Uutiskirje 11/2022
3.11.2022
Terveiset tällä kertaa Brysselistä! Lokakuuta vauhdittivat poikkeukselliset kaksi asiantäyteistä täysistuntoviikkoa. Parlamentin agendalla ovat olleet muun muassa ensi vuoden budjetti ja energiakriisiin vastaaminen. Lisäksi uutiskirjeessä asiaa laajenevasta lyijyhaulikiellosta.
Unionin ensi vuoden budjetin valmistelu etenee
Parlamentti viimeisteli lokakuun toisessa täysistunnossa kantansa komission ehdotukseen ensi vuoden budjetista. Budjettia valmistellaan tänä vuonna harvinaisen poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun inflaatio, energian hinnannousu sekä koronakriisin jälkimainingit kasaavat paineita. Seuraavaksi budjettivalmisteluissa siirrytään instituutioiden välisiin keskusteluihin, joissa näkemyserot pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi.
Budjettiprosessin aikana olen vahvasti painottanut, että budjetin prioriteettien on oltava ajanmukaiset. Sen on panostettava erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen ja yhteisen puolustuksen kehittämiseen sekä tuettava pk-yrityksiä ja nuoria. Samalla leikkaukset esimerkiksi tutkimukseen, digitalisaatioon ja terveysunionin kehittämiseen tulee torjua.
Kun unionin seuraavaa vuotta hahmotellaan, tulisi rahankäytön näkökulmasta pystyä katsomaan myös pidemmälle. EU-instituutioiden käytävillä tosiasiallinen keskustelu talouskurista ja jäsenmaiden velkaantumisesta on jäänyt täysin unholaan.
Historia on opettanut, että jäsenmaiden jatkuva velkaantuminen koituu ennen pitkää kohtaloksi. Kasvavat valtionvelkojen korot tuovat tähän oman mausteensa. Kukaan ei halua uutta finanssikriisiä. Komission puheenjohtaja on toisaalta peräänkuuluttanut Maastrichtin hengen palauttamista ja muistuttanut, että vakaus ja kasvu voivat kulkea vain käsi kädessä. En voisi olla enempää samaa mieltä, mutta kasvua ei voi loputtomiin rahoittaa velkarahalla.
Myös jäsenmailta on uskallettava vaatia. Lahjaraha on kelvannut esimerkiksi elpymispaketissa, mutta lainat ovat jääneet jäsenmailta nostamatta. Tämä toimikoon opetuksena siitä, että EU-rahoituksessa on aina pidettävä kiinni sen ehdollisuudesta. On myös mielestäni hyvin uhkarohkeaa edes keskustella uudesta mahdollisesta yhteisvelasta esimerkiksi energiakriisin ratkaisemiseksi. Suomen ei tule sellaista missään tapauksessa hyväksyä, ja voimat tulee yhdistää muiden yhteisvelkaa vastustavien jäsenmaiden kanssa.
On asioita, jotka jäsenmaiden kannattaa hoitaa yhteisesti EU:n kautta. Mutta on parempi, että jäsenvaltiot näkevät nämä tarpeet yhdessä ja mieluummin vahvistavat yhteistä budjettia kuin rakentavat yhteisvelkaisen jättipaketin.
Energiakriisin ratkaisut uupuvat edelleen
EU:lla on ollut helmikuun alusta lähtien aikaa reagoida nouseviin energianhintoihin, mutta kaikista puheista ja toimista huolimatta sähkön hinta on yhä korkealla. Jo tehtyihin toimiin lukeutuvat esimerkiksi sopimukset kaasun kysynnän vapaaehtoisesta vähentämisestä sekä sähkönkäytön vähentämisestä EU-maissa. Energian hinta huitelee kuitenkin edelleen huippulukemissa, ja sähkön kuluttajahinta on 35% korkeammalla viime vuoteen nähden.
Herääkin kysymys siitä, ovatko tehokkaimmat toimet edelleen käyttämättä. Edellisessä huippukokouksessaan EU-johtajat päättivät edistää kaasun hintakattoa, mutta energiaministereiden kokouksessa hintakatto ajautui jälleen vastatuuleen.
Konkreettisia, tehokkaita toimia joudutaankin yhä odottelemaan. Hintakattoa todennäköisemmin näyttävät toteutuvan kaasun yhteisostot ja velvoitteet toisten jäsenmaiden tukemiseksi, jos jollain alueella tulee pulaa kaasusta. Myös alustavia ehdotuksia koko EU:n sähkömarkkinamallin uudistamisesta on kuultu – tässä pienten EU-maiden tulee olla tarkkana, jottei uudistuksia ajeta läpi isojen maiden ehdoilla. Varsinaisia päätöksiä ei kuitenkaan ole odotettavissa ennen marraskuun puolivälin uutta energianeuvoston kokousta.
Lyijyhaulikiellon uutta kierrosta tulee seurata tarkkaan
Helmikuussa 2023 astuu voimaan kosteikkojen lyijyhaulikielto, mutta jo tätä ennen EU:ssa pohditaan kiellon laajentamista entisestään. Käsillä oleva ehdotus sisältää teemoja, jotka on otettava erittäin vakavasti ja joihin tulevan hallituksen vaikuttamista tarvitaan.
Kävin EU:n kemikaalivirastossa Helsingissä keskustelemassa ja esittämässä kysymyksiä lyijyhaulikiellon laajentamisesta.
Luonnosvaiheessa olevassa esityksessä esitetään erityisen tiukkoja ympäristövaatimuksia haulikko- ja kivääriradoille. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 prosenttia ammutusta lyijystä. Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa jaesimerkiksi poliisihallituksen lausunnon mukaan vaatimusten täyttäminen tulee olemaan erittäin kallista.
Vaikka valmisteilla olevassa ehdotuksessa suljetaan esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, on ehdotuksella vaikutuksia ampumaratoihin ja aseenkäsittelyn harjoitteluun. Maanpuolustuskyky, reserviläistoiminnan sekä harjoittelun kannalta keskeiset ampumaradat ja huoltovarmuus on huomioitava mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä.
Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä. Samalla esityksen vaikutukset on arvioitava tarkkaan. Aikataulullisesti tärkeä vaikutustyö tulee lankeamaan seuraavan hallituksen vastuulle.
Kirjoitin asiasta pidemmin Uuden Suomen puheenvuoroon.
Kuvia tapahtumista kuun varrelta
Oli mukava käydä maatalouskonemessujen paneelissa 13.10. keskustelemassa tärkeistä aiheista – ruokaturvasta ja ruokamarkkinoista.
Osallistuin 22.10. Porissa Satakunnan Kokoomuksen yhdistyspäiville. Keskustelussa muun muassa turvallisuus, energia, ruoka, rahat & oikeusvaltion tila.
Kävin Eduskunnan pikkuparlamentissa 21.10. puhumassa paneelikeskustelussa Unkarin oikeusvaltiokehityksen suunnasta ja EU:n seuraavista askelmerkeistä budjettilain suhteen.
Poimintoja mediasta
Kauppalehti: Sarvamaa: Rahoituskehykset paukkuvat myös EU:ssa – mistä oikein on kyse?
Verkkouutiset: ”Komission laskelmat vedetty hatusta” – Suurin osa mepeistä vastustaa luontoasetusta
Petri Sarvamaa AlfaTV:llä – Hjallis lisää rahaa!
Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Unkaria tuskin rankaistaan kovalla kädellä
Turun Sanomat: Viisi vuotta hiljaisuutta Maltalla
Kannanotto: Kertaus metsäasioihin vaikuttamisesta ministeri Kurviselle
