Ajankohtaista

Uutiskirje 2/2023

9.2.2023

Helmikuiset terveiset Brysselistä. Tässä uutiskirjeessä asiaa muun muassa Venäjästä ja YK:n turvallisuusneuvostosta, lyijyhauleista sekä ennallistamisesta. Lopussa katsaus myös menneisiin tapahtumiin.

Venäjä ulos turvallisuusneuvostosta

YK:n turvallisuusneuvosto on epäonnistunut keskeisimmässä tehtävässään edistää kansainvälistä rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta. Syy on hyvin yksinkertainen – Venäjä. Koska syy on hyvin yksinkertainen, myös ratkaisun pitäisi olla selvä – maa on erotettava YK:n turvallisuusneuvostosta tavalla tai toisella.

Turvallisuusneuvosto on yksi merkittävimmistä päättävistä elimistä YK:ssa. Sillä on valtuudet ryhtyä sotilaallisiin toimiin, määrätä pakotteita, antaa sitovia päätöslauselmia ja toteuttaa rauhanturvaoperaatioita.

Monet saattavat pitää Venäjän läsnäoloa näillä kansainvälisen vuoropuhelun foorumeilla tärkeänä, mutta kehottaisin kuitenkin palauttamaan mieliin seuraavat tosiasiat. Venäjä on systemaattisesti käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa itseään koskevissa päätöslauselmissa. Venäjä on myös itse rikkonut YK:n perusoikeuskirjan keskeisimpiä sopimuksia. Lisäksi Venäjän vaikutuksen alla ja Venäjältä rahaa saavat Afrikan maat myös ovat pakotettuna äänestämään YK:n päätöslauselmissa Venäjän tahdon mukaisesti.

EU:n ja muiden arvovaltaisten kansainvälisten järjestelmien on vietävä Venäjän vastaiset toimet uudelle tasolle. Myös Venäjän jäsenyyttä esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä, Unicefissa, Unescossa sekä Kansainvälisessä valuuttarahastossa täytyisi uskaltaa haastaa.

Lue lisää blogistani: Venäjä ulos YK:n turvallisuusneuvostosta

Lyijyhaulikiellosta

Seuraavaksi maanpuolustuksemme kannalta tärkeän aiheen pariin.

Kuten osa teistä uutiskirjeen lukijoista saattaa tietää, niin lyijyhauleja ei saa käyttää metsästyksessä kosteikkoalueilla eikä niiden suojavyöhykkeillä 15.2.2023 alkaen. Ennen kuin tämä edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt yhdessä kemikaaliviraston kanssa selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään.

Avaan alla olevalla videolla, mitä vaikutuksia uudella mahdollisella kiellolla on esimerkiksi reserviläisten ja ampumaharrastajien kannalta.

Olen itse henkilökohtaisesti tapaamassa komissiossa asiasta vastaavaa pääosaston yksikönpäällikköä ja vakuutan, että vien Suomen kannalta tärkeät ehdotukset suoraan hänen pöydällensä.

Linkki videoon: MEP Sarvamaa: lyijyhaulikiellon vaikutukset tutkittava tarkkaan

Kallis ja ongelmallinen ennallistamisasetus – vaikuttamistyö käynnissä parlamentissa

Ennallistamisasetuksen raporttiluonnoksessa on Suomen kannalta useita isoja ongelmia.

Epäloogisen vertailuvuoden ja indikaattoreiden lisäksi ongelmia aiheuttavat mahdottomat kaupunkiympäristöjen ennallistamistavoitteet ja suuri delegoitujen säädösten määrä.

Luken tammikuussa julkaisemat laskelmat saattavat asetuksen vielä huonompaan valoon. Luken mukaan asetuksen velvoittamat toimenpiteet aiheuttaisivat 13-19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä. Tätä ei voi hyväksyä.

Aloitteen nykymuotoilusta kärsisivät niin suomen asukkaat, julkishallinto kuin elinkeinonharjoittajatkin. Nyt tarvitsemme jokaisen suomalaisen EU-päätöksentekoon vaikuttavan tahon kantamaan kortensa kekoon. Aloitteessa ei ole enää kyse puoluepolitiikasta, vaan suomalaisten kaupunkien ja metsien tulevaisuudesta. Vaikuttamisen paikkoja riittää vielä ja nyt jos koskaan ne on käytettävä.

Olen ottanut ennallistamisaloitteeseen monipuolisesti kantaa. Lue esimerkiksi tämä tai tämä kirjoitus. Vaikuttamistyö jatkuu paraikaa parlamentissa, jossa olen työstämässä muutosesityksiä AGRI-valiokunnan lausuntoon.

Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Esittelin tammikuun alussa budjettivaliokunnassa lausuntoni eurooppalaisen talouspolitiikan koordinaatioon liittyen. EU:n jäsenmaiden talouspolitiikka on viime vuosina ollut myllerryksessä erinäisten kriisien johdosta. Lainahanat ovat olleet auki ja pandemian jälkihoito, Venäjän häikäilemätön sota Ukrainassa, energia- sekä ruokakriisi ovat vieneet meidät uuteen taloudellisen epävarmuuden aikaan. Kansalaisten ja yritysten tukeminen on ollut tietenkin tärkeää. Kuitenkin epävarmuuden vallitessa tarvitsemme myös selkeän suunnitelman ja näkemyksen siitä, miten voimme palata taloudellisesti kestävälle uralle Euroopassa.

Koordinoimattomat poliittiset päätökset, joilla pääsisimme pois näistä kriiseistä ja niiden taloudellisista seurauksista, voivat pahimmassa tapauksessa kääntyä meitä vastaan.

Kuun varrella tapahtunutta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tammikuun lopulla EU-parlamentin AGRI-valiokunnan puheenjohtaja Norbert Lins tuli kutsustani tutustumaan suomalaiseen metsänhoitoon. Avasimme vierailun seminaarilla, jossa keskustelimme maa- ja metsätaloussektorin näkymistä niin EU:n kuin kansallistenkin avainpelureiden alustamina. Seminaarin jälkeen veimme Linsin tutustumaan aitoon suomalaiseen metsään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulla oli ilo isännöidä Brysselissä 25.-27.1.2023 Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kaumaa ja hänen tukiryhmäänsä Espoosta. Keskustelimme muun muassa kevään eduskuntavaaleista, parlamentin päätöksentekoprosessista sekä unionin ajankohtaisista ja tärkeistä asioista, kuten oikeusvaltioperiaatteesta ja metsistä.

Petri mediassa

YLE:  Politiikkaradio: Venäjän ohjusisku Dniproon – Onko Venäjä terroristivaltio?

Maaseudun tulevaisuus: Vierailija: EU:n metsävuosi 2023 – komissiolta odotettavissa entistenkin päälle vielä kaksi tärkeää metsäaloitetta

Kauppalehti: Kokoomuksen Sarvamaa: Venäjä erotettava YK:n turvallisuusneuvostosta

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Komissio on ylittänyt valtuutensa metsäasioissa

Uusisuomi: EU:n ennallistamisaloite ajaa myös kaupungit ahtaalle