Uutiskirje 10/2022
7.10.2022
Syysterveiset Strasbourgista! Juuri päättyneen täysistuntoviikon asialistalla olivat esimerkiksi unionin yhteinen yleislaturi ja oikeusvaltiomekanismi. Näiden lisäksi uutiskirjeessä asiaa jälleen Venäjän aggressiosta ja EU:n seuraavasta pakotepaketista, unionin seuraavan vuoden budjetista sekä EU:n torjunta-aine-esityksestä.
Venäjän aggressiot vaativat uskottavan vastauksen
Viime päivinä uutisotsikoita on hallinnut Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja Venäjän valloittamilla Ukrainan alueilla järjestetyt valekansanäänestykset. Molemmat ovat esimerkkejä Venäjän lisääntyvästä arvaamattomuudesta sen sotamenestyksen takkuillessa. Valekansanäänestykset ja Ukrainan alueiden laiton liittäminen Venäjään ovat tuttuja taktiikoita jo Krimin konfliktin ajalta, eikä niitä pidä hyväksyä. EU ja kansainvälinen yhteisö ovat suorilta käsin tuominneet Venäjän toimet, ja hyvä niin.
Myös jäsenmaat pääsivät viimein sopuun kahdeksannesta pakotepaketista. Sen tarkka sisältö ei ole vielä julkinen, mutta puheenjohtajamaa Tšekin mukaan paketti sisältää laajennettuja tuontikieltoja, hintakaton venäläiselle meriteitse kuljetettavalle öljylle sekä laajempia IT-alan kieltoja. Kolikon ikävämpi kääntöpuoli on kuitenkin se, miten tietyt jäsenmaat onnistuivat vesittämään komission alun perin tiukempaa linjaa. Esimerkiksi Maltan, Kreikan ja Kyproksen tiedettiin jo pakotteiden neuvotteluvaiheessa hamuavan poikkeuksia itselleen.
Kun pakotteiden keinot kovenevat, myös jäsenmaiden rivit rakoilevat. Kiistelyn sijaan sanktioita olisi kuitenkin määrätietoisesti kovennettava. Seuraavaksi pakotteita tulisi harkita ydinvoimayhtiö Rosatomia sekä ohjelmistojätti Yandexia kohtaan ₋₋ yhtiöiden johtohahmojen lisäksi tulisi sanktioida myös yrityksiä suoraan.
Uutisia oikeusvaltiomekanismista, EU:n budjetista ja latureista
Strasbourgin täysistunnossa käsiteltiin Unkarin demokratian tilaa, ja unionin budjettikomissaari Johannes Hahn oli kuultavana budjetin valvontavaliokunnassa. Keskustelujen keskiössä oli neuvottelemani oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla ollaan mahdollisesti jäädyttämässä Unkarin EU-varoja 7,5 miljardin edestä. Kun aiheesta debatoitiin täysistuntosalissa, korostin puheenvuorossani jäsenmaiden neuvoston olevan historiallisen päätöksen edessä ₋₋ jäädytetäänkö Unkarin varat vai ei. Yhtä tärkeään rooliin nousee myös se, miten komissio pystyy arvioimaan Unkarin käytännössä tekevän muutoksia oikeusvaltion parantamiseksi.
Viikon aikana pääsin käymään myös rakentavan keskustelun Unkarin aluekehitysministeri Tibor Navracsicsin kanssa (kuvassa). Olimme yhtä mieltä siitä, että Unkari pitää saada takaisin EU:n sisäkehälle, kun nyt tilanne muistuttaa molemmille enemmän ulkopoliittista suhdetta. Tämä edellyttää tietysti myös muutoksia Orbanin politiikassa, emmekä olleet siitäkään kovin erimielisiä.
Budjettivaliokunnassa äänestettiin parlamentin kannasta seuraavan vuoden budjettiin. Budjettineuvottelut unionin eri elinten välillä ovat vielä kesken, ja neuvosto on esittänyt budjettiin merkittäviä leikkauksia. EPP-ryhmä on painottanut neuvotteluissa sitä, että budjetin on autettava kansalaisia ja yrityksiä jatkuvien kriisien keskellä. Budjetti tulee suunnata erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen, puolustukseen, sekä pk-yritysten ja nuorten tukemiseen.
Viikon hyvät uutiset tulevat elektroniikkarintamalta: parlamentti hyväksyi selvin äänin kauan odotetun lain yleislaturista unionin alueelle. Vuodesta 2024 alkaen käytössä on yksi ja sama USB-C-laturi kaikille matkapuhelimille ja laitteille, eikä kuluttajan tarvitse ostaa uutta laturia jokaisen laitteen mukana. Päätös vähentää elektroniikkajätettä ja helpottaa kuluttajien elämää.
Komission toimet energia- ja ruokakriisin ratkaisuksi hakusessa
Tulevana talvena Eurooppaa uhkaa ennennäkemätön energiakriisi, ja EU:lta odotetaan yhtenäisiä ratkaisuja energiansaannin turvaamiseksi. Valitettavasti komission kannanotot ovat tuoneet tilanteeseen hyvin vähän konkretiaa: esimerkiksi ydinvoiman rooli vaikuttaa komissiolta unohtuneen, vaikka panostukset ydinenergiaan ovat avainasemassa energiariippumattomuuden saavuttamisessa.
Lannoitekustannusten kasvaessa komissiolta edellytetään myös toimia ruokakriisin ratkaisemiseksi ja ruoan hinnannousun rajoittamiseksi. Maatalousyrittäjät tarvitsevat tukea pian. Siksi komission olisi siirrettävä jo käynnissä olevia lainsäädäntöhankkeita ja arvioitava niiden vaikutuksia uudelleen nykytilannetta silmällä pitäen. Kriisien vaikutuksiin yhdistettynä nämä jo itsessään yrittäjille lisätaakkaa tuovat hankkeet ovat kestämätön yhdistelmä.
Torjunta-aine-esitykseen vaikuttamisen aika on nyt
Suomen kannalta lähitulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulee Euroopan komission viime kesänä julkaisema ehdotus kemiallisten torjunta-aineiden käytön puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aloite on Suomen kannalta ongelmallinen niin sen asettamien tavoitteiden kuin puutteellisen vaikutustenarvioinninkin vuoksi.
Huomattavan suuri ongelma komission omaperäisessä laskentamallissa on se, että Suomella mukaan on laskettu urea, jota käytetään havumetsien juurikäävän torjuntaan. Suomen laskennallinen tavoite on urean mukaanoton vuoksi likimain samaa tasoa kuin esimerkiksi Saksan, jossa torjunta-aineita tosiasiassa käytetään maataloudessa huomattavasti enemmän. Lisäksi komission vaikutustenarviointi on jäänyt puolitiehen, ja jättää huomiotta esimerkiksi Ukrainan sodan vaikutukset sekä jäsenmaiden vaihtelevat olosuhteet.
Valitettavasti Suomen hallitus ei ole vielä herännyt aloitteen ongelmallisuuteen. Pystymme vielä vaikuttamaan aloitteeseen siten, että se on suomalaisten kannalta järkevämpi. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta tahtotilaa sekä hallitukselta että parlamentin suomalaisilta jäseniltä.
Poimintoja mediasta:
E.U. proposes suspending $7.5B in funding for Orban’s Hungary over corruption
Europarlamentaarikko pelkää metsäkatoasetuksesta olevan haittaa Suomelle
Petri Sarvamaa: Komission esitys uhkaa perunoita
Kiitos kun luit uutiskirjeen. Mukavaa lokakuuta.
Ystävällisin terveisin
Petri
