Ajankohtaista

Uutiskirje 12/2022

5.12.2022

Jouluiset terveiset Brysselistä! Marraskuussa EU:ssa puhuttivat muun muassa Unkarin oikeusvaltiotilanne ja siitä seuraava mahdollinen Unkarin EU-rahoituksen jäädyttäminen sekä Suomen EU-vaikuttaminen erityisesti metsäpolitiikan saralla. Lisäksi uutiskirjeessä asiaa komission ilmastolaskelmista ja muusta kuun varrella tapahtuneesta.

EU ei päästä Unkaria pälkähästä

Vuosien kova työ alkaa kantaa hedelmää, kun Unkari on kohtaamassa oikeusvaltiorikkomuksiensa seuraukset. Komissio päätti keskiviikkona 30.11. parlamentin kantaa seuraten suosittaa Unkarin EU-rahoituksen jäädyttämistä yhteensä 7,5 miljardilla eurolla. Päätös on historiallinen, sillä komissio alleviivaa Unkarin toimien riittämättömyyttä ja osoittaa, ettei unioni taivu autokraattien painostukselle.

Ennen komission päätöstä johtamani parlamentin oikeusvaltioneuvotteluryhmä neuvotteli päätöslauselman, jossa parlamentin kanta oli selvä. Unkarin toimet eivät vielä ole riittäviä, eikä EU-tukimiljardeja tule vapauttaa Unkarin käyttöön, ennen kuin oikeusvaltiorikkomuksiin on tosiasiallisesti puututtu. Neuvottelemani päätöslauselma hyväksyttiin parlamentissa äänin 416-124.

EP Press conference on the Rule of Law conditionality regulation: Commission’s upcoming evaluation of the 17 remedial measures by Hungary

Europarlamentaarikot ovat antaneet kovaa painetta komissioon aina siitä lähtien, kun oikeusvaltiomekanismi astui voimaan vuoden 2021 tammikuussa. Ilman kovaa jalkatyötä saavutettu tulos ei olisi ollut mahdollinen. Vetämäni parlamentin oikeusvaltiomekanismin neuvotteluryhmä tapasi kahden vuoden ajan miltei kuukausittain varmistaen, ettei Orbanin silmänkääntötemppuihin hairahdeta.

Tapasin itse aktiivisesti koko prosessin ajan komission asiasta vastaavia henkilöitä, kuten budjettikomissaari Johannes Hahnia. Lisäksi keskustelin marraskuun täysistuntoviikolla kahden kesken komission presidentin Ursula von der Leyenin kanssa. Korostin hänelle erityisesti, miten EU:n ei tule antaa periksi oikeusvaltioperiaatetta rikkoville autoritäärisille johtajille.

Myös Suomen Nato-jäsenyys on linkitetty keskusteluun, sillä Unkarin ratifioinnin viivyttelyn syyksi on esitetty jäädytettyjä tukieuroja. Haluan painottaa, että nämä asiat on pidettävä visusti erillään toisistaan.

Orbánin tapa toimia on laskelmoiva ja autokraattinen. Hän haluaa ensin nähdä, jäädyttääkö neuvosto joulukuussa Unkarin EU-rahoitusta oikeusvaltiorikkomusten takia. Kyse on siitä, että käytetään kaikki mahdolliset kortit, jotta rahoitusta ei jäädytettäisi. Tämähän ei tarkoita sitä, että Unkarin peliin pitäisi suostua. Jos EU:n jäsenmaat päättävät jäädyttää Unkarin rahoituksen, myös Unkarin täytyy sen jälkeen joka tapauksessa arvioida Nato-ratifioinnit uudestaan.

Suomen EU-vaikuttamisessa on ryhtiliikkeen paikka

Komission julkaisema aloite EU:n luonnon ennallistamiseksi otti tässä kuussa kierroksia Suomessa, ja syystäkin. Aloitteen logiikka perustuu sattumanvaraisiin ja epämääräisiin arvioihin, eivätkä jäsenvaltioiden tavoitteet ole lainkaan tasapainossa keskenään. Toinen perustavanlaatuinen ongelma ehdotuksessa on komission yhä räikeämpi tavoite lisätä valtaansa kansallisten ennallistamissuunnitelmien arvioijana.

