlamentti muodosti hämmästyttävän hyvän ja vahvan kannan lannoitteiden suhteen: komissiota kehotetaan muun muassa varmistamaan lannoitteiden toimitukset, ryhtymään toimiin lannoitteiden hintojen alentamiseksi sekä lisäämään EU:n strategista itsemääräämisoikeutta lannoitteiden suhteen.
Venäjän hyökkäys aiheutti lannoitteiden hintoihin ennennäkemättömän nousun, sillä esimerkiksi typpilannoitteiden hinnat olivat nousseet syyskuussa 2022 peräti 149 prosenttia. EPP-ryhmä nosti aiheen täysistuntokeskusteluun jo lokakuussa 2022 herätelläkseen komissiota. Parlamentin kanta eurooppalaiseen lannoitetilanteeseen onkin erinomainen osoitus siitä, että oikea-aikaisella ja vahvalla vaikuttamisella EU:ssa saadaan edelleen ulos myös järkeviä kannanottoja.
Tuotantotalouden suunnittelumahdollisuudet ovat vähissä, kun tuotantopanosten hinta heittelee arvaamattomasti. Tuottajien toimintaympäristön on ehdottomasti oltava riittävän ennakoitava.
Kirjoitin asiasta Maaseudun Tulavaisuuteen
EU ottanut lyijyhaulit tikunnokkaan
Eduskunnan puolustusvaliokunta linjasi helmikuun alussa, että Suomeen tulisi saada 1 000 ampumarataa lisää. Tavoite on erinomainen, koska ampumataito on laadukkaan reserviläisarmeijan kulmakivi. Lausunnon kanssa miltei samanaikaisesti astui voimaan uusi EU:n rajoitus, jonka mukaan lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla on kiellettyä
Ennen kuin edellinen kielto kosteikoilla ampumisesta oli astunut edes voimaan, komissio oli päättänyt selvittää, miten lyijyhaulien käyttökieltoa voidaan laajentaa entisestään. Riskinä on se, että jäsenmaiden erikoispiirteitä esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla ei välttämättä tunneta.
Komission lisäksi merkittävää valtaa käyttää myös EU:n kemikaalivirasto. Olen saanut luettavakseni EU:n kemikaaliviraston tämänhetkisen ehdotusluonnoksen. Se on suomalaisen ampurata- ja reserviläistoiminnan kannalta kylmäävää luettavaa. Missä ja millä reserviläiset harjoittelevat, ellei rata mahdollisesti tulevaisuudessa täytä vaatimuksia?
Vaikuttamisen paikka on nyt käsillä. Kuitenkaan yhdellä mepillä ei tätä taistelua voiteta. Vaikuttamiseen tarvitaan lisätukea myös kaikilta suomalaisilta mepeiltä, hallitukselta, yksittäisiltä kansanedustajilta sekä eri sidosryhmiltä. Olen itse tehnyt jo viime syksystä lähtien jalkatyötä asian tiimoilta, kun tapasin kemikaaliviraston johtajan ja tutkijat Helsingissä. Lisäksi tapasin komissiossa asiasta vastaavaa pääosaston yksikönpäällikköä ja vein ampumarata- ja reserviläistoiminnan kannalta tärkeät ehdotukset suoraan hänen pöydällensä.
Kirjoitin asiasta pidemmin Kalevaan
Kuun varrella tapahtunutta
Kävimme tärkeitä neuvotteluita komission kanssa liittyen elvytyspaketin rahojen käyttöön. Meidän on tärkeä tietää, miten ja mihin varat on käytetty, sillä kyse on sadoista miljardeista euroista.
Aikamme merkittävin valtiojohtaja sai myrskyisän riemuvastaanoton Euroopan parlamentissa. Toivotin presidentti Zelenskyille Ukrainan kunniaa, Slava Ukraini. Hän kiitti ja vastasi samoin sanoin. Tämä sota on meidän kaikkien sota, koko Euroopan asia.