Ei ole lainkaan sattumaa, että metsiin vaikuttavia aloitteita on tullut ja mennyt läpi tällä kaudella kuin sieniä sateella. Suomen kannat ovat olleet epämääräisiä ja välillä ristiriitaisiakin.

EU on Suomelle hyvä asia silloin, kun unionista tuleva lainsäädäntö on riittävästi linjassa kansallisten prioriteettiemme kanssa. EU:n suurten linjojen kurssia Suomelle suotuisampiin suuntiin ei tule kääntämään kukaan muu kuin Suomi itse. Unionin lainsäädäntö kun ei muotoudu Suomen kantojen mukaiseksi itsestään, eikä Suomi tämän vuoksi voi toimia vasta silloin, kun aloitteet tulevat jo käsittelyyn.

Jotta EU:n metsäaloitteet saadaan Suomen kannalta siedettävämmiksi, tarvitaan järjestäytynyttä vaikuttamista ja ratkaisukeskeistä asennetta. Tämän eteen niin Suomen hallituksen kuin suomalaisten europarlamentaarikkojenkin on tehtävä kollektiivinen ryhtiliike.

Kirjoitin asiasta pidemmin Maaseudun Tulevaisuudessa.

Komission ilmastotoimien tuloksellisuutta täytyy seurata tarkkaan

EU:n vihreän siirtymän myötä ilmastonmuutoksen torjumiseen pumpataan satoja miljardeja euroja. Tavoite on tietenkin oikea, mutta on uskallettava kysyä myös ääneen, mitä kaikkea näillä historiallisilla summilla saadaan aikaiseksi.

Komissio on saanut vahvaa kritiikkiä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta, joka on erityisesti huolissaan vuosien 2021-2027 ilmastoraportoinnin luotettavuudesta. Komissio keksii itselleen paperilla kauniilta näyttävät kustannus-hyötyanalyysit laskeakseen ilmastohyödyt vihreään siirtymään pumpatuille miljardeille, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.

Talousarvion valvontavaliokunta tenttasi marraskuun alussa Green Dealista vastaavaa komissaari Frans Timmermansia. Emme päästäneet häntä helpolla – aiheesta tehdyn selvityksen mukaan osa ilmastotoimiksi naamioiduista menoista on itse asiassa osoittautunut ilmaston kannalta merkityksettömiksi. Veronmaksajien varojen käyttöä ei voi laskea olettamuksien varaan. Tarvitaan luotettavat arviot ja takuu tuloksellisuudesta.

Kokoomusmeppien jouluglögit Eurooppasalissa 21.12. klo 14-16!

Perinteiset kokoomusmeppien jouluglögit tulevat taas! Eurooppalainen yhtenäisyys on kantanut läpi vaikeiden aikojen, ja tulee kantamaan myös jatkossa. Näinä aikoina yhdessä oleminen ja turvallisuus korostuvat. Tervetuloa Eurooppasaliin 21.12. jakamaan ajatuksia ja toivottamaan hyvää ja rauhaisaa joulua.

Kuvia kuun varrelta

Loppukuusta minulla oli ilo isännöidä kokoomuslaisia vieraita Järvenpäästä, Hyvinkäältä ja Helsingistä. Kävimme hyviä keskusteluita esimerkiksi ennallistamisesta, Unkarista ja työstä parlamentissa. Kiitokset vierailusta!

Osallistuin 9.11. kansanedustaja Arto Satosen Metsäseminaariin Tampereella. Kansanedustaja Satosen ansiokas Metsäseminaari sai tuoreet terveiset Brysselin tilanteesta, mm. Frans ”Metsäpiru” Timmermansin hiillostamisesta liittyen komission hatusta vetämiin vaikutusarvioihin ennallistamisasetuksen vaikutuksista.